Alkaa uuvuttamaan nämä loppumattomat sateet.  Se hyvä puoli, että huuhteli autosta suurimmat pölyt. Ei tarvitse kuin alhaalta pestä, toivottavasti. En kyllä jaksa sitä nyt ajatellakaan. Pihatyötkin pysähdyksissä, kun ei viitsi kaatosateessa mitään tehdä. Huomenna ei pitäisi sataa. Ainakin omaisten haudat käyn laittamassa talvikuntoon. Piti mennä jo tänään, mutta kuka sateella menee. Juuh, tiedän olen sokerista.

Aivan jumalainen syksypäivä. Tälläistä syksyä rakastan. Olen saanut asioita tehtyäkin, jopa. Haudat on syksykunnossa. Tuli oikein kauniit. Pesin jopa auton. Kuvittelin, että se putsaantui kuin kaatosade oli, kukkua kanssa. Helmat kurassa. Pikkuisen pihahommia.

Heaven ei arvostanut hyvää ilmaa. Varmaan, kun nurmikko aivan litimärkä, niin ei voi mennä sinne.

Kolottaa joka paikkaa, vaikka otin jo lääkettä. Auttoi ohimenevän hetken. Kantapää taas auki.

Täytyi olla yli sata räkättiä kirkkaasti laumassa joka popsi tämän seudun pihlajanmarjat kerralla. Ihan kauhea melske ja pulina. Ja loputtomasti niitä lähti lentoon. Heaven katseli silmät pyöreinä moista ilmiötä.

Aamun taas satoi. Nyt alkaa jo aurinko kurkistella ja on siellä +17.

Jos jotakin vihaan niin siivoamista. Pakollista se on, ettei astma ylly tämän pahenmaksi, mutta silti. Olisi ihanaa jos vaikka yöllä siivouskeiju kävisi taikomassa puhdasta jälkeä.

Huomasin itsessäni katkeruuden riipaisun, kun seurasin toisella silmällä kuinka kevyesti joku lähti juoksemaan. Ei vaan kykene edes kävelylle, kun kantapää ei anna lenkkaria laittaa jalkaan.

Heaven oppi taas uuden ruman sanonnan; s..... Paskahousu. Naapuruston nuori isäntä huusi niin kovaa, kun keuhkoista lähti. Taitaa olla ekalla luokalla ja kaikki kielletty pitää kokeilla. Ei käy kateeksi vanhempia.

Nyt on pakolliset syksysiivoukset sisätiloissa pulkassa. Ikkunat pitäisi pestä ulkoa ja ikkunalaudat. Sitten alkaisi pihahommat. Ihmeen lämpimiä kelejä pitelee. Se vaan sopii minulle ja Heavenille. Tunti ulkoiltiin kuistilla, tuolissa. Pierrekin hetken oli meidän kanssa. Ihaili prinsessaa. Prinsessa esitti välinpitämätöntä. Olet tyyppi ilmaa. On nämä vekkuleita kamuja.

Räkätit lentelee ja pulisee niin ettei omaa ääntänsä kuule. Kohta ne lähtee muutolle. Kunhan joka ainoa pihlajanmarja syöty.

Synkeä syyspäivä. Sade roikkuu aivan pilvistä. Vai onko sittenkin vaan niin kauheasti räkättejä ilmassa, että näyttää pilviseltä? Yhtään pihlajanmarjaa ei taida olla enää jäljellä. Hain paketin ärrältä ja s-marketista muovipussin täyteen herkkuja Pierrelle. Kauhistutti, kun joulusuklaita pakattiin esille ja aivan kassojen luona oli joulukalenterit myynnissä. Haloo, on vasta Syyskuu.

Kauhea jylinä taivaalla, kun pitävät Ruska harjoitustaan. Jotenkin se nosti itsellä pelkotasoa, vaikka eikös joka syksy ole tuo sama harjoitus?! Jotenkin kaikesta mitä hallitus ja pressakin puhuu kaikuu se, että uhka Venäjältä olisi suurempi kuin koskaan. Jos kerran edes ihan suoraan kansalle kerrottaisiin mikä tilanne ihan oikeesti on.

Pikkuisen sain ulkohommia aloitettua. Ei taida olla kuin kaksi kesäkukkaa enää jäljellä. Kukkivat niin nätisti, että annoin vielä aikaa siihen.

Laitoin ruokintapaikan talvikuntoon, että on helpompi siivota ainakin ennen lumen tulemista. Oli vanhaa pitkoa niin murustin tarjolle, mutta ei näytä kiinnostavan.

Heaven on tainnut nousta väärällä jalalla tänään ylös.. Vaikka on kahdesti ulkoiltu, sai kakkittua/joka pitkään oli todellinen ongelma kun vatsa kivikovalla ja kerran käyty eläinlääkärillä perähuuhtelussa..sitten on pesty rintakarvatkin. Kun parafiiniöljyä aina valuu suupielestä hyvinkin harkitusti..No nyt toisella ulkoilulla Pierre prinssi juoksee kuistille kauheaa vauhtia ja maukuu suuresti ja pökkii kättäni päälaellaan...huomaamatta Heavenia joka oli sylissäni..kuului syvältä ärrrrrr...ja niin sai prinssi jalat alleen. Näitä päiviä..

Jalkapohjassa kantapää halki pitkittäin. Ihmettelen miten huomenna saan lenkkarit jalkaan, jotta uskaltaa auton rattiin. Crockseilla en uskalla.

Kävi eilen mielessä pahimman sateen aikana, että näinkö se maailmanloppu alkaa? Valot välkkyi päälle ja pois pari kertaa. Satoi kovempaa, kuin muistan kuulleeni aienmin. Peltikatto pitää kauheaa ääntä. Nyt kaikki kauhean märkää, kun maa ei enää kykene imemään kaikkea vettä. Kuvitella, jos tuo olisi lumena tullut, onneksi ei.

Totisesti tuntuu syksyltä. Jäsenet jäykkinä ja kivuliaina. Mukamas teippasin ennen nukkumaan menoa kantapääni hyvin. Eipä ollut enää aamulla paikallaan.

Mieliala raahaa suht alamaissa. Minua vaivaa, kun en tiedä kuinka ja mistä kyselisin koomareissuni papereita. Että ymmärtäisin lopulta mitä tapahtui oikeasti ja mikä ei ollut koomamaailman tapahtumaa.

Alkaa käydä vähiin Syyskuu. Järkyttävän pian meni taas kesä. Kuinka pitkä aika onkaan kevääseen?! Harmaa, kostea ilma. Ei sada, toistaiseksi. Mutta en mennyt pihahommiin. Tein tämän normi-perjantain kaavan. Roskat ja kirjasto.

Talitintit käy kylpemässä rännissä ja sitten sulkia asetellaan omppupuun oksalla. Suloista. Edes joku osaa hyötyä kosteudesta.

Minun mieliala on aika alakuloinen. Eilen oli niin osuva Kamala Luonto sarjakuva tyyliin minua ei halua kukaan, kun taivaastakin putosi pois. Vähän samanlainen olo taitaa olla.

Arvatkaapas.. ei kyllä kukaan osaa arvata.. No, totta hemmetissä taas sataa kaatamalla vettä. Kuinkas muuten. Heaven tekee enää tuoliulkoiluja, koska nurmikko märkä. Näyttää viilenevän ensi viikolla. Siirrytään neuleen käyttöön.

Säälittää tuo Pierre, kun nytkin jostakin juoksi meidän kuistille sadetta pitämään. Saa olla, en sitä tarkoita. Haluaisin niin ottaa omakseni, mutta hänellä on koti ja on huolehditun näköinen. Heaven saattaisi tykätä hyvinkin huonoa. Olkaamme vaan ulkokamuja.

Kaikki tämä loppumaton kosteus laukaisee kivut jäsenissä. Siinä istut aamukahdelta sohvalla pilkkopimeässä ja toivot, että alkaisi särkytbl vaikuttaa. Joo, vaikuttihan se. Närästämällä. Onneksi maito tepsii ainakin vähäsen aina.

Oli surullista, että se pian vuoden kadoksissa ollut teinipoika löytyi kuolleena. Mutta helpottaa se perheelle. Ei se epätietoisuus ja turha toivo ole helppoa sekään. Voimia toivon perheelle. Toivotaan, että kuolinsyykin paljastuu aikanaan.

voimia sulle Dahliakukka

Kiitoksia, sinulle myös. Heaven räpsyttelee sinisilmiään ja puhaltaa suukkosia sinulle. Kissani siis.

Aivan uskomatonta.. aurinko kurkistelee pilvien lomasta. Tuntuipas mukavalta ulkoilla Heavenin kanssa. Pierre prinssikin tuli lounaalle samalla. Ostin Heavenille filettä ja annoin prinssillekin. Maistui molemmille.

Eilisestä pihahommissa pyllistelystä tuli takareidet niin kipeiksi, että piti miettiä kaksi kertaa kuinka pääsen ylös autosta. Hyvin se lopulta sujui, kun lakkasi ajattelemasta, että kohta sattuu. Kävin apteekissa ja marketissa. Ostin neilikkakimpun ilahduttamaan. Ja toki muut tavalliset asiat. Onneksi ei tuossa marketissa ollut mitään jouluista. Minusta pitäisi lailla kieltää kaikki jouluun liittyvä ennen Itsenäisyyspäivää. No, hyasintteja ostaisin vaikka ympäri vuoden, mutta ei muuta. Ihme, ettei astma reagoi niihin. Mutta ihan tavallista kynttilää en pysty polttamaan samassa huoneessa.

Nyt on suurimmat pihahommat tehty. Viikonloppuna ja taisi olla jo Perjantai yönä, kun yöpakkasta lupaavat. Ja todennäköisesti räntää. Kauhistuttaa pelkkä ajatuskin. Ja kun nyt jo paleli ulkona, kun aamusella oli vain +4 mittarissa, nyt jo huikeat +7. Laitettiin Heavenille neule päälle, kun ulkoiltiin. Kuitenkin sisäneiti.

Koitin putsata rännejä, kun eivät tehneet niin priimaa kun odotin. Minulla sellainen pitkävartinen keppi jolla sohii ränneihin. Mutta kun pää ylöspäin ja samaan aikaa ajoluiska viettää alaspäin niin katosi päästä tasapaino ja ei meinaa millään palata takaisin. Mutta asiat vaan jotenkin tehtävä. Saa kelvata nyt, ei mahda enenpäänsä.

Taas hurjia unia näin. Ei varsinaisesti painajaista, mutta ahdistava uni. Ei auta vaikka kuinka monta unisiepparia virittäisi. Salviaako polttelen seuraavaksi?