Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Hyvin näyttää Heavenin antibiootti tepsivän. Yhtään ei ole punoitusta. Hienoa. Syö vaan niin huonosti, mutta lääkäri siitä varoittelikin, että saattaa lääke sen tehdä.
Että minä vihaan näitä jäätiköitä ulkona. Koko ajan saa varoa. Jos huomisista menoista selviää, niin saisi huilia taas pari päivää.
Kurre näkyi syövän leivänmuruja maassa. Vaikka oli siinä automaatilla siemeniä ja jos hiukan kaivaisi löytyisi pähkinätkin.
Pierre oli taas kauhean säikky. Kuka jumalaton sitä ressukkaa ajaa pois? Ei edes lintuja pyydä. Mietin miltä hänen turkki tuntuu sormissa? Se on kuin sammalta. Ihan erilainen kuin Heavenilla.
Huhhuijaa, onnistui kunnialla kaikki asiointi. Jännitti liukkaus aivan järkyttävästi, mutta hyvin hiekoitushiekka jäätyi maahan kerrasta. On ollut niin pakkasta, etten vie Heavenia ulos. Ensi viikolla taas lauhtuu. Sitten ulkoillaan.
Ei ollut kaupassa pähkinöitä, ei kauraa. Otin aleleipää ja siemeniä, että linnut selviää pakkasista. Pupuset oli taas jenkannut lumella.
Järkyttävää aamuväsyä nykyisin. Mahtaako Heavenin antibiootit päätyä minun suuhuni?! Usein menen aamupalan jälkeen sänkyyn jatkounille, kun Heavenkin torkkuu.
Oijoi, mikä Ragnarök räyhänhenki oli kuistilla. Heheheheh.. Pierre vain, mutta olipas äänekäs. Huh. Minä olin kyllä katsonut jo monta kertaa ovesta näkyisikö häntä. Nyt sitten tärppäsi. Kyllä maukui kovaan ääneen ja puski. Oli patoutunut paljon sanottavaa. Ja taas se whiskastölkki meni hetkessä. Ainakin on masu täynnä murusella. Katsoo kesken syömisen syvälle silmiin ja sillon tunnistan Masterin hänessä. Kyyneleet tuppaa karkaamaan.
Suht täydenkuun öinä, kun uni ei vaan tule ehtii pohdiskella kaikkea. Eniten nyt tätä, että mikä saa jonkun jälleensyntymään? Jotkut, kun kuolevat se on siinä ja sitten taas on Master joka ilmestyy luokseni Pierrenä. Tunsiko Master taivaassa pohjattoman ikäväni ja sen kuinka yksin olen asian kanssa ja teki päätöksen palata antamaan minulle pienen kipinän elämään takaisin? Vai onko se joku voima siellä taivaassa, joka päättää kuka saa palata lohduttamaan. Joo, varmasti ajattelette ihan hullu eukko olen. Varmasti olenkin, mutta milläs selitätte? Pierren näkee muutkin ihmiset, tosin he eivät vaistoa hänestä Masteria.
Jos alan seota ennestäänkin enenmän. No, en ole kenellekään vaaraksi. Uskon, että koomareissulla aivojani ja tunteitani rukattiin aina vaan herkenmäksi. Ikäänkuin en Kalat merkeissä ole jo saanut tarpeeksi herkkyyttä.
Vai onko se sitä,että Masterilla jäi jotakin kesken ja sielu jäi vielä tänne vaeltamaan?
Taas pientä huolen aihetta ilmassa. Arvasin näin tapahtuvan, kun en pysty Heavenia koko ajan tarkkailemaan. Haavan päällä oli rupi ja kuten kaikki tietää se kutisee parantuessaan ja tekee mieli rapsutella. Niin teki neitikin. Rupi oli tarttunut pöksyihin, josta sen irrotin. Ruven paikalta tuli verta. Lämpimällä pumpulilla putsasin kohtaa. Ei näyttänyt tulehtuneelta, mutta pitää seurata tilannetta.
Pierre oli jo aamulla odottamassa ja toisen kerran päivenmällä. Nyt näytti kadonneen, kun käytiin Heavenin kanssa syli ulkoilulla. Pierre kauhean kovaääninen. Sieltä tulee puhetta, kuin turkin hihasta. Ihana mottipää.
Kyllä se varmaan maailmanloppu lähenee...meinaan ku tulee lunta aivan tauotta. Pyörittää tuulen kanssa vielä. Ei kannata mennä lumitöihin kun koko ajan tulee. Sitten aamuyöllä tulee kaupungin lumiaura ja johan taas kauhea palte ajoluiskan päässä. Niin kauan kuin olen asunut täällä ihmiset on valittaneet tuosta. Mutta mikään ei muutu. Eihän se olisi kuin pieni sormen liike siirtää auraa, ettei kaikki tulisi pihalle.
