Nyt oli kyllä aivan helvetillinen yö. OLi niin kauheasti kipuja, että suurin osa yöstä meni sohavalla, jossa sai paremman asennon ja varmaan tunnin unet. Olikohan aamukolmen maissa. Sitten palasin sänkyyn, kun otin lisää Buranaa ja olin nukahtanut. Varmaan se auttoi. Sitten koomapaska tuli unen läpi 7x. Aivan järkyttävää. Tietysti havahduin joka kerta. Ja aamulla, kun nousin aamupalalle niin eikös taas tullut. Tuli jokin tuoksu. Sen aistin selkeästi ja sitten alko mennä. Hoin et tule, mene pois, et kyllä tule..Sain sen karkoitettua, ettei tullut niin syvänä. Henkisesti vetää tosi piippuun. Oli kauan pois ja kun olin jo unohtamassa koko asian niin taas iski. Se näyttää vaihtaneen enenmän uniaikaan. Ennen oli aina päivällä. Nytkin särkee aivan kauheasti vaikka koitin makuutella ja torkkua.

Mutta kaikesta huolimatta aivan mahtava ilma ulkona. Ei tietoakaan syksystä. Jokainen päivä vähentää talvea. No, tietty jatkuu sitten toisesta päästä.

Ihanat ilmat aina vaan jatkuu. Jos talvi unohtaisikin tulla meille tänä vuonna? Eihän kukaan keillä suuria unelmoimasta? En kyllä kaipaa yhtään.

Taas painin aivan järkyttävissä kivuissa viime yön. Ei tarvinnut juuri nukkua. Pitää aamulla koittaa, jos saisi ajan tklääkärille. Ei auta kylmäpakkkaus. Ei Panadol tai Burana. Itse epäilen olisiko tulehdus iskenyt. En ole kaatunut en niksauttanut. Ei muuta selitystä löydy? Sen tiedän jo valmiiksi, ettei sinne aikaa saa.

Kauniit ilmat jatkuvat. Todella nautinnollista. Pitkään vielä tälläistä, ei talvea ollenkaan. Kuka kaipaa pakkasta, lunta ja liukkaita kelejä?! En minä ainakaan.

Sain nukuttua tyyny jalan alla ja paljon särkylääkettä. Koitin soittaa tk, mutta se on aivan mahdoton tehtävä. En vaan tajua, kun joskus käy muissa asioissa tk niin ei siellä koskaan istu ihmisiä lääkärille odottamassa. En lähtenyt paikan päälle, kun koitan lepuuttaa jalkaa huomiselle, kun olisi omaisella tärkeä meno ja pitää kyetä kuskina olemaan. Jännitän aivan kauheasti omaisen puolesta. Samassa operaatiossa minulta meinasi henki lähteä. Pitää näytellä huoletonta, ettei ala suotta jännittämään omainen. Hyvin se menee.

Olisipa mennessä isoilla pelloilla vielä kurkia ja joutsenia ruokailemassa ennen muutolle lähtöä. Kurjet etenkin on koskettava näky.

Hu kauhistus millainen tuuli puhkuu ja puhaltaa ulkona. Aukeilla paikoilla sai pitää tiukasti ratista, ettei mennyt pellolle.

Reissu sairaalaan kokeeseen meni todella hyvin ja nopeaan. Oli ollut mukava lääkäri ja hoitaja. Se vaikuttaa yllättävän paljon aina käyntiin ja jännitykseen.  Käytiin Saksan marketissa, kun oli ohimennessä. On paljon halvempi paikka, kuin oman kylän marketit. En kyllä osta silti mitään lihatuotteita varmuudeksi.

