Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Eka päivä, jolloin pakkasella aamusta iltaan. Tehtiin sylikääryle ulkoilu Heavenin kanssa. Eli kiedoin huopaan ja sylissä katseltiin maisemia.
Minulla on nyt kaksi mustarastas poikaa. Tauno ja pullero. Pullero Taunoakin kesympi. Tuli vastaan jo, kun menin leipämuruja nakkomaan. Ei juuri minua pelkää. Eipä ole syytäkään. Oravakaksoset ovat pitäneet hauskaa tämän aamupäivän pihapiirissä. Toinen söi ruusunmarjaa.
Kylmiä öitä ja nytkin vielä -4 mittarissa. Kiedoin Heavenin vilttiin ja sai sylistä tarkastella maailmaa.
Oli kuollut talitintti kuistilla aamulla. Aivan jäässä reppana. En jotenkin usko, että olisi Pierre pyydystänyt. Tintit monesti lentää kuistille, jossa pleksit reunoilla hakemaan lämmintä. Surullista se aina on kaivaa hautaa aamusta jo. Onneksi lapio yhä meni maahan, ettei ollut umpijäässä.
Pierre jo kahdesti käynyt. Toivottavasti nyt meni kotiinsa. Säälittää niin, kun kiepillä nukkuu tuolissaan. Haluaisi sisälle, mutta en minä voi. Hänellä on oma koti. En voi tehdä sitä omistajilleen enkä Heavenille. Seurasta tykkää. Monesti istun seurana ja puhelen.
Kalsean aamun jälkeen lämpeni sen verran, että pystyttiin tehdä neuleulkoilu tuolissa. Oli vaan tylsää, kun prinssi ehti taas käydä syömässä ja kadota. Toivottavasti takaisin kotiinsa. Ei näkynyt vielä puoli yhdeltätoista, mikä huikeaa. Jos omistajat pitäisi sisällä, kun ei kissoja ole tarkoitettu kylmään.
Pullero koko ajan nokkii tuossa ruokintapaikalla. Vein jo leivänmuruja, mutta ehtikö pahuksen harakat ennen. Niitä on kolme. Mustarastaita vain kaksi. Tauno ja Pullero. Pitää varmaan tilata jauhomatoja heille. Ei tuosta jäisestä maasta ruokaa irtoa.
Pitää taputtaa itseään olalle, kun on saanut paljon aikaan. Vaikka on vihaamani Maanantai.
Yö kolmelta taas loppui uni ja istuin pitkään ihmettelemässä. Olin aivan varma, että joku kulkee huoneistossa. Vaistosin jonkun/jonkin läsnäolon. Ei ollut Heaven, joka nukkui pesuvadissaan pesuhuoneessa. Vähän pelottikin. Vaikka tiesin varmistaneeni ovet, että varmasti lukossa.
Aamulla sain heti hoidettua, suht vaivattomasti verkossa influessapiikin ja koronavahvistuksen. Sitten vein kirjaston kirjoja, roskia, apteekki ja marketista leipää mustarastaille. Tietty unohdin omppua ostaa, kun ei ollut lappu mukana.
Oxembikin kanssa taas saatavuusongelmia. Viikolla 1 pitäisi ensi kerran saada. Neuvoivat hankkimaan reseptin 0.5mg oxempicille, jota tukusta saa. No soitin tk ja asia pitäisi järjestyä.
Perhanan kylmää taas. Pierre ressu makaa kerällä kuistin tuolissa. Tekisi niin mieli ottaa sisälle, mutta en voi.
Aina vaan kylmenee. En tajua, kuinka tarkenen, kun oikea talvi tulee. Ja lumi.
Heaven oli sylissä viltin sisällä ja sai määrätä ulkoilun pituuden. Heti sisälle, kun katsoo ovea. Pierre oli jo ennen aamuseiskaa kuistilla. Söi vähän ja katosi. Nyt oli taas ilmestynyt. Seurustelin ja sanoin, että juon kahvit ja tullaan Heavenin kanssa. Oli kadonnut taas. Haluan kauheasti uskoa, että menisi välillä kotiinsa lämpimään.
Kyllä pikkulinnut syö kauheasti. Toki 3 oravaa, 2 mustarastasta ja 3 harakkaakin napsii oman osansa. Mukavaa niitä seurata ikkunasta.
Että vihaan näitä pakkasia, vaikka ei talvi vielä olekkaan. Oikeasti, kuinka hemmetissä tarkenen, kun tulee lumi ja oikeat pakkaset? Vetää mielialaakin alas. Kaamosko sen tekee?
Pian siivottiin uutinen pois, että venäläinen matkustajakone oli tehnyt kunnon koukkauksen Suomen päällä. Länsirannikolla asti. Ja kiinalainen laivako ankkurilla meidän putken rikkonut? Ja Ruotsiko pääsemässä Natoon, vaikka koraaneja polteltu? Ei pieni ihminen ymmärrä mitä maailmalla tapahtuu.
Ostin sellaisen pienen roosan karvaalustan. Oli tarkotettu tuoliin. Minä heti ajattelin Heavenia. Pikkusen mietin kelpaako, mutta ainakin toistaiseksi makaa tyytyväisenä keinussaan. Ostin mustarastailla omenaa, jonka pilkoin pieneksi. Kohta jo puoli omppua syöty. Aleleipääkin varasin siementen lisäksi. Kova maailma linnuillakin.
Ei aivan niin kylmä, kuin on ollut. Saatiin pitkästä aikaa neuleulkoilu Heavenin kanssa. Koitetaan heti toteuttaa, kun vähenmän pakkasta. Kun tietää, että talvi etenee ja tuollaiset ulkoilut jää meiltä.
Nyt on jo 4 harakkaa pihalla vaikka kuinka niitä ajaa pois. Kiusallaan tietty tulevat. No, lintuja toki nekin. Mielummin keskityn pikkulintuihin.
Käytin omaista hammastarkastuksessa ja hain tietysti loton 7 oikein voittorivin. Noh, sen päivän, kun näkisi, että olisi edes 4 oikein.
Siivosin jo tänään, niin ei huomenna tarvitse. Eiköhän sitä keksi haastetta huomisellekin.
Aamulla tuntui, ettei tule tästä päivästä yhtikäs mitään. Painajaisia taas katselin. Ne imaisee aina voimat. Kävin minä läpi vakiperjantai ohjelmani kuitenkin. On vaan niin kauhean kylmä kun autosta ulos astuu. Sormet kuin jääkalikat. Onneksi ei meille lunta tullut. Taisi mennä Helsinkiin kattaus. Pitäkööt vaan siellä.
Eilen radiosta tuli yllättäen Linkin Parkin What i have done... Minä tunsin sukeltavani lämpöiseen surun kylpyyn. Se oli kaunista surua, jos niin voi sanoa? Chesterin itsemurha vei ison palan sydämestäni.
Piti tehdä taas kapalo ulkoilu Heavenin kanssa. Ei sisätyttöstä voi ilman ulkoiluttaa.
Eilen tuli kuori sairaanhoitoyhtymän nimi siinä. Ajattelin, että on lasku tai aika pkl. Pahus, pahus..ei ollut..yhä vaan näitä tietojani, joita pyysin. Ja tyhmä menin lukemaan. Oli siitä käynnistä mtt, jossa tutkittiin mukamas, että olenko järjissäni. Siihen oli kirjattu niin epäolennainen asia, kuin mitä minulla oli päällä? Kissakuvainen paita ja farkut. Mitä ihmettä tuolla on tekemistä asian kanssa? Tajuaisin, jos olisin ollut likaisissa ja risoissa vaatteissa. Mutta en koskaan ole. Ja se, että liikuin hitaasti keppiin tukeutuen. Siis jumalauta kaiken tapahtuneen jälkeen, olisiko minun pitänyt yhdellä jalalla vuorotellen hypähdellä? Ja, että minulla oli epärealistisia odotuksia toipumiseni suhteen? Olen toipunut paremmin, kuin voisi kuvitella ja ylittänyt kirkkaasti kaikki odotukset. Kävin cityrunin päivä sen jälkeen, kun lääkäri tuumi, etten varmaan enenpää toivu.
Tuon paperin lukeminen aiheutti aivan kauhean raivon minussa. Mitä ihmettä kuvaus pukeutumisestani kuuluu epikriisiin????? Tyhmä, kun luin, tyhmä, tyhmä minä.
Olin kaksi kuukautta yliopisto sairaalan teho-osastolla. Taistelin hengestäni. Ja jumaliste ainoa mitä mtt kiinnostaa on kirjata miten olin pukeutunut? Ei se ihme, ettei ole helppoa saada apua mistään, kun ei todellista vointiani ole kirjattu. Aivan, kuin olisi syytetty, että tukeuduin keppiin? Olin silloin vasta oppinut kävelemään uudelleen kuntoutussairaalassa.
Mikä on, ettei ihminen saa kuin paskaa niskaansa terveydenhuollosta? Vaihtaisivat paikkaa kanssani ja kokeilisivat miltä maailmani oikeasti tuntuu?
No niin, nyt se kirottu lumi saapui. Kaikki on valkoista ja koko ajan tuntuu tulevan lisää. Tästä se talvi sitten alkoi. Puoli vuotta ainakin. Masentaa aivan kauheasti. En näe mitään hyvää lumessa. Eilen mentiin Heavenin kanssa katsomaan ikkunasta, kun oikein vaakatasossa tuiskutti lunta. Heaven huokasi.
