Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Olipas taas värikkäitä painajaisia yöllä. On aina kaksi vaihtoehtoa, joko ei uni tule tai sitten tulee painajaiset. Olisipa rauhallinen yö, edes kerran viikossa.
Kaksi hyvää asiaa tänään. Ne tilaamani lenkkarit meni jalkaan vaikka lykkäsin paketin aukaisemista, kun olin varma pettyväni, kuten yleensä. Ja toinen oli, että nyt jo miehet kävivät rännit ja katon putsaamassa. En osannut vielä odottaakaan. Itsellä ei onnistu edes sen pitkän ränniharjan kanssa, kun tasapaino keikahtaa heti, jos katson ylöspäin pitkään.
Kyllä olivatkin täynnä. Tässä mäntyjä jotka tiputtelevat hakosia. Aamulla haravoin vähän nurmikkoa. No, eipä huomaa enää. Tuulee napakasti ja sataa hakosia.
Heaven ei yhtään tykännyt, kun normi ulkoiluaika meni ohitse. Eihän me voitu mennä miesten jalkoihin esteeksi mennä. No se tarkoitti sitten, että ruohorobon aikataulu osui juuri meidän ulkoilupaikkaan. Koitin istuttaa tuolilla, mutta väkisin olisi halunnut nurmikolle. Tein sitten hätäratkaisun ja kannoin hiukan eri paikkaan, mihin robon piuhat ei yllä, mutta josta sai napistella ruohoa.
Nyt oli hyvä ulkoilu, normiaikaan. Ei roboa kiusaamassa. Ja ihanan hiljaista. Se luetaan aina boonukseksi.
Pähkäilen itseni kanssa lähtisikö ihan pikkuriikkiselle lenkille. Jotenkin niin hyvä ilma. Mutta kankeat jäsenet ja tämä pirun astma. Toisaalta, jos en kokeile en koskaan tiedä onko minusta siihen. Saas nähdä.
Minä tein sen. Terveiden ihmisten mielestä aivan naurettavan pituisen lenkin, mutta minun vammoillani ja kankeudellani aloituslenkiksi hienon suorituksen tein. Hyvä minä. Tänään en arvaa lähteä, kun terve lonkka oireilee. Astun väärin varaamalla terveelle puolelle niin sekin sitten kipeytyy. Tuli hassu tunne sydämeen, kuin aika loppusuoralla perhonen, jota ajattelen Masteriksi ilmestyi kiertelemään pääni ympärille. Kuin ilmaistakseen suojelleensa minua koko matkan.
Jos nyt pakko on syksyn saapua, niin tilataan Heavenin kanssa lisää tälläisiä syyspäiviä. +21 varjossa. Aivan bikinikelit, heh.
Lauma rastaita kävi maistelemassa pihlajanmarjojen kypsyysastetta. Jaa-a varmaan parvi ei lauma. No, totesivat, että kypsykööt vielä hetken. Happamia totesivat. Hyvä niin, jos kerrankin tilhet ehtisivät apajille.
Se on nyt niin, että joko Buranan myynti ponkaisee kauheaan nousuun tai minun kuntoni askel askeleelta nousee. Kävin aavistuksen pidenmällä lenkillä. Lonkissa kyllä tuntuu. Mutta oli niin valloittava ilma, että oli kiva kävellä.
Puhuttelin suloista varmaan suht nuorta vitivalkoista kisuliinia. Sisaruksensa livahti karkuun, mutta tämä rohkeampi antoi silitellä. Kauniit ruskehtavat silmät.
Tosi synkkä, pilvinen päivä. Syksy.
Jäsenet niin kipeät ja kankeat, ettei käynyt mielessäkään lähteä kävelemään. Jos huomenna vertyneempi.
Kyllä ylpeänä seurasin Tanssii tähtien kanssa, kun ylpeänä proteesi näkyvillä tanssi niin kauniisti ja upeasti. Juuri näin, jokaisella meillä on oikeus olla sellaisia kuin olemme ja kuinka hyvää mallia hän näyttikään. Ei tarvitse hävetä, ettei ole kokonainen. Todella toivon koko kisan voittoa hänelle.
Tuli ankean aamun jälkeen nätti päivä. Aurinkoakin hetki. Tosin nurmikko märkä ja maa alkaa olla kylmä.. silti Heaven otti kaiken irti.
Pikkuisen siivoilin ruokintapaikkaa. Leikkasin oksia ja haravoin. Ei vaan ole kauhean vetreä olo. Ja kantapää taas auki. Ei tykkää mistään kengästä. Pitänee soitella aikaa jalkahoitajalle ennen kuin kovin pahaksi menee. Kunhan saan aikaan...
Niin näytti, että justiinsa sataa vettä, mutta tulikin aurinkoinen ja antoi meille hyvän ulkoilun Heavenin kanssa. Nautitaan joka päivästä, kun kuitenkin syksy kauhein harppauksin etenee. Nurmikkoa saisi joka päivä haravoida niin kauheasti hakoisia ja lehtiä. Olisiko jo 6 kukkura kottikärryä. Ja on vasta pinta raapaisu.
Aamulla kaupassa ja apteekissa. Vähän olin myöhässä siitä, minkä eilen lupasin Pierrelle olavani kotona. Ostin Shebaa anteeksipyynnöksi. Ei varmaan koskaan ollut shebaa syönyt. Niin pureskeli mietteliäänä jokaista palasta. Sanoin kyllä, ettei tarvitse syödä, jos ei tykkää. On se sellainen ukkeli.
Nyt lykkäsi kerrasta tosi syksyn. Koko yön satoi vettä. Vain +14 lämmintä, kauhean kosteaa. Meidän likaoja haisee kauhealta, kun vesi ei pääse siitä juoksemaan eteenpäin. Vaikka kaupungin miehet sitä kaivelleet. Minkäs teet?!
Tänään laitoin Heavenille keitettyä seitiä. Ihan sitä ihmisten pakasteseitiä. Maistui neidolle. Laitoin niin reilusti, että sai Pierrekin. Taas uusi maku hänelle. Epäluuloisena ensin keitinvettä lipitti, rupesi seitiä maistelemaan. Totesi herkuksi ja nuoli koko lautasen. Jäi sitten katsomaan, että saisiko lisää? Ei minulla seitiä ollut, mutta whiskasta päällyruuaksi.
Taas meinaa katkeruus rynniä mieleen siitä, kuinka kuntoutukseni hoidettiin silloin. Kotipaikkakunnalla korkeatasoinen laitos, mutta nakattiin ruotsinkieliselle alueelle, kun omaiseni uskalsi kyseenalaistaa sen, että minut olisi kuntouttamatta laitettu tkn vuodeosastolle. Oli ne aikoja. Henkisiä arpia jäi loputtomasti.
Taas alkoivat huonosti nukutut yöt. Olikin pieni pätkä hyviä öitä. Jopa ilman painajaisia. Se stressaa niin, ettei halua edes yrittää nukkumaan menoa. Toisaalta sitten Heaven alkaa painostaa nukkumaan menoa.
Kyllä taas on syksyinen päivä. Kuinka ihmeessä selviän, kun oikeasti ilmat kylmenee, kun nyt jo palelee? Ei Heavenkaan viihynyt. Tuolilla makoili ensin, mutta halusi nurmikolle. Tietysti kastui siellä, mutta en aivan kaikkea halua kieltää.
Ostin callunat valmiiksi edesmenneiden haudoille, kun varmasti tuleva yöhalla palelluttaa sieltä kesäkukat, jotka niin vesivartisia.
Tästä se alkoi. -2 aamulla ja nurmikko kuurassa. Taisi ainakin osa ruusubegonioista ottaa nokkiinsa ja paleltua. Se oli odotettavissa, koska vesivartisia. Jännä, että samalla pihalla osa paleltui ja osa ei ollut millänsäkään? Onko keltainen voimaväri kukillakin? Itselläni se on.
En pitänyt Heavenia kauaa ulkona, että tottuu kylmempään. Tuoillaan makoili lämpöalustalla. Sitten vähän rupesi ovelle katsomaan niin heti olin valmis itsekkin sisälle.
Aamulla hoidin tavanomaisen Perjantai tourneen..kirjasto, ärrä ja kierrätysroskat. Olikin koko takaboksi tupattuna täyteen niitä. Mukavaa, että vähän paremmin tyhjentävät niitä astioita niin ihmiset käyttävät niitä.
Kolkko otsikko iski päähän kuin vasaralla. Ensilumi Suomeen ensi viikolla. Jopa muutama sentti. Sitten, kun luki juttua niin selvisi, että aivan Pohjois-Lappiin. Mutta kuitenkin.Täällä on satanut kaatamalla eilis illasta. Katto romisee. Peltinen. Luulen, että Heavenia illalla kauhistutti mokoma. Yhä jatkuu sade
Heaven oikein änkkärätuulella. Pierre ressu piti sadetta aivan tuolin reunalla niin neiti alkoi ärisemään, kunnes toinen kauhuissaan pakeni kaatosateeseen. Sitten kiukkupussi putosi tuoliltaan, johon olin hänet peitellyt ettei saa flunssaa näin kostealla. Tietty oli paskamamma, kun pudotti pienen. Juuh..näin se menee..
Masentavan harmaata ja kosteaa. Tämä on varmaan pahinta aikaa syksyssä. Halla ei ole vielä puraissut luontoon syysvärejä. Pihlajanmarjatkin vielä räkäteillä syömättä. Kauhea parvi niitä lenteli tännepäin, kun ulkoiltiin Heavenin kanssa. Tuoliulkoilu, lämpöalustalla. Pierre kävi aikaisemmin onneksi, niin ei tullut draamaa. Vaikutti alakuloiselta hänkin.
Ihanaa nähdä aurinko kaiken sateen jälkeen. Ei se vaan jaksa lämmittää enää. +8 varjossa. Nurmikko yhä niin märkä, että Heaven vain tuoliulkoili. Prinssikin livahti kuistille salaa. Sai ihailla Heavenin kauneutta syödessään.
Jotenkin tuntui pysäyttävältä se, että meidän Sauli mainitsi Venäjän ja ydinaseet samassa lauseessa. On se niin hullu, että saattaa ottaa ne kuvioihin. Johan kuurot ja rammat valjastetaan sotimaan. Ja en ihan ehtinyt paneutua uutiseen, että Koreasta Kimiltä olisi pyytänyt ihmisiä, sotimaanko?
Olipas aimo tuuli ulkona. Tukka lepatti, säärikarvoista puhumattakaan, heh. Ulkoiltiin silti urheina. Pitää ottaa vastaab viimeiset päivät, jolloin vielä tarkenee ilman neuletta.
Pierre juosta kipsutti seuraan. Alkaa oppia, ettei prinsessa Heaven tee mitään. Kiersi niin varoen Heavenin valtaistuimen ja ihan nauratti, kun pois mennessään puski istuintyynyä kuin merkatakseen tuo on minun prinsessani.
Olisi haravoitavaa, kun neulasia sataa, mutta hukkaan mennyttä hommaa näin tuulisella. Iltapäivällä saapuu taas sateet. Kunhan ei vaan meillekin koukkaa lumisateita. Eihän se maassa pysyisi, mutta on vielä hyönteisyöjä lintuja pihapiirissä.
Ompas kova myrsky. Ei sateenvarjolla tee mitään, kun tuulenpuuskat iskee. Onneksi kuisti suojassa, niin saatiin Heavenin kanssa ulkoiltua.
Aamupäivä menikin tkssa omaisen kanssa. 50min oli lääkäri myöhässä. Ja oli sitten ollut vihainen miksi tuli päivystäjälle? Kyllä ne hoitsut sinne määräsivät, kun käytiin aikaa tilaamassa. Labrat eivät ehtineet, niinpä lupasi pirauttaa tuloksista.
Nyt uskon, että Pierre oli pyydystänyt räkätin. Makasi/räksy siis kuolleena myttynä ihan tuossa edessä. Kyyneleet minulta tuli. Oikeus elämään se on räkätilläkin. Kiedoin nessuun ja käyn hautaamassa, kun pahin sae menee. Kissa on aina kissa. Vaikka kuinka lempeä ja kiltti. Varmaan Heavenkin nappaisi tilaisuuden tullen. Höyheniä nurmikko täynnä. Haravoin pois sateen mentyä. Muistin desifioida käteni hyväksi.