Kotimatkalla sitten poikkesin tkn luukulla lääkäriä vailla. Puoli tuntia jonotin, että hoitaja tuli syömästä. Sitten 20min tentattiin kaikkea ja haettiin entisten tapaturmien pvm. Sain KIIREETTÖMÄN ajan lääkärille, mitä suuresti ihmettelen, miksi minun kipuni eivät ole kiireellisiä? En jaksanut asiasta riidellä. Otin ajan. Sitten jonotin tulehdusarvo ja kuumeen mittausta varten 10min ja reilu 5min kuullakseni, ettei ole mitään. Buranaa ja Panadolia saa syödä saman aikaisesti, tukevat kuulemma toisiaan ja niin paljon kuin tarvitsee? Näillä mennään. Parin viikon päästä lääkäri. Jos em selviä kipujen kanssa pitää tulla uudelleen. Olisiko pitänyt heti sanoa etten jaksa enää yhtään. Olisiko aika tullut?

Toffeli oli odottamassa. Arvasin, että ihmettelee missä ollaan, vaikka koitin eilen selittääkin.

Kyllä se taisi syksy nyt tulla kerrasta. Satanut varmaan koko yön. Ihan pikkuisen näyttää kirkastuvan. Pitää isompia lehtiä ja havuja haravoida, että saa vielä ruohorobotin päälle.

Viime yö oli helvetistä. Aivan kauheat kivut, vaikka kuinka oli tyynyjä jalan alla. Heräsin varmaan joka tunti. Pikkuisen nukahdin ja taas repi kipu niin, että herätti. Mikä ihme siinä on, että päivät helpompia? Yöllä sitten iskee. Laitoin kipugeeliäkin monta kertaa. Lakanat haisee mentholille. Sitten meni henkeen ja yskitti.

Ei päivää ilman haastetta. Olisin tilannut hoitotarvikkeita itselle ja omaiselle. Tunnistautumisella. Pääsin oikeaan paikkaan, vaan nepäs jumi ja ei onnistunut. Kun on kipuja, niin se kiristää pinnaa pienikin vastoinkäyminen. Onneksi oli numero. Sielläkin vastaaja. Mutta soitti todella pian takaisin. Ja oli ihanan ystävällinen ihminen. Vika heidän päässään, ei kerrankin minussa. Huomenna tulee tk, josta saa hakea.

Kyllä oikeasti tuli syksy nyt. Sadellut taas ja kosteaa. Ei tee kyllä yhtään hyvää astmalle eikä kivuille. Ostin ison kassin ensiapua apteekista. Kokeilen sellaisia uutuus kipulaastareita, jotka reseptivapaita. Avoimin mielin otan vastaan, jos sattuisi vahinko ja helpottaisi, että yöt olisi helpompia. Sillon aina kivut iskee. Pitkä odotus vielä lääkärille. En vaan millään tajua, kuinka minun kipuni olivat ei kiireellisiä? Olisiko pitänyt lyödä nyrkkiä pöytään ja huutaa naama punaisena? Kun ei koskaan puhelimella pääse tk ja kun käy niin ei siellä ketään odota lääkärille pääsyä? Pitäisi varmaan valittaa asiasta vähän korkeanmalle tasolle. Ei ihmisten kohtelu näin ole oikein. Ja kun siellä pikku huoneessa saattaa 5 hoitajaa pyöriä juoruilemassa keskenään.

Linnut ei ole lähtemässä minnekään. Ei ole isoja ¤käräjiä¤ vielä ollut, kuten joka kevät saaduttuaan ja ennen lähtöään. Niin kauhea pulina, että pitää ääntään korottaa, että tulee kuulluksi. Ei muuten ollut pelloilla kurkia eikä joutsenia. Olin ihan pettynyt.

Syksy on, ei mahda mitään. Niin kosteaa ja sateentihkuista. Ja minä ihan oikeasti toivoin, ettei vielä aikoihin tulisi ja että talvi unohtaisi kokonaan tulla. Hallaöitä ei vielä ole ollut, joten osa kesäkukista vielä vetelee viimeisiään.