Pierre jo aamulla odottamassa. Nyt näyttää kadonneen toivottavasti kotia kohden. Huolestuttaa, ettei vaan olisi öitä ulkona? Mutta en tiedä missä kotinsa tai mikä nimensä, että kävisin sanomassa, että viihtyy meillä ja saa muonaakin.
Heaven sai tosiaan sen ruven eilen irroitettua, mutta siistiltä näyttää. Ei tule enää verta. Otettiin ihanan makeat aamiaisen jälkeiset unet yhdessä.
Alkaa kyllä oikeasti väsymään tähän 24/7 lumisateeseen. Tuuli puhaltanut ajotiet peilijäälle, jonka päällä irtonaista lunta. Keskustan lumityöt on vitsi. Joka vaiheessa tuulilasi jäätyi, kun hetken kävi asioilla. Ja vaikka kuinka hiljaa meni risteykseen, josta piti kääntyä viirasi auton takapäätä. Kirottu Suomi lumineen. Ja käsittääkseni koko viikon sataa. Välillä suojaa ja sitten taas lisää lunta.
Ei arvosta Heavenkaan, vaikka sylistä laski lumihiutaleita. Tuuli aina pyöräytti naamalle lunta. Pierre ei ihan heti ollut, mutta tuli kohta kun lumiaura oli käynyt. Fiksua, ei tarvitse kahlata.
Meni reilu 200e apteekkiin. Ihan peruslääkkeitä. Osaa vitamiineista ei Kela korvaa, vaikka ovat pakollisia minulle. Ja vuoden alussa tulee aina joku hiton perusmaksu, liittyy varmaan maksukattohommaan. Ostin uuden tilanjatkeen astmalääkkeiden ottamiseen. Entistä ei saa enää millään putsattua.
Järkyttävä se naisen kuolema vartijoiden käsissä. Tarvitaanko 4 miestä taltuttamaan yksi nainen? Ja taitavat selvitä ilman rangaistusta, pikkuisen siihen malliin on kirjoitettu.
Hyi, hammastarkastus lähenee. En vaan pääse pelosta ylitse millään.
On se kumma, kun ei saa mitään selkeää vastausta tähän sähkötukiasiaan. Sähköyhtiö laittoi kirjeen ideana miettiä jatkaako heidän kanssa vai irtisanooko sopimuksen. Meillä ihan huippuhinnat sähkössä. Omakotitalossa asuvana ei ihan pienellä lämmöllä pärjääkään. Pakko vaan polttaa takkaa, jos pikkuisen helpottaisi laskua.
Yhä vaan sataa lunta. Ei niin kauheasti, mutta kuitenkin. Sitten kun suojaa niin ompas jäätiköt hulppeita.
Kauheasti väsyttää, kun jäi aamupäiväunet ottamatta Heavenin kanssa menojen takia. Koskaan ei väsytä nukkumaan mennessä, aamupäivän siitäkin edestä.
Saatiin Heavenin kanssa pitkästä aikaa oikein tuoliulkoilu. Vaikka nollakeli laitoin varmuudeksi neuleen päälle. Ja nähtiin yksi ohimennyt koirakin. Aika hyvä ulkoilu.
Pierre tuli illalla tosi myöhään. Onneksi huomasin lumessa tuoreet tassunkuvat ja menin kurkkaamaan. Olipas taas äänekäs. Veti yhtä pitkää nuottia. Niin taas merkki Masterista, joka teki samaa halutessaan huomiota.
Hammaslääkäri meni hyvin, kun alkoi lopulta käsien tärinä rauhoittua. Olen vaan niin jännittäjä.
Aivan painajaismainen jäätikkökeli. En vieläkään tajua kuka suojeli niin, että sain käytyä asioilla ja autokin nousi talliin. Olin kyllä nakkonut hiekkaa autonjälkien kohdalle. Koko tämän kujan tie kiiltää peilijäällä ja on hiukan kupera niin kyllä hirvitti aamulla lähteä. Keskustassa jo sulanut jää, mutta taajamassa ei hiekan murentakaan missään. Kauhulla katselin yhtä koululaista joka pyöräili menemään jäätiköllä. Aivan kauheaa.
Heaven viihtyi mukavasti tuoliulkoilemassa. Tosin ei näkynyt ketään. Kuka vapaaehtoisesti tuolla peilijäätiköllä lähtee liikkeelle? Kaikilla ei ole potkukelkkaa eikä se hyödyttäisi omalla kohtaa. Lintuja lennähteli ja olivat kovasti äänessä. Oravakin kävi syömässä.
