Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Törmäsin taas siihen samaan partavesipommiin kaupassa, joka teki minut aivan sairaaksi. Nuorehko mies, lotrannut niin kauheasti partavettä, ettei mitään määrää. Havaitsin heti, vaikka en nähnyt henkilöä. Alkoi nenä vuotamaan ja silmät. Sitten alkoi suussa maistumaan. Koitin seikkailla hyllyjen välissä, että ehtisi pois kassalta. Vaan kuinkas kävi. Oli takanani kassajonossa. Nyt olen kohta pari tuntia ollut kotona. Pessyt käsiäni. Hampaat ja purskutellut suuvettä. Pessyt kasvotkin. Vaan ei auta. Aivan järkyttävää.
En varmasti ole ainoa astmaatikko, jolle tuollaiset tuoksumäärät on liikaa. Kyllähän sitä saa hyvältä tuoksua, mutta kohtuus olisi hyvä muistaa.
Ei ollut sama kauppa, eikä ajallisesti sama. Huonoa tuuria vaan. Järkyttävää.
Pierre oli voimiensa tunnossa ja kiipeili tuijaan. Ja siitä lintutalon katolle. Sieltä näkikin kauaksi ja oli takula kukkulan kuningas. Alkaa ukolla olla kevättä rinnassa.
Hyi satoi pikkuisen lunta. Onneksi ei maahan juurikaan jäänyt. Pari astetta pakkasta, mutta tuntui aivan kauhean kylmältä mukamas. Ensi viikolla kylmenee kunnolla.
Heaven ulkoili neuleessa urheasti.
Olipas makea eilinen miesten viestin hopea mitali. Ja kun oli vielä niin nuori ankkurikin. Komiaa pojat.
Nyt on tainnut käydä reviiritaistelu ihan kuistin edessä. Pierre ja joku, josta jäänyt harmaita karvatukkoja. Pierrelläkin oli kaulassa kohta, josta karvoja koukattu. Kuvittelin kuulleeni rääkäisyn, mutta kun ei toista kuulunut niin en osannut yhdistää. Olisikohan Lapatossu ollu vastuksena. Sinnepäin Pierre lähti syötyään juoksujalkaa.
Hui kuinka mukamas taas kylmää vaikka vaan pari astetta pakkasella. Tehtiin syliulkoilu neidin kanssa. Ettei tule kipeäksi. Pierre oli aamulla kuistilla jo ennen seitsemää. Kauhistuttaa ajatus, että jos onkin yön kuistilla? En arvaa katsoa, ettei totu siihen ja ei mene kotiinsa ollenkaan.
Annoin kanan jauhelihaa ja kyllä tykkäsi. Heaven syö sitä, jos sattuu olemaan sillä tuulella. Filettä söisi vaikka koko ajan, mutta maha kovalla koko ajan niin ei arvaa.
Pikkuisen aurinko paistaa ulkona. Linnut lauleskeli jo niin kovaan ääneen. On tulossa kylmä viikko, etenkin yöt.
Hyi kauhea, kun kehtasi laittaa pakkasia ja varmaan tämä vasta alkusoittoa. Eniten varmaan huolestuttaa Pierre, ettei vaan jää koko päiväksi ulos. Kun en voi ottaa sisälle toisen kissaa. Olisi parempi, jos hakeutuisi omaan kotiin. Luulisi pakkasten liennyttävän pahimmat tappelutkin.
Aurinko paistaa ja meinaa olla hiukkasen liikaa päälleni. Liian valoisaa. Toisaalta päässä junnaa mistä hankin kesäkukat, vaikka kauheat hanget ja pakkaset ulkona.
Hrrrr..pakasti aikalailla aamullakin vielä. Pieni kauhunhetki, kun kaupasta tullessa ei avain kääntynyt oven lukossa. Oli jäässä mokoma. Onneksi on toinen ovi, joka pelitti normisti. Laitoin lukkosulaa lukkoon. Ties kuinka vanhaa, mutta notkisti se vähän. Pitää muistaa uusi ostaa.
Onneksi Pierreä ei ole näkynyt. Eilen se tuli myöhään iltapäivällä. Sanoin, ettei tulisi näin pakkasilla, mutta tuumasi, että reviirikiireitä pukkaa.
Heaven ei viihtynyt yhtään syliulkoilullakaan. -11 mittarissa. Hänen ehdoillaan käydään.
Minun pää ei halua ottaa vastaan lisääntynyttä valoa ja aurinkoa, vaikka kuinka kevättä odotan.
Aurinko paistaa ja luulisi olevan mukavakin ulkoiluilma. -10 yhä mittarissa. Jätettiin Heavenin kanssa ulkoilu väliin.
Pierre reppana eilen iltapäivällä tuli. Ei ollut juurikaan nälkä. Halusi vaan tavata. Ja sitten kipitti hurjaa vauhtia kohti kotia. On 99%varma nyt missä asuu. Seurasin kuistilta mihin menee. Suoraan kotiin. Onneksi ei ole aamulla näkynyt. Ei ole kissojen keli.
Tuleekohan kevät ollenkaan? Lupaavat kylmää Maaliskuuta.
Hyvää naistenpäivää kaikille!
Järkyttäviä painajaisia. En muista unesta oliko tuhon tehnyt sotahyökkäys vai oliko luonnonvoimat? Edesmenneen mummini taloa vastapäätä oleva vaja oli aivan raunioina. Muuten selkeää, paitsi ettei vajaa ole ollut enää vuosikymmeniin vaan siinä on omakotitaloja. Ja palomiehet muka sahasi korkeaa puuta, joka oli katki? Ei meidän kylässä kyllä ole sellaisia niin suuria puita missään. Ainoa suuri asia on ne tuulivoimalat, myllyt.
Olisi mukavaa, jos saisi nukuttua helpommin ja ilman painajaisia. Mutta joka yö yhtä taistelua. Ikäkriisikin meinaa iskeä vaikka en pyöreitä täytäkään. Kuolemanpelko. Joudunko siihen pahaan maailmaan, jossa koomassani elin?
Käytiin Heavenin kanssa syliulkoilu. Käytiin eilenkin, kun rupesi syyllistämään.
Käytiin katsomassa Pierreäkin, mutta oli aivan ilmaa Heavenille. Kuulemma brutaalia maiskuttaa syödessään noin kovasti. Hm..eikös kuorsaus ole? Neiti väittää sohvan kuorsaavan, tiedä hänestä...
Olen ollut oudon aikaansaava? Siivonnut urakalla. Onhan se hyvä joskus kunnolla siivoilla. Tehtiin Heavenin kanssakin neuleulkoilu, kun ei aivan kauhea pakkanen ollut. Linnut laulaa sydämensä pohjasta, kun aurinko hiukan paistelee.
Pierrekin oli jo ennen aamuseitsemää ja sitten kävi vajaa tunti sitten. Tulee vielä kolmannen kerran varmasti. Heti kun ei niin pakkasta niin reviirin tarkastus.
Minun pää ei vaan tykkää lisääntyneestä valon määrästä.
Nyt on sopivan harmaa päivä päälle. Ei valoisuus niin niele kaikkia voimia. Ja ei kauheaa pakkastakaan. Pystyttiin ulkoilemaan ilman neuletta Heavenin kanssa. Vaan ei ketään näkynyt vaikka olisi hyvä ilma haukkujen lenkkeillä.
Pierre oli kuistilla jo 6.30. Ja on viikonloppu? Minua taas kauhistuttaa, ettei ukkeli vaan vietä öitä ulkona? Kävi toisenkin kerran jo. Varmaan kiireitä reviirien päivitykseen.
Kyllä taas aivan kauhistutti kuinka pääministeri bilettämisestä taas juorulehdessä ja samaan aikaan lupailee meidän vanhoja hävittäjiä Ukrainalle. Ilman, että meidän puolustusministeri tai presidentti tietää asiasta. Onkohan valta kihonnut päähän? Ikävää minusta antaa Ukrainalle moista tyhjää toivoa. Heillä kuitenkin siellä hätä ja kauhu.
Kohta pitäisi aktivoitua auton katsastushuoltoon. Ajoissa parempi tehdä, kuin viime tingassa. Omaiselle tuli nyt se kauan odotettu aika. Kahden kkden päähän. Ja sitä kirjettä luettuani on aivan selvää, ettei apu ehdi tälle vuodelle. Eikö ihminen ole tärkeää hoitaa, kun on iäkkäämpi? Ei ole tarpeellinen yhteiskunta. Kävi niin vihaksi, että lähdin puolipukeissa imuroimaan kuistia. Siinä hyvin epäkäytännöllinen matto. Parvekemattona myydään. Mutta joka ainoa roska ja karva tarttuu niin tiukasti, ettei imuri jaksa vetää.
Kun pikkuisen unohtaa olla pelkäämättä ja varpaillaan niin eikös ala koomamuisto iskemään. Alku oli samanlainen, mutta oliko tullut uutta se puhe, josta en saanut selvää, kun keskityin lätkimään itseäni poskille ja toistamaan mene pois, mene pois.. Menihän se, mutta aina jättää ahdistuksen jälkeensä.
Taas oli aika kylmä aamu ja ripottelee lunta aika-ajoin, mutta ei onneksi jää maahan. Linnut niin laulaa kauniisti, mutta taitaa kevät olla tosi kaukana vielä.
Ottaa niin päähän tämä Oxempic lääke, joka tarkoitettu diabeetikoille, mutta nyt alettu kirjoittaa laihdutukseen. Se tarkoittaa saatavuuden romahtamista. Kysyntä niin isoa. Apteekkini laittoi tekstarin, että ensi viikolla saatavilla viikolla 19. Pitää venyttää pistovälejä entisestään, että olisi ainetta edes hiukan elimistössä.
Aurinko on alkanut sulattamaan tienposken lumipenkkaa. Noronen valui jo tielle. Kevään merkkikö? Ohimenevää. Ensi yönä taas pakastaa.
Pakko laittaa Heavenille neule päälle, kun ulkoillaan. -3 varjossa.
