Uneton yö melkein takana. Iltakahdeksan ja Pierre yhä kuistilla, eikä edes meinaa lähteä kotiinpäin. Koitin puhua, hätistää ja laittaa esteitä tuoleille, että kyllästyisi ja lähtisi kotiin. Oli jo aikamoinen pakkanen ulkona. Yhtään ei naurattanut. Otin Heaveninkin syliin ja sanoin ärise vähäsen. No, ei ärissyt. Nuuskivat vain toisiaan. Ei ole koskaan noin myöhään ollut kuistilla. Luulin, että lähti siinä klo 16 paikkeilla. Minäkin kuulin ruokintapaikalta jotakin ääntä? Ajattelin, että oravat leikkii runkoa ympäri. Pierre lähti sinne matalana ja korvat takana. Sanoin, ettei saa koskea lintuihin tai oraviin. Sisältä ei siihen aikaan enää näe ulos, mutta oletin lähteneen kotiin. Sitten päätin lumitöihin mennä, niin eikös ollut kuistilla. Oli todella outo ja vaisu? Olikohan tapellut toisen katin kanssa ja saanut selkäänsä? Ei aristanut mitään kohtaa, eikä ollut verta. Tunsin olevani hirviö, kun hätistin pois ja lähtikin oletettua kotiaan kohden. Ajattelin, että palaa kun menen sisälle. Mutta en minä voi ottaa toisten kissaa itselleni. Ja kaiken järjen mukaan pakkasilla omistajien pitäisi kissaa huhuilla sisälle? Aamulla oli 6.30 kuistilla. Turkki oli lämmin. Ei varmana ollut yötä ulkona!!!!! Oli siis mennyt kotiin? Nyt ei ole näkynyt aamun jälkeen. Eli varmasti kotona. -13 mittarissa.
En minä voi ottaa toisten kissaa, vaikka kuinka sydän särkyy. Kun ei ole villikissa. Eikä koditon. Huonossa omatunnossa pyörin yön ja itkin. Sitten alkoi päässä pyöriä se ärsyttävä Bauhauksen mainosralli.. hyvältä näyttää...eturessun tyhjensin.. Se kun alkaa päässä pyörimään niin meni loputkin unet. En tiedä mitä tehdä. Vaikka kuinka kävelen oletetun kujan läpi ei koskaan näy ketään, että kysyisin asuuko ko kisukainen täällä. Ei omistajat varmaan tiedä kuinka paljon on meillä. Saa olla, kunhan menee öiksi kotiin, kun tulee pakkasia. Siis ei meillä sisällä, vain ulkokuistilla.