Ihanaa, kaupunki hiekoitti ajotietä. Olisikin ollut Perjantai 13sta päivä, liikaa, jos ihmisiä olisi kaatunut. Ja varmasti on kaatunut noilla jäätiköillä.
Kova tuuli ulkona. Piti laittaa neule Heavenille päälle, kun ulkoiltiin. Viihtyy, kun saa omalla tuolillaan lämpöalustan päällä katsella, josko jossakin joku liikkuisi. Vaan ei.
Ei ole lintujakaan syömässä. Nauttivat varmaan plussakelistä.
Vaan ei näy Pierreä. Huolestuttaa.
Kauhea väsymys koko ajan. Otin aamupalan jälkeen makeat unet Heavenin kanssa sängyllä. Sitten söin ja mukamas rupesin telkkaria katsomaan. Niin oli taas unen puolelle mennyt. Ei saisi nukkua päivällä, kun se heti on pois yöunista ja nukkumisesta. Kauhean vaikeaa nukahtaa.
Oli yöllä nakannut räntää kaiken jäätikön päälle. Ja niin jo haaveiltiin Heavenin kanssa extra aikaisesta keväästä. Mutta on meidän ulkoilut pidenneet, kun ei ole pakkasta. Ei vaan näy ketään, että olisi vaihtelua
Takku poikkesi eilen ekaa kertaa sitten lumien tultua. Yhä muisti minut. Yhtä huonosti hoidettu turkki ja luut tuntuu pepun päällä. Kun minä en tajua onko se kissan turkin kampaaminen ylivoimaista? Miksi ottaa kissa, jos ei viitsitä alkeellisinta tehdä? Mukava oli nähdä..
Pierre kävi aamulla. Oli kyllä oikeasti kauhea huoli, että jos tapahtunut jotakin. Ihmiset ajaa autoillaan suht lujia vauhteja. Ja kun jäätiköllä ei vauhti pysähdykkään niin vain.
Tosi harmaa päivä. Pikkuisen satoi ohutta tihua, kun ulkoiltiin Heavenin kanssa. Ei tälläinenkään ole kauhean mukavaa.
Onnistuin hukkaamaan kirjoitukseni. No eipä kummoista ollut. Lähinnä valittelin ilmoja, jotka herättelee kaikki kolotukset. Välillä isoja räntäleijakoita, välillä vettä. Varmaan kolotukset toi taas käärmeet uniin. Ei ne onneksi vielä ole horroksestaan heränneet. Tai mistä tietää kun ilmastonmuutos rysäyttänyt kaikki uusiksi.
En ole muuta aikaan saanut, kuin tilattua labrat keuhkopkl varten. Siinähän sitä Maanantaiksi. Toki ulkoiltiin Heavenin kanssa. Mutta ehti taas roskansyöjäautokin tulla niin aikaisin, että sekin huvitus meni ohi suun, Huokaus.
Pikkuisen pitää ottaa kantaa luettuani iltapäivälehdet. Koskahan Suomessa tajutaan, ettei me koskaan päästä Natoon, niin kauan kuin Erdogan vallassa Turkissa. Aivan puhdasta kiristystä ja koko ajan vaan kiristää pyyntöjään. Toki se nukketempaus Ruotsissa ei ollut vallan viisasta ja kostautuu nyt meillekin vaikka naapurimaassa tehtiin. Pitäisikö meidän kumminkin alkaa ajatella Natoon pyrkimistä ilman Ruotsia? Jossakin luin, että Putin saattaa ottaa käyttöön jotakin ydinkärkiä. Ja koko ajan se sota vaan raaistuu. Aina Venäjä iskee siviileihin ja sitten kieltää kuin pikkulapsi, en se minä ollut. Kuinka monta viatonta jo kuollut iskuissa. Ja entäs sotiessa? Lihamylly on hyvin kuvaava sana. Kun en millään tajua, miksi kukaan ei tee mitään, että Putin saataisiin pois kuvioista? Nato vaikka. Eihän tämä jo vuoden kestänyt sota lopu koskaan. Ennekuin Ukraina tuhottu maana ja kansana. Ja kun Suomi rajanaapurina Venäjälle. Kyllä tämä edelleen ahdistaa alitajunnassa. Mitä ne Leoparditkaan auttaa, jos niiden operoiminen, koulutus ym kestää vuoden? Sekin oli uutisissa, ei omia mielipiteitäni. Onneksi meidän presidentti viisas ja ei meiltä luovuttaisi montakaan Leopardia juuri siksi kun meidän rajamme on turvattava.