Tosin nyt vain -3 ja saatiin neuleulkoilu tehtyä. Ainoa hyvä asia.
Pierreä ei lumi haittaa. Pesi naamaansa kuistilla ja sanoin, että siirry hiukan, että sataa naamalle. Katsoi minua ja selkeästi virnisti.
Jo ehti kaupungin lumiaura käydä ensinmäisen lumipalteen tehdä ajoluiskan päähän. Sitä se on taas tiedossa seuraavat puoli vuotta. Se on niin vaikeaa liikauttaa auraa, ettei toisi kaikkia lumia tontille.
Tehtiin neuleulkoilu, vaikka -5 mittarissa. Koitetaan ottaa kaikki irti, kunnes kylmenee enenmän. Heavenin ehdoilla ollaan. On ihastunut tuohon pieneen taljaan/sillä nimellä oli kuitissa..vanhan roosan värinen. Ja alkaa oppia juomaan noista kupeista jotka vähän korotettu maasta. Kunhan itse oppisi nostamaan ne niin, ettei kupin pohjasta nosta ja vedet minne sattuu..
On lumi maassa ja taitaa tulla ensi yönä taas lisää. Ja sitten ja taas sitten. Mitenkähän saa Pyhäinpäivänä haudoilla kynttilät palamaan?
Tämä päivä on täynnä surullisia muistoja. Ei vuodetkaan poista kaipuuta. Sytytin jo aamulla kynttilän palamaan, muistolle.
Mutta on tämä päivä täynnä ihmeitäkin, jotka puristaa sydämen ruttuun. Hyvällä tapaa. Aamulla Tauno, mustarastas tuli nokkimaan leivänmuruja aivan jalkojeni juuresta. Ei pelännyt yhtään. Juttelin hänelle, että lämpöisiä muruja vielä. Maistui ukkelille.
Ja toinen ihme, muistakaa nyt, ettei Pierre ole minun kissani ja en tiedä edes hänen oikeaa nimeään. No, verensokerit oli aika korkealla ja jalat jumitti, niin ajattelin käydä pienen lenkin kävelykeppi turvana. Jo tuossa ajoluiskassa Pierre tuli tietä pitkin ja huusi kovaan ääneen. Sanoin, että mene kuistille odottamaan, kohta palaan. Eikä mitään, poika lähti mukaan. Kipitti perään ja puski jalkojani, kävelykeppiäni. Kun oli sitä mieltä, että oli tauon paikka heittäytyi maate eteeni. Koko lenkkini hän kulki mukanani. Aivan uskomatonta kuinka se kosketti syvälle sydämeen. Ja se tunne, että hänessä on Masterin uudelleensyntymä vai vahvistui. Koko lenkki oli puhdasta huolenpitoa ja rakkautta. Uskomatonta.
Heavenille Pierre on ilmaa. Tyyliin, joko tyyppi taas on täällä. Voi minun rakkaitani. Jokainen mahtuu sydämeeni.
Nyt on todella huono päivä. Tähän mennessä koittanut 6x iskeä koomamaailmakohtaus. Aivan kauheaa. Sitä ei osaa edes sanoin kuvata.
Ja aivan kauhea lumisade. Tulee vaakatasossa lunta. Ei me kauaa Heavenin kanssa viihdytty, koska vaikka kuinka koitti väistellä aina pöläytti lunta neidon kasvoille. Tuollalailla kun tupruttaa aamuun saakka, niin huhhuh. Ja pitäisikö sitten tulla plussakelit jalumet sulaa? Sitten onkin helvetillinen jäätikkö joka paikassa. Kaikkein pahinta.
Ei haluttanut lenkille lähteä, vaikka PT Pierre odotteli kuistilla, että lähdetäänkö? Lahjoin nakilla, ettei tänään lähdetä, kiitos. Tuli eilisestä joka paikka kipeäksi. Huono kunto,
Lievästi sanottuna olipas aikamoinen lumihelvetti. Kyllä sitä tuli yli 30cm. Aamuyöllä neljältä sitten kaupungin traktori lykkäsi taas kauhean kasan ajoluiskan päähän. Tämä on kujalla ainoa piha joka on aurattu niin tietty kaikki lumet köykäisesti auraantuu koko kujan pituudelta tänne. Onneksi ei ollut ihan jäässä, mutta raskasta liikuteltavaa.
Nyt ei sada mitään, pari astetta pakkasta. Pierre koko aamupäivän ollut kuistilla. Ulkoiltiin kolmisin. Tosin on Heavenille aivan ilmaa. Toinen katselee silmät renkaina, hyvä, että uskaltaa hengittää kauneuden edessä.
Olisin ostanut filesuikaletta Heavenille, mutta ei vaan ole marketeissa. Kelpasi tavallinenkin suikale. Koitan aina vuorotella herkuissa. Jauhelihaa oli viime viikolla, nyt lihaa.