Puhkui ja puhalsi urakalla. Ei sadetta, ei ukkosta. Turvassa oltiin. Mutta mikä sotku nurmikolla. Käpyjä, oksanpätkiä jne. Aamu menikin siivotessa, että voi taas laittaa robotin hommiin. Ishias repii kumartelusta, mutta kyllä se ohi menee.

Kaunis aurinko päivä tänään. Heaven nukkui auringossa ja haaveili prinsseistä. Mietin jo pitäisikö porotuksesta varjoon nostaa.

Olen varma, että Master taas lähestyi meitä perhosena. Sen vaan tuntee sydämessään. Sen pienten siipien värinän. On niin kauhean ikävä joka ainoana päivänä.

Kuulin taas käärmehavainnoista aivan tässä lähellä. Ollaan ainoa piha toistaiseksi, jossa ei ole näkynyt. Minulla kauhumittari posautti jo asteikon rikki. Vaikuttaisiko ruohorobotti jotenkin. Värisyttää maan pintaa ja toivottavasti karkoittaa.

Kuinkas se menikään..kuka söi kesävoin, kissa söi kesävoin.. ei se tainnut aivan noin mennä? Minä kyselen kadonneitten nukuttujen öiden perään..kuka ne söi? Alkavat syödä jaksamista. Aamuisin kyllä syvä uni, mutta pakko aina nousta. Kaipaan niitä unia näkemättömiä öitäni.

Aurinko paistaa ja ihan oli mukavaa ulkoilla Heavenin kanssa.

Meinasin viedä pyykin ulos kuivumaan, mutta taitaa alkaa keräämään sadekuuropilviä. Ja kun ilma suht kostea niin kuivuisiko pyykki edes?

Heaven ei voinut pissiä ulos vaan kiireellä sisälle omaan toilettiin. Prinsessaelkeitä vaikka muille jakaa.

Kävin viemässä kierrätyspisteelle roskat ja hain kirjastosta ison kassin luettavaa. Paha tapa lainata kauheasti ja usein niin aina tulee kiire. Saisihan sitä uusittua, jos ei ole varauksia, mutta koen kunnia-asiaksi lukea kkdessa. Pitäisi kampaajakin tilata. Jotenkin aina vaan lykkään sitä, kun siellä pitäisi jutella smalltalkia. Mistä minä muusta osaan puhua, kuin Heavenista ja pihan eläimistä...

On taidettu taistella meidän kuistilla? Tuoli kaatunut, Pierren viltti maassa ja verhot vinkuralla. Kovasti tuohtunut Pierre. Ei onneksi ollut haavoja eikä karvoja poissa. Merkkaili kovasti joka paikkaa. Heaven heti ovella haistoi, jotta maa taivas ja meri, täällä haisee vieras veri..En taas muista minkä hahmon sanoja? Heavenin nenä haisteli koko ajan ja tarkkaili ympäristöään herkeämättä. Piti haistella vähän joka paikkaa. Ei reagoi Pierren tuoksuihin eikä Tohveliin. Ikävä, jos Pierre joutuu taistelemaan nyt reviiristään ja suojelustaan meitä kohtaan. Epätavallinen tappelu ajankohtakin. Reviirit yleensä keväällä taistellaan.

Pahasti näyttää, että saan lakanapyykin kuivaksi ulkona, vaikka mustia pilviä purjehtii taivaalla.

Kovasti taas pyörinyt kooma-ajan muistot, sairaala-aika ja paska kohtelu sen jälkeen. Se miten ei kerrottu totuutta, vaikka oli kirjattu ylös. Yhä mietin mikä oli totuus kaikesta tapahtuneesta. Pitäisi unohtaa ja jatkaa elämää. Mutta kun ei koskaan pääse pakoon..

Sateisen aamun jälkeen näyttää ensinmäiset auringonsäteet karata pilvien välistä. Heaven teki vain tuoliulkoilun, kun niin märkä nurmikko.

