Onko täällä ketään jolla olis kyseinen häiriö? Tutustuin vasta aiheeseen (kärsin muunlaisista dissosaatio oireista ja tämä alkoi kiinnostamaan) yhden naisen kokemuksesta tajusin että ihminen voi kuulla ääniä myös päänsä sisällä (olin aina ajatellut että ne olisivat aina sellaisia jotka ns kuullostaisivat tulevan ulkopuolelta tms) ja että tälle kyseiselle naiselle oltiin sen perusteella diagnisoitu kys. Häiriö kun oli kertonut kysyttäessä millaista hänen sisäinen yksinkeskustelunsa on. Tämä jotenki avas mun silmät. En tosiaan tiennyt että oman pään sisäiset ajatukset jotka ei tunnu omilta olis jotenkin epänormaaleja, vai onko ne? Mistä voin tietää onko mun sisäinen yksinpuhelu ylipäätänsä normaalia? jos sulla on kyseinen häiriö, miten se diagnisoitiin sulle? Voiko DID saada alkunsa traumoista jotka on tulleet joskus 14-15 vuotiaana?
kiitos ketkä tulee tähän vastaamaan ja keskustelemaan!
Mulla ei ole diagnosoitu kyseistä häiriötä enkä aiheesta ole paljoa lukenut, mutta mulla on niitä päänsisäisiäkin ääniä aikalailla. Tuntuu etten pysty ajattelemaan kunnolla kun se keskustelu päässä vain yltyy. Pitäisi varmaan keskustella lääkärin kanssa tästä...
Mulla on epävakaa dissosiaatiohäiriö ja skitsofrenia. Kärsin äänistä ja ne ei nii ku tuu pään sisältä vaan ulkopuolisesti joku puhuu mulle. Tohon dissosaatioon liittyy myös psykoosittisia oireitakin. Mulla on ollu traumoja elämässä nii siitä se häiriö on lauennut.
TrailOfTears00 kirjoitti:
Mulla ei ole diagnosoitu kyseistä häiriötä enkä aiheesta ole paljoa lukenut, mutta mulla on niitä päänsisäisiäkin ääniä aikalailla. Tuntuu etten pysty ajattelemaan kunnolla kun se keskustelu päässä vain yltyy. Pitäisi varmaan keskustella lääkärin kanssa tästä...
TrailOfTears00 suosittelen lääkärin kanssa asiasta keskustelua, jos on hoitotaho, missä on säännölliset tapaamiset esim. psyk.hoitajan kanssa, niin aloittaisin keskustelun jo hänen kanssaa ja mainitsisin, että näitä ääni päässä on ollut jo kauan.
Moi, mulla on diag. paranoidinen skitsofrenia jossa osittainen toipuminen. Äänet on paljon mulla rauhottunu, mut mulla ne on aina tullu ikäänkuin päänsisältä niinku joku puhuis mun sisäiselle ihmiselle. yleensä koen et ne on demonit jotka psyykkaa, mut välil on omiakin ääniä kun osaan puhua ääneen mun mielessä ja kaikenlaisia keskusteluja, mut ne osaa yllättää vaik en ajattelis mitään. Kaikenlaisia ajