Minä olen, mutta kuinka kauan!
Olen moniäänisten jäsen. Minulle tulee moniäänisten jäsen-lehti 4 kertaa vuodessa. Olen ollut jäsen jo muutaman vuoden. Minulla on sisäinen ääni opas ääniä kuuleville ja heidän tukijoilleen, ja Konstikirja psyykkisen pahan olon helpottamiseen, mutta ei tämä taudinkuva kirjallisuudella parane. Olen myös katsonut internetistä lääkäreiden määritelmiä taudinkuvasta. En voi olla kuin samaa mieltä lääkäreiden kanssa.
Minun pitäisi voida toimia tunteistani huolimatta normaalilla tavalla, eikä antaa tunteiden ohjata itseäni tekemättömyyteen, mutta pelko sairastumisesta on lujassa, kun on kyse tunteiden vastaisuuksista tekemisessä, vain monien muiden tekemiset kestävät tunteet. Niistä tulee harha-aistimuksia lääkärin diaknoosin todisteita todellisuudessa, jossa nämä muiden tekemis-harha-aistimukset määrittelevät mitkä tekemiseni ovat milloin ajankohtaisia.
Näitä ajankohtaisia tekemisten tekemättömyyksiä leimaa saamattomuuden sukupuolelliset tunteet, jotka aika ajoin ovat voimakkaita, ja aika ajoin eivät sitä ole. Huomioni kiinnittyy niiden vaikutuksiin vartaloni orjuuttamisina, etten aina havaitse niiden tarkoitusperää oikealla tavalla huomioiden niiden motivoivat elementit, ja muiden reagtiot niihin todellisina todisteina, jotka ovat arvokkaita tekemisen motivaatioita.
Näitä ajankohtaisia tekemättömyyden tekemisiä leimaa saamattomuuden sukupuoliset tunteet, joiden aika ajoin voimakkaat lähes-harha-aistimuksiksi muodostuneet väärät minä kuvat johdattelevat suostuttelevasti tekemään sillä rajalla kuin tekeminen vielä onnistuu.
Hyvää vappua.
Hetkinen.
Hieman liiottelua tekemättömien töiden tekemisen tärkeydessä, joka vaikuttaa tekemiseen lähinnä olemassa olon kautta, joskus nämä asiat ovat lähes-harha-astimuksien kaltaisia, jopa aivan terveistä ihmisistä. Missä menee raja mielenterveyden ja entisen mielisairauden välimaastossa. Nämä asiat ratkaistaan sillä tavalla, etten kyennyt tekemään silti näitä askareita, tämänkaltaisen tunteen ollessa vallitsevana kodissani. Laiskuus vaiko Ahkeruus.
Ulkona ollessani törmäsin kulmantakse katsoessani mörköön, joka oli mustanpantterin hahmossa, se piti ääntä kuin kyseisen eläimen kuvittelisi pitävän. Lähdin äkkiä poistumaan paikalta.
Mielikuvitus saattaa lapsuudessa sekoittaa todellisuudentajua, jolloin lapsi pakenee mielikuvitusmaailmaansa kohdattuaan itselleen vastenmielisiä asioita. Mielikuvituksen vääristämät aistihavainnot muistinvaraisina saattavat aiheuttaa herkille yksilöille jopa pelkotiloja milloin mitäkin sosiaalista ilmentymää tai havaittua kohtaan.
Mielikuvitus, eli aivoalueiden vuorovaikutteinen toiminta voi aiheuttaa myös harhamuistikuvia, jolloin aivoalueiden synaptiset yhteydet hermoverkossa, ja välittäjäaineiden välittämät kemialliset viestit eivät ole antaneet havaituista aistihavainnoista uudelleen mieleenpalauttamisen yhteydessä oikeaa muistinvaraista tietoa. Tällöin muistinvarainen tieto saattaa olla osittain vääristynyttä, jolloin sosiologisessa ja psykologisessa yhteydessä puhutaan mielikuvituksesta.
Menneisyydessä tapahtui paljon kaikenlaista pahaa, joka tuli elämääni kuin saatanan helvetistä. Monia epäilyttäviä väyliä myöten tuo paha yritti pitää minut otteessaan, koska olin eronnut kirkosta, ja silti yritin uskoa hyvään hyväksyvään jumalaan, enkä pahaan saatanaan.
Tämä saatana koetteli minua ja raha-varojani monin eri tavoin, koska tiesi sen olevan pienituloiselle eniten tuntuva elementti, monien ihmisten liittyessä mukaan tuohon karkeloon.
Monien vuosien kokemuksella sanoisin tuon pahan tulleen elämääni myös olemassa olon kautta, huomasin häviäväni jonnekin toiseen paikkaan kuin missä alunperin olin, ja ilmestyväni takaisin ehjänä, jatkaakseni matkaa jonkin ajan kuluttua. Nämä olemassa olon ilmentymät ovat säilyneet kuin hyvän jumalan johdatukseen tultuani, kuin muistissa olevana pahan ja hyvän johdatuksesta, vaikka yleensä uskoin hyvän johdatukseen kaikessa pahassa tahdossa, kuin en kuulunut kirkkoon.