Oli taas huono yö. Ei vaan uni tule, kuin pätkissä. Mikä minussa vikana? Astmapiippukin lopetti toimimasta, vaikka pitäisi olla vielä puolet jäljellä. Vaikka kuinka kopistelen ja ravistan ei tule mitään. Sen maun kyllä tunnistaa suussaan. Se on Kelakorvattava, joten mahdanko saada vielä uutta? Mutta mitenkäs sitten? Näin kostea ilmanlaatu pahentaa astmaa. Aina jotakin. Kammottaa, kun edessä taas viikko.

Nyt tuli Heavenin uusi pinkki toiletti. Saas nähdä pissinkö itse siihen, kun ei kelpaakkaan. Ensi kerralla, kun toiletin pesen ja vaihdan hiekat saa uuden. Ja kokeiluun valkoiselta ruusulta tuoksuvaa hiekkaa. Toivottavasti ei kauhean vahva tuoksu. Minulla tämä astman perkule niin ei kestä hajuja kauheasti.

Pikkuisen synkkä ilma. Vettä tihuutti, kun kävin marketissa. Ostin vauvan ruokalappuja Heavenille, että jos ei aina kaikki öljy valuisi rintakarvoihin. Ei oikein ollut valinnanvaraa. Mutta jos toimii hankin jonkun mukavanman kuosin.

Oli taas tosi huono yö. Kun ei vaan uni halua tulla. Sokerit oli hyvällä tasolla, ettei ainakaan niistä johtunut.

Vähän paremmat yöunet. Ja sain kampaajan suoritettua. Oli enenmän kampaajia paikalla ja muistin taas, kuinka pienessä kylässä asunkaan. Ja kuinka kylän juorut leviää nopeasti. Kuka oli humalassa viikonloppuna, kuka väkivaltainen parisyhteessa jnejne.

Taisin itsekkin antaa juorun, kun ostin suht kalliin ekologisen palashampoon, jolla pestä Heavenin rintakarvoista öljyä. Hm..kai sitä saa kissallekin ostaa? Okei, maalla ei ole juurikaan muita, kuin taviskissoja. Jotka aivan yhtä ihania ja jumalaisia, kuin rotukissatkin. Aivan kuten meidän Pierre., Nukkui koko eilisen kuistilla viltillään. Oli sitten illalla lähtenyt, toivottavasti kotiinsa.

Olipas hupaisa ulkoilu. Koko aamun satanut, niin kuistiulkoilu. Olin laittanut Heavenin tuolin valmiiksi ja päätin juoda päiväkahvit ensin. Ylläri bylläri...Omassa tuolissaan makoili prinssi Pierre. Molemmat leikattuja, ettei mitään isompaa draamaa. Kumpikin katseli ensin toisiaan. Sitten Heaven keskittyi maisemiin. Pierre reppana koitti kääntyä selälleen, ojennella tassujaan ja katseli prinsessa Heavenia, joka oli kuin toinen olisi ilmaa. Salaa katseli silmäkulmastaan kuitenkin. Pitelin koko ajan varmuudeksi kiinni Heavenin valjaista, ettei saa ideoita.. Aikansa huomiota kerjättyään Pierre parka livahti pois häntä jalkojen välissä. On nämä vekkuleita. Puhelin molemmille. Heaven puhkui valjaista riisuttaessa ja häntä oli pörheänä. Olihan se erilainen ulkoilu, heh.

Moi! Oon uusi täällä. Tänään kävin keskustassa aamulla itsekseni kahvilla ja sen lisäksi olen jutellut poikaystävälleni. Mulla on koulukiusaamisen ja epävarmojen ja hankalien aikojen koulussa jälkeen tullut takaumia tai jonkinlaisia ääniharhoja. Perjantaina alkaa psyk. polilla tutkimukset 🙂

Upeaa, että olet täällä. Tervetuloa. Toivottavasti päivittelet kuulumisiasi.

Minua koulukiusattiin kaikki vuodet ja se jätti minuun ikuiset arvet. Ei niitä aikoja saa koskaan mielestään. Hienoa, että pääsit psyk.pol tutkimuksiin. Toivotaan, että löytyy ihminen jolle helppoa puhua arinmistakin sielun haavoista ja rakentaa vahvenpaa huomista.

Meillä oli Heavenin kanssa kuistiulkoilu. Aamulla satoi ankarasti ja nurmikko märkä. Onneksi ei halunnut kastelemaan itseään. Tänään on uusi toiletti käytössä ja valkoisen ruusun tuoksuista pisuhiekkaa. Kerran kävi, pitää seurata pitääkö liian matalana. Halusin kuitenkin Heavenillekin jotakin uutta päivää piristämään. Kuvassa toiletti oli pinkki..tämä on kyllä lähinnä vanhaa roosaa väliltä.. Tyttömäinen kuitenkin.

Ihana ulkoilu oli meillä juuri. Aurinko paistoi ja ainoa ääni oli tuulen suhina ja linnut tirskui. Eipä ole viikonloppuna moista rauhaa, huoh. Tuntuu, että kaipaan hiljaisuutta entistä enenmän.

Sain pakkohommiakin tehtyä. Jopa tankkasin. Osaan tankata, mutta aina jännitän sitä. Pitää aina katsoa, ettei kukaan lähellä kuule kuinka ääneen opastan itseäni, heh. hain paketin ärrältä ja aivan huusivat täytetyt donitsit pussissa nimeäni. Olivat muuten tosi herkkua kahvin kanssa. Olen aivan armoton herkkupeppu. Nyt olen huomannut, ettei tee ihan suklaalevysuklaata mieli. Tuntuu, että haiseekin kamalalta. Saattaapi olla Oxempicista. Eipä haittaa. Uni oli taas hukassa. Aamuneljältä ei vielä nukuttanut.

Heaven on hyväksynyt uuden toiletin ja ihanan tuoksuisen hiekan.

Kun lopulta saa nukuttua niin johan näkee vaikka mitä matounia. Kaipaan niin edes yhtä rauhallista yöunta.

Jotakin ikävää unta taas näin. Varmaan kipuja säteilee uniin. Pakko ottaa Buranaa, kun minulla ei Panadol auta. Ja sitten ei tykkää maha. Aina jotakin terveysongelmaa.

Koleahkon yön ja aamun jälkeen mukava aurinkopäivä meidän ulkoilla Heavenin kanssa. Viinimarjat melkein kerätty puskista. Loput saa jäädä räkäteille ja tilheille jos kelpaavat. Näyttää tulevan paljon pihlajanmarjojakin. Vanha kansa sanoo, ettei pihlaja kanna kahta taakkaa. Vaan entäpäs, jos luonto koittaakin huolehtia, että linnuilla vatsat täynnä kovaa talvea varten. Niin tai näin, syksy se vaan lähenee.

Eilsen illan aavesäryt antoi kuin sähköiskuja. Niistä turhaa valitella lääkärille. Etenkin nämä nuoremman polven tohtorit ei taida moisesta ymmärtää. Se on varmaan, että jos ei itse ole kokenut ei voi sitä ymmärtää. Ikäviä. Onneksi antoi yön nukkua. Ajattelin, että ennakoivat vesisateita, mutta aurinko meillä paistaa kauniisti.

Siilejä ei ole näkynyt. Joka ilta katsellaan ikkunasta joko palaavat ennen talvihorrosta. Ihme, jos eivät tule.

Heavenilla oli makea aurinkoprinsessauni ulkona, kun piti varoittamatta tempaista turvaan, kun ruohorobotti keksi tulla pilaamaan meidän ulkoilut. Se ei väistä yhtään. Eikä Heaven. Koettiin ulkoillessa, että molemmat Heavenin poisnukkuneet vanhenmat olivat katsomassa meitä.

Postipoika toi tilaamani ihanan pehmoisen ja lämpimän unipesän Heavenille. Ja kuten tilatessani jo arvasin ei kelpaa. Se onni ja autuus on pesuvati. Juuri ja juuri mahtuu siinä kiemuralle. Minusta niin kauheaa sellaisessa nukkua vaan minkäs taas teen. Yritän ja yritän.

Aamulla oli kova sumu ulkona ja satoi tihuna alas sen. Nyt on vaan synkkää. Kuistilla hetki ulkoiltiin.

Minun unia ei voi tylsyydestä syyttää, silloin harvoin kun nukun. Nyt mukamas oli joulu ja minä vaan simaa ostin väkisin.