Sain itseni potkittua liikkeelle viemään kierrätysroskat ja samalla kirjastoon. Jotain siis tällekin päivälle. Linnut lurauttelee ja kihisee. Ei näy ruokintapaikalla. Menevät heti metsälle kun hyvä ilma. Orava kävi aamulla syömässä.
Aurinko paistaa ja vaivaa viirulliset ikkunat ja lasikon pölyt, mutta saa vielä ollla.
Satuinkin eilen ajattelemaan keväänmerkkejä.. Mikä moka! On tupruttanut urakalla lunta. Ei tietoakaan keväästä. Luovutan!
Aamulla ennen lumitöitä leikoin makkaraa/hkn sininen, että keitän muusin kanssa ruuaksi. Nakkasin kuoret roskapussiin, jonka nostin kuistille, että teen ensin lumihommat. Pierre ole siellä jo odottamassa. Aivan tuoreet tassunjäljet, ei ollut lumi vielä peittänyt. Haisteli käsiäni..se makkara. Annoin hänelle omaa ruokaansa ja jäi syömään kun aloin hommimaan.
Pikkuisen ihmettelin, kun roskapussi oli kyljellään ja makkarankuori matolla. Heh, olisi maistunut Pierrellekin. En aina uskalla kaikkea antaa, kun siinäkin suolaa, joka ei hyväksi kissalle. Fiksu poika oli kaivellut pussia, joka oli solmittu löysästi. Oli sitten pettyneenä lähtenyt. Nyt ei ole näkynyt, mutta varmasti tulee, kun nollakeli ja tiet aurattu. Varasin muutaman pienen palasen lautaselle.
Heaven ei edes haista makkaraa. Ohuen ohutta kinkkuleikettä joskus saattaa siivun syödä. Oli mukava ulkoilla ilman neuletta, kun ei luntakaan enää tupruttanut. Vaan kun on tylsää, kun ei ketään näy.
Kaunis päivä ulkona. Talitintti veisaa sydämensä pohjasta. Aivan säälitti, kun ei kukaan hänelle vastannut. Kevättä rinnassa jo tinteillä. Meidän Tauno mustarastasta ei ole alkutalven jälkeen näkynyt. Silloin oli vielä oma itsensä, vikkeläkinttuinen.
Varmaan huomenna mennään Heavenin kanssa tohtorille, kun en saa hänen vatsaa toimimaan. Koko turkki parafiiniöljyssä. Pitää pestä koko neiti, kun ongelma ratkeaa. Hän öljyisellä kielellä liippaa turkkiaan.
Olipas taas..no mikä lopullinen totuus siitä Usan pudonneesta lennokista. Toinen uutisointi sanoo, että Venäjän koneet harkitusti härnäsi, toiset että vahinkoa.. No, joka tapauksessa, ei kannattaisi Putinia ärsyttää.
Mikäs on, kun meidän Sauli menee Turkkiin? Joko Natoasia liikahtaisi.. No entäs Unkari?
Taas pamahti se koomamuisto päähän. Alkaa pelottavan usein tulla.
Kyllä tuprutti lunta eilen ja viime yönä. Aivan kauheasti. Välillä niin sakeaan, ettei toista taloa näkynyt. Nyt pitää sanoa ääneen, että on ollut parempi lumiaurakuski kuin edellisinä vuosina. Lykkää hyvän paikan minne saa hyvin lumet itse aurattua. Ja on aurannut kujan tien leveämmäksi, että kaksi autoa mahtuu samaan aikaan ajamaan. Eikä ollut kauheaa kinkamaa ajoluiskan päässä.
Koitin pestä pesulapun kanssa Heavenin rintakarvoja parafiiniöljystä. En tiedä sainko kaikki pois ennenkuin kuivuu. En voinut koko kattia pestä, kun kuitenkin ulkoillaan ja on pakkasen puolella, ettei tule kipeäksi.
Pierre aivan sekopää, kun kiireessä annoin rappuselle makkaranpaloja, että ehdin hakea lautasen ja muonaa ja takin päälleni. Siirsin sitten makkaranpalat lautaselle ja reppana luuli, että laitan omaan suuhuni vaikka siirsin lautaselle ne.
Antaako Turkki tänään odotetun lupauksen? En jotenkin jaksa uskoa, kun näin kauan kuitenkin venynyt. Ja mitä tekee Unkari? Olipas Venäjä ikävästi kommentoinut sitä kuinka epätoivoisesti Suomi haluaa Natoon...
Ei auttanut eilen shampoolla pesu. Yhä rintakarvoissa öljyä. Kasvattaja vinkkasi kokeilemaan Fairyä. No, nyt kokeilin senkin. Heavenia palelee ja eilenkin nukkui pitkään sohvalla fleecetakkini alla. Ja taas on märänä. Nyt luovutan, jos ei auta. En voi koko kattia pestä, kun niin hidas kuivumaan. Turhaa kuvitellakaan, että föönillä kuivaisin. Kuitenkin yöpakkaset aikamoisia ja ajaa nurkista sitä kylmyyttä sisällekin illansuussa. Aamulla oli -18 nyt vielä -3. Pierreä ei ole näkynyt. Viisas katti ettei aamulla lähtenyt ulos paleltumaan.