Kiinitin huomiota, kun kävin Perjantaitourilla, että nuoren näköiset harakat kovasti teille tuli pomppimaan. Hiljentelin vauhtia, kun en halua ylitse ajaa. Ja mihinkä kiire olisi. Vein ihan uusia, yhä muoveissa olevia isoja palapelejä kirjastoon. Ottivat vastaan. Heillä jonkinlainen vaihtopiste siellä asiakkaille. Itse en kykene enää sormillani näpertelemään niin toivottavasti joku muu saa iloa. Olisi ollut sääli roskiinkaan laittaa. Onkohan tämä osa minun kuolinsiivousta? Sitähän suositellaan ajoissa tekemään.

OLi taas tosi huono ja kivulias yö. En vielä koittanut niitä kipulaastareita. Saman merkin teippiä laitoin. Ei apua. Vielä pitkä aika lääkäriin. Ei taas istunut ketään odottamassa lääkärille, kun poikkesin hakemassa hoitotarvikkeita. Eli edelleen tyhmänä ihmettelen, miksi lääkäreille ei saa aikaa?

Ompas synkeä syksyinen päivä. Kyllä se on nyt byebye kesä ja aurinko. Ihan pikimusta taivas. Kohta sataa ja kovaa.

OLi muuten pitkästä aikaa hyvä yö. Eli ne kiputyynyt/laastarit/reseptivapaa taisi oikeasti toimia. Otin päiväksi pois, että iho saa ilmaa. Eikä pakkaus niitä ole kuin 5kpl. En tyhmänä ostanut toista pakkausta. jos se toinenkin apteekissa oli samaa? Kyllähän he tilaa seuraavaksi päiväksi niitä. Taitaa olla auki vasta Maanantaina. Reilu viikko yhä lääkäriin pääsyyn. Ei yhtään lähene aika. Odottavan aika on pitkä. En pysty istumaan tuolilla, kun juimii siitä luun reunasta. Tyyny pehmusteena. Olen jo alkanut pelätä mikä ihme siellä on vikana?

Ihana aurinkoinen kurkistelee taivaalla aamusen sateiden jälkeen. Niin tervetullut näky, että oksat pois. Ei pitäisi enää tänään sataa. Säästyttiin ekalta hallaltakin. Vuosi sitten näinä päivinä oli yksi -2 yö. Saattaa taas ensi yönä laskea lähelle. Tätähän tämä syksyn tulo. En säästele mitään kesäkukkia. Niiden aika jo mennyt.

Kyllä ne kipulaastarit oikeasti auttavat. Sitten vaan päivällä kivuliaampaa. Kyllä minä päivistä selviän. Yöt ne aina vaikeinpia.

Aivan äsken tunsin ja kuulin, kuinka Heaven vaihtoi takanani olevassa keinutuolissa asentoaan. Mutta eihän hän enää ole siinä.

Aamuseiskalta oli 0 mittarissa. Ei se tainnut miinuksella käydä, kun kaikki kesäkukat yhä elossa. Kaunis päivä kuitenkin vaikka juuri ja juuri +10 varjossa. Tälläinen syksy menettelee.

Kävin Apteekista hakemaan lisää kipulaastareita, lääkäri vasta viikon päästä. Onhan niitä helvetillisiä kipuja päivälläkin, mutta kun yön saa nukuttua niin selviää päivästä. Ostin samalla Callunat, että saa haudat käydä laittamassa loppuviikosta. Ja jos hävittää kesäkukkia niin tilalle.

Kuollut talitintti löytyi kuistin tuolin alta. Aamulla Toffe jotakin kaiveli katuharjojen välisä, mutta en nähnyt mitään silloin. Ja Toffe tuli suoraan kotoaan. Olisiko tintti lentänyt pleksejä päin. Surullinen mieli tuli. Tälläinen minä olen.

Kaunis syyspäivä jälleen yön sateiden jälkeen. Tosin oli muutan aika huono yö. Laitoin varmaan kipulaastarin väärään kohtaan je ei oikein vaikuttanut. Ja nyt koko aamupäivä ollut yhtä hampaiden kiristelyä kivuista. Mutta kyllä huomaa, kuinka helpompi olla ja hengittää, kun negatiivisen enenrgian aiheuttajat ovat edes hetken muualla. Enkä ehtinyt vielä poppakonsteja tehdä. Uskomaton ero ihan omassa olemisessa ja ilmapiirissä.

Tilasin sitten lastin polttopuita. Tulee loppuviikosta. Tietää latovansa halkoja pinoon. Mutta parempi nyt, kun vielä suht hyvät ilmat eikä pitäisi kauheasti sataa.

Kauhistuttavaa, kun koko ajan ennustellaan Lappiin ekaa lunta. Hyi kauhistus. Ja jossakin suklaamainoksessa oli jo, että näin paljon päiviä jouluun.. En muista päivä määrää kpl. Joulu on kauhistus ajatuksenakin. Eka Joulu ilman molempaa kattia. Vuosi Heavenin poismenosta. Kaksi Masterin.

Mutta kaunis syksyilma ulkona toistaiseksi. Ensi viikolla lämpötilat romahtaa kerrasta ja joka yö saattaapi olla hallaa. Huomenna ajattelin käydä haudat laittamassa, kun Perjantaina jossakin vaiheessa tulee se puukuorma, klapeja. Koitan, jos saisi kaadettua nurmikolle. Helpottaisi kovasti asiaa. Muistelen, että viime kerralla sai sinne.

Toffeli ilmestyi ennen asioille lähtöäni ja sitten odotti kuistilla paluutani. Ihana pikkumies, vaikka ei oma kissa olekkaan. Ihailen myös kahta mäyräkoiraa, kun melkein joka päivä menee tästä lenkillänsä ohitse, joko molempien omistajien tai isän kanssa. Pojat! Isä ja poika koirat. Olen satavarma kissaihminen, mutta kyllä pidän koiristakin.

Kaunis päivä taas. Kovasti sääpoika eilen sanoi, ettei näin lämmintä enää tule ennen ensi kesää. Että nyt alkaa kylmentyä ilmat ja tulee hallayöt.

Kävin laittamassa haudat talvea varten kuntoon. Ihan hyviä olivat kesäkukat, että säälitti kiskoa pois, mutta viikonloppuna voisivat jo paleltua. Vein lyhdytkin, vaikka ei maa jäädy toivottavasti vielä aikoihin. Kauniit niistä tuli, vaikka itse kehunkin. Vähän oli ihmiset vielä callunoita laittaneet.

Huomenna pitäisi se klapilasti tulla. Siinä tietää urakoivansa. Ei se mitään, jos ei tuo koipi olisi niin helvetillisillä kivuilla. Ei antanut yöllä sängyssä nukkua. Siirryin sohvalle ja siinä eilainen asento antoi parin tunnin unet. On ruvennut jo pelottamaan, jos lääkäri Maanantaina löytää jotakin pahaa? En kyllä selviydy enää leikkauksista.

Ihana aurinkoinen paistaa tuuliseen päivään. On se ilma kylmentynyt, mutta ei minusta vielä traagisesti.

Huono yö takana. Kivut ja täydenkuun jälkeistä aikaa. Aamusen olenkin torkkunut sohavalla odotellut klapien tuojan soittoa. Menee taas ilta pimeään, ennenkuin tuo- Ärsyttävää. Molemmilla edellisillä kerroilla sama juttu. Jos olisi aamusta tuonut olisin ehtinyt jo isosti pinota. Tosin jalka hemmetin kipeänä taas. Kun ei auta mikään. Mitäs, jos en Maanantaina saakkaan lääkäriltä mitään apua?

Osui silmiin uutisointi, ettei Linkin Parkin menenhtyneen solistin äidin mielestä ole hyvä asia, että jatkavat uudella laulajalla. Olen niin samaa mieltä. Se musiikki, ne laulut olivat Chester. On pyhäinhäväsitystä toisen ratsastaa hänen jättämällään perinnöllä.