Täälläkö taas..
Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Ei meinaa lämpötila nousta kylmän yön jälkeen. +3 vain mittarissa. Pienen lumikuuronkin nakkasi. Pee tuli puoli kasin maissa ja jäi aamupalan jälkeen pienille unille. Ei ollut nälkä pojalla. Juuri kun alkoi lumisade halusi ulos. Näin viikonloppuisin aina eri aikataululla liikkuu.
No, minä kyllä satavarmana elin Maanantaita tänään. Koskaan ennen ei ole näin pahasti päivät olleet sekaisin. Pitääkö jo huolestua tässä? Otin dosetista Maanantain lääkkeitäkin, kun oli dosetti täynnä. No siinä ei mitään väärää, koska Su ja Ma täysin samat lääkkeet.
Otin viime yöksi pikkueteiseen Pääsiäsihyasinttini, joka täydessä kukassa. Olipas virhe. OLi koko eteinen niin tuoksuva, että meinasi henki loppua. Huh.
Kaksi muutakin rastasta keksi Taunon omenasiivut ja söivät ne. Miten saavatkin niin siististi nokittua, että vain se kuorisuikale jää, kuin olisin kuorinut.
Äsken oli Taunon lisäksi 3 muuta mustarastasta Ja Ansa. Olisikohan heidän viime vuotisia poikiaan, miten muuten osaavat juuri tänne?
Nukkuminen stressaa, kun pikku pätkissä nukun ja aina saa ootella mahtaakos uni tulla takaisin vai ei..
Mukavan lämmin päivä. Aurinko paistaa. Taitaa olla +11. Lisää tälläistä.
Olipas taas aivan kauhea painajainen. Niin selkeä. Mutta en ymmärrä logiikkaa moisesta. Ja lopuksi tuli se kauhean vihainen käärme mukamas mun kännyn näytölle. Oli musta sahalaidalla ja sellaisella kiepillä. Hyi kauhistus. Onkin mennyt pieni tovi ilman käärmeunta. Ei se ihme, että aina kammottaa se nukkumaan meno.
Pee tuli illalla iltapalalle ja ajattelin jo, että jääkö yöksi, mutta ei. Aamulla puoli seiskalta odotti aamupalalle ja otti pienet unet kunnes matka taas jatkui. On selkeästi varovaisempi ja säikympi nyt, kun on enenmän aikaa viettänyt kotonaan. Ukko parka.
Mietin pitäisikö auto pestä, mutta eikös kohta ala sateet ja veisi pölyä teiltä pois. Katupöly järkkyä. Menee niin henkeen minulla. Ja silmät vuotaa.
Taas ilmestyi parvi pikkulintuja ruokintapaikalle. Mutta on jo viimeiset siemenet tarjolla. Ruokinta loppuu siihen. Taunolle laitan kyllä omppuja. Ja nyt se toista rastaslajia oleva pari myöskin syö omppuja.
Kyllä niin putosi väärä tähti Tähdet, tähdet ohjelmasta. Kaikki hitithän oli sellaisia joiden kanssa kasvanut, mutta kyllä se Ramseksen Vanha holvikirkko nosti ihokarvat kihelmöimään. Jotenkin aina se kappale vaikuttanut minuun. Sama kuin Mombasa, josta tykkään siitä raskaammasta versiosta. OLikohan se leffassa Menolippu maailmalle tms..
Hyi kauhea, kuinka kylmä ulkona. Se hyytävä tuuli meni iholle. +3 mittarissa. Ja ne ennustetut lämpimät kelit on peruttu. Että normivappukelit tiedossa. Eipä haittaa, mutta toisaalta olisihan se aurinko kiva.
Minulla yhä menee kylmät väreet, kun näin niin uskomattoman koskettavan näyn. Istuin päiväkahvilla ja katse sinnepäin. Hanhet muuttivat. Aura aurassa, auroja rinnakkain. Peräkkäin, loputon virta. Jos oikein ynnäsin, yhdessä aurassa oli 30 lintua. Koko taivas oli mustanaan lintuja. Kosketti sydämeen tosi syvälle. Että minun annettiin nähdä ja kokea tuo. Että juuri silloin kohotin katseeni kahvimukista ja okei tunnustan, munkkipossusta.. Tälläisenä hetkinä sitä iloitsee omasta erityisherkkyydestään. En usko, että jäävät tänne metsälammelle, eivät mahtuisi millään sinne. Mutta lepäävät ja matka jatkuu varmaan.
Kurkia en vielä ole nähnyt muuttavan. Näin ensinmäisen, no niin mikäs se olikaan..pitkät jalat, iso nokka..On varmaan vesilintu, mutta nokki pellolla.
Pee kävi aamulla aamupalalla ja nyt tuli lounaalle ja meni päivätorkuille. Voi kuinka pelokas on taas. Kuka hänelle on pahana?
Ostin marketista omppuja. Olivat hyviä päällepäin, mutta kun leikkasin viipaleiksi aivan ruskeita sisällä. Ennenkin tuo sama marketti myynyt huonoja hedelmiä. Vaan eipä se aina päälle näy. Toivotaan, että kelpaa rastaille.
Ei painajaisia viime yönä. Aavistus paremmin nukuin. Nyt taas lähestyy ne ajat, jolloin koomapaska tuppaa iskemään.
Eilen viiden jälkeen ohjelmassa oli haastattelussa Eve Hietamies. Hänellä kovia kokemuksia. Kuuntelin ja tunnistin niin paljon omia kokemuksiani vaikka syyt sairaalassa oloon oli tyystin erilaisia.
Ystäväni kissa oli saanut kiinniolevan oven auki ja huomannut tuuletusikkunan raollaan ja sieltä kurkotteli ja meinasi hypätä. Onneksi oli suojelusenkeli..oli meinaa aika kauhea pudotus.
Kaunis aurinko paistaa, mutta taas niin hyytävä tuuli kuin olla voi. Ensin olin legginseillä, kun vein vähän pähkinöitä kurrelle ja rastaille omppua. Lintujen syöttö pömpeli oli tyhjä niin toin pois ja desifioin seuraavaa talvea varten. LInturessut kiertelee ja ihmettelee, kun mistäs nyt syödään? Maassa siemeniä vaikka millä mitoin. Enenpää ei tule. Ei muuten ollut marketissakaan tarjolla. Saavat lähteä pesimään ja katselemaan löytyisikö luonnosta ruokaa.
Se on sitten Vappuaatto. No, itsellä se on vain päivä muiden joukossa. Kannoin kuitenkin takakuistille kesäkalusteet ja aukaisin sateenvarjotyylisen pyykkitelineen.
Ihmeesti nukuin, vaikka välillä heräilin. Jatkounet ei enää maittaneetkaan. Ei se aina tule.
Hyvää Vappua kaikille. Onneksi sekin alkaa jo olla ohitse. Itselle se oli päivä muiden joukossa. Tosin munkkeja ja simaa nautin. Vähän serpentiiniä, kun se on lapsuudesta mukaan raahautunut tapa.
Kaunis aurinko paistaa. Yö taisi olla kylmä. Pee illalla tuli syömään ja otti nokoset. Sitten halusi taas lähteä. Ilmestyi vasta aamuysiltä aamupalalle ja oli iso nälkä. Ja taas matka jatkui. Toffeliinikin kävi illalla ja nyt aamupäivällä. Hyvin alkaa se kyljen haava parantumaan.
Ei näy lintuja. Jos ne mokomat suuttui minulle, kun lopetin siemenet? On siinä maassa vielä niitä.
Eilen taas mietin mahtoiko yksi kuski tuntea itseään suureksikin mieheksi, kun piti kovalla vauhdilla juoksuttaa pupua ajotielllä? Säälittävää käytöstä aikuiselta, no ainakin ajokortin saaneelta. Pupua tuskin nauratti.
Jo taas heräsi hyytävä tuuli ja pieniä sadekuuroja ropsauttaa. Illenmalla pitäisi alkaa se kova, pitkä sade.
Oli ihana, sydäntälämmittävä keskustelu vanhenman rouvan kanssa kassajonossa. Emme tunteneet toisiamme. Mutta uskaltautui puhumaan, kun näki kissanuokaa, kaksi isoa pakkausta. Latz ja Sheba ja pähkinämursketta linnuille. Hän kertoi myös ruokkivansa, kun oli niin paljon lintuja. Viime vuonna oli ruokkinut siilejä ja ihasteli, kuinka siilit tunnistivat hänen äänensä ja tulivat syömään. Mutta kuten aina kerrostaloissa löytyy joku joka narisee asiasta. Tänä vuonna ei ole siilejä näkynyt. Ei ole minullakaan vaikka viime kesänä kävi.
Tuosta ruokkimisesta sen verran, että jos pitää ruokintapaikan puhtaana ei pitäisi kenellekään olla sanomista. Tuosta tulee mieleeni, kun naapuruston kpää niin suureen ääneen sanoi, että heillä ollut salmonellaa, jota linnut tuo..että oli tarkoitettu minulle. Huvittavin asia samasta suusta oli, kun haravoi ja löysi koiran kakkoja pihaltaan kailotti, että tahallaan heitetty hänen pihalleen. Itsellään on helkkarin laiminlyöty koira. MInulla ei ole koiraa ja vaikka mieli monesti tekisikin, en ole mennyt tienposkesta jonkun koiran jätöksiä nakkomaan pihalleen. HYvät naurut sain. Kumma, ettei ole kissoista valittanut, kun Pee ja Toffe käy meillä.
Imuroin ja nyt on isot ojatkin siistitty. Mietin kalkin levitystä, mutta jos antaisi maan kastua ja sitten levittäisi.
Tuli häviö Leijonille Tsekkiä vastaan. Yksi maali meiltä hylättiinkin. Mutta hyvin pojat nousi nollasta melkein tasoihin.
Pee tuli aika myöhään eilen iltapalaselle. Oli iso nälkä ja sitten otti pienet unet ennenkuin matka jatkui. Aamu puoliseiskalta kävi aamupalalla ja taas matkaan. Varmasti ilmestyy lähempänä klo 16.
Yhä pölisee tiet kauheasti eli lykkään auton huuhtomista, ettei turhaa hommaa tee. OLi aika huono yö, kun jalkaa särki ja ei hyvä mitenkään. On taas pitkään oireillut ja mikään kenkä ei tunnu hyvältä.
Meidän västäräkki saapui tänään. Ihanaa nähdä palaavan vuosi vuoden jälkeen samoille paikoille. Toivottavasti ei aivan kauheasti lunta sada viikonloppuna. Kovaa linnuille.
Pee kävi jo välipalalla ja nyt torkuskelee meidän tuijien alla. Oli varmaan kohtaaminen Toffelin kanssa, mutta onneksi ei tappelua tullut. Taisi Toffe luovuttaa. Ja Pee on aika rauhallinen onneksi.
Itku vyöryy kuin Niagaran putous ja sydäntä niin puristaa. Ei tietoakaan, että uni tulisi. On niin kauhea ikävä Heavenia ja Masteria. Ja kun Pee halusi tuonne pikimustaan ja sateiseen yöhön, vaikka houkuttelin jäämään luoneni nukkumaan. Tuli vasta klo 22. Luulin ettei tulisi, kun on satanut kaatamalla. Pakkohan minun oli päästää ulos, kun halusi. Tuntui vaan niin pahalta, ei varmasti pääse kotiinsa enää.
Pikkuisen parempi olo kuin yöllä. Pee tuli aamupalalle puoli seiskalta. En tiedä oliko ulkona koko yön? Ei ollut turkki ainakaan märkä, mutta on voinut nukkua kuistilla.
Sade yhä jatkuu. Kyllä on satanut urakalla. Huh. Kalkki on osin levitetty, toivotaan, että sulaa märkään nurmikkoon.
Testamentin teko asiat taas pyörii mielessä, mutta kenelle jätän kaiken kuoltuani? Olen ajatellut kissojen turvataloa. Kun löytyisi joku virallinen joka tekisi sen testamentin. Oma pankki on 250km päässä ja paikallinen pankin lakimies tekee vaan pankin omille asiakkaille. Oikeusaputoimisto muutti isompaan kylään. Aina pitää ihmisellä olla jotakin mietittävää.
Hyytävän kylmä tuuli. Jälleen. Ei olisi yhtään ihme, jos kohta tulisi lunta?
Eilen suuret kurki aurat muuttivat takaisin etelämmäksi. Jotenkin surullista. Eläinten elämä menee aivan sekaisin tästä oudosta keväästä-
Pee ilmestyi taas illalla ja meillä aina peli lähdöstään ulos. Haluaa ovella, että lähtee, sitten pistääkin maate pikkueteisen lattialle. MInun pitää avata ulko-ovea, että näkee ulos. Ei kiinnostakkaan. Makaa tyytyväisenä. Tätä peliä saattaa varttikin mennä. Lopulta sitten lähtee. Vakuutan aina, että saa jäädä yöksi, mutta ei nyt kesällä enää malta. Kesällä? No, sanotaan, kun ei ole lunta maassa. Aamulla tuli puoli kasilta aamupalalle ja otti parin tunnin unet ja taas matkaan.
Orava on suht harmaa vielä. Taitaa olla poikasia hänellä. Korjaan kohta pois pupun porkkanat ja omput, kun rastaatkin kadonneet metsiin.
Taas Maanantai huomenna. En meinaa käynnistyä..
Hyytävän kylmä tuuli. Oli vaan pakko kaivella takaisin pitkät kalsongit. Terveys edellä. Minulla ishias heti iskee jos kylmää.
Aamulla kävin reippaasti marketissa. Oli ihan pakko jo ostaa niitä ruukkuruusuja itselleni. Saatan taas tappaa ne jo ennen äitienpäivää. Pitäisi ostaa orvokit haudalle vientiä varten myös. Loppuviikosta. Ja jos ostaisi ikkunalaatikkoon ilahduttamaan. Ensi viikolla pitäisi lämmetä. En oikein jaksa uskoa, on tämä niin kauhea kevät. Vaan onneksi lunta ei tullut meille.
Pee oli kyllä todella alakuloinen eilen. Ei millään halunnut sisälle syömään. Käpertyi vaan surkeana kuistin tuoliinsa. Luulen, että yritti turhaan oikeaan kotiinsa monta kertaa pääsemättä. Oli varmaan yöllä lykästänyt, kun aamupalalle vasta kympiltä tuli ja nyt oli oma itsensä. Söi ja on taas jatkanut matkaa. Tulee taas illenmalla.
Korjasin pupun porkkanat ja omput pois. Ei tule enää. Ja rastaatkin lähteneet pihapiiristä. Siilejä ei vaan näy. Ikävöin.
Aamupalalla näin kun varmaan hanhiaura palasi metsälammelle päin. Koosta päättelin.
Voi kuinka riipaisi sydämestä, kun Toffeli niin hellästi puski minua otsallaan. Ei ole ennen noin tehnyt. Pidättelin Peetä sisällä, että Toffeli ehti namittaa.. Ettei tule riitaa.
Taas tuo äitienpäivä tuo alakuloa. Ikävöin Masteria ja Heavenia, kun meille äitienpäivä oli iso juttu. Biologinen äitini on elossa yhä, mutta kissojen mammana olo oli jotakin syvempää.
Jälleen harmaa, hyytävän kylmä päivä. Ei tietoakaan, että kevät oikeasti alkaisi. Ja kohta ollaan Toukokuun puolivälissä. Onneksi ei lunta ole tullut, vielä..
Oli kyllä niin huono yö. Ei millään halunnut uni tulla. Istuin tunteja pirteänä sohvalla. Aamupalan jälkeen otin pienet unet. Miksi se silloin aina tulee? Vie voimia kauheasti nuo vähäuniset yöt. Kasvaa se kammo mennä nukkumaan, kun pelkää mitä edessä.
Raivostuttaa, kun naapuri ihan ikkunani ulkopuolella halkojaan halkoo ja pinoaa. Omalla tontillaan, mutta ihan voisi olla minun tontillani kun niin lähellä. Illalla ja nyt koko aamupäivän. Se ahdistaa, kun niin lähellä ja koen, että minun rauhaani rikotaan. Ei varmaan käy ukolla mielessä miten koen. Sama ihminen paiskoo auton ovia joka ainoa kerta, että ikkunat helisee. Ei minun auton ovia tarvitse noin paiskoa. Se on varmaan tämä erityisherkkyyteni kun saanut aistini niin virittymään.
Pee oli illalla hetken. Toisesta korvasta tuli verta, mutta epäilen, että omalla kynnellään oli raapaissut ihon rikki, kun korvaa kutittanut. Pitää seurata tilannetta. Aamupalalla kävi puoli seiskalta ja taas matka jatkui. Varmaan ilmestyy taas illenmalla. Toffelia en ole tänään vielä nähnyt.
Miksi ei yhtään yllätä, että taas hyytävä tuuli ulkona? +4 mittarissa. Pikkuisen aurinko välillä näyttäytyy. Nyt ei Pee ole käynyt aamupalalla. Pikkuisen huolettaa. Kun illalla kävi syömässä sisäkorvassa oli selkeästi reikä ja siitä tuli verta. Muuten ei ollut tapelleen näköinen. Mutta kun lähti ulos lähti juoksujalkaa sinnepäin missä oletan kotinsa olevan. Onhan siinä voinut olla punkki ja jos kotiväkensä raataroinut sitä pois? Ei voi tietää. Muuten hyvä ruokahalu ja aivan oma itsensä. Se juoksujalkaa lähtö kummastutti vain..
Toffeli kävi äsken namittamassa. MInusta on ihanaa huomata, että hänen turkkinsa paljon parempi kuntoinen mitä oli talvellakin. Ei ole irtokarvaa täynnä vaan näyttää harjatulta. Ja se kyljen haava on hoidettu.
Sain taas tämän kuun to do listan ja heti rupesi ahdistamaan kunnolla. Eihän se muuten, jos olisi jalat kunnossa, vaan kun ei ole. Se vaikeuttaa kaikkea suunnattomasti. Ja kuinka pestä ikkunoita näillä tuulilla? Johan se aine kuivuu heti ruutuun. Ja kun on tässä kuussa se jalkaterapeuttikin.
Joku firma terrorisoi minua soittelemalla tuntemattomasta numerosta, mistä ei ole tietoja. Kun en vastaa seuraavana päivänä soitetaan nrosta joka poikkeaa vain yhdellä numerolla mistä eilen soitettiin. Minä en vastaa tuntemattomiin numeroihin. Koitin soittaa numeroon, oli ihan Suomen nro, niin sieltä englanniksi lueteltiin, että minua on koitettu tavoitella ja sitten luetellaan se nro. Minulla on markkinointikielto, en tajua miksi soittelevat silti. Epäilen Elisan jotakin kampanjaa. Ahdistaa moinen soittelu ja laitoin luurin älä häiritse asentoon.
Ja niin putosi hornetti Suomessa. Ihan eka ajatus oli, että Venäjäkö? Ja pankki oli saanut epäilyttävän kirjeen Helsingissä. On tämä rauhatonta aikaa.
Harmaata ja koleaa. En ihmettelisi jos tulisi kohta vettä tai räntää? Toivon totisesti ettei.
Pee kävi illalla iltapalalla ja lähti taas juoksujalkaa pois. Aamulla tuli aamupalalle ja oli oikein hyvä aamu hänellä, kun puski ja puski. Oikein nousi takajaloilleen, että sai puskettua. Toffeli kävi namittamassa, ennenkuin lähdin markettiin. Miten hän aina bongaakin, että nyt on namittaja näköpiirissä?
Sain ostettua äidille muutaman äitienpäivälahjan ja haudoille kukat. Ja ikkunalaatikkoon. En vielä istuttanut. Tuli jalat niin tuskille, että Buranalla taas mennään. Vähän paremmin olen vaihteeksi nukkunut.
Minua niin raivostuttaa, kun ihmiset kiroilee, että käärmeitä tulee pihalle, kun samat ihmiset kohta 30 vuotta metsikön laitaansa kaikki alkaen joulukuusista ja kaikesta piharsokasta, haravointijätteestä ym heittänyt kylmän viileästi kaupungin metsikköön luoden täydellisen paikan käärmeille pesiä ja lisääntyä. Kyllä minäkin kerään tuonne tonttini reunaan, mutta joka vuosi olen tilannut jätelavan ja kaikki on viety pois. Ja omat roskani eivät näy kenellekään toiste kuin eräillä. Luulisi hävettävän kun juuri vieressä kauhea roskis. Muualla niin siistiä. Mies joka paljon vanhempi ja sydän vaivainen kokosi risut siisteihin kasoihin. Toiste nämä terveet nuoremmat miehet. Tälläistä täällä.
Kyllä oli marketissa tilattu rullakko kaupalla kukkia, mutta suurin osa sellaisia, etteivät kestä kauaa sisällä. Ja ulkona voi olla vielä hallaöitä. No ei ole minun ongelmani.
Harmaa, koleahko päivä. Keskustassa hiutaloi räntää. Se siitä haaveesta mennä syömään pehmistä Oli kyllä jalatkin niin kipeät, etten siksikään mennyt. Tein vakio Perjantai kierroksen. Jestas, että oli kierrätysroskia. Ei mahtuneet kaikki takakonttiin. Osa oli takapenkillä. No, ompahan viety. Mukavasti ovat tyhjentäneet ne säiliöt, että mahtuu.
Eilen ajattelin, kun vähän katselin toisten ketjuja, että moni varmaan ajattelee, että eihän tolla/minulla ole mitään vikaa, kun noin kevyitä kirjoittelee. Mutta itse tunnen, ettei elämä ole kauhean hallinnassa ja tuntuu pahalta. Mutta en osaa sitä tänne kirjoittaa kuinka pahalta oikeasti tuntuu. Täällä lähinnä niitä asioita, jotka helpottavat. Kissat, luonto..Kun en osaa ihmisten kanssa olla tekemisissä. Olen oikeasti niin outo. Ja eläimet ja luonto taas ottaa minusta koppia ja he/se ei pidä minua umpihulluna. Ja kyllä tämä on sitä erityisherkkyyttäkin joka tekee minusta oudon. Mutta ei Pee välitä, eikä Toffeli. Heistä on ihanaa, kun höpöttelen heille. Ja Master ja Heaven, siellä sateenkaarisillalla kuulevat minua ja seuraavat eloani. Eilen nukkumaan mennessä taas juttelin heille ja kuului sellainen puhahdus...tiesin jommankumman olevan siellä kanssani vaikka en nähnyt.
Pee kävi illalla syömässä ja nyt aamulla kävi aamupalalla. Kiireinen mies reppana. Hänen korvastaan on iso pala pois niinkuin ulkopuolelta. En tiedä mitä tapahtunut? Enkä osaa ajatella aiheuttajaa? Jotenkin ei näytä tappelujäljeltä? Paranemassa kuitenkin, alkaa rupeentua,
Tänään ne poismuuttaneet kurjet palasivat. 3 auraa. Mutta kestääkö tämä luvattu lämpö? Kaupan kassarouva sanoi Pekka Poudan sanoneen, että kylmä Toukokuu. Voihan hitsi. NIinkuin me kesää kaikki ootellaan.
Ja tänään alkaa Leijona lätkä. En sitten taas muista ketä vastaan. Mutta niin kehnosti ovat pelanneet, että en ikimaailmassa usko mitalipeleihin pääsevän. Olisihan se mannaa. Aion katsoa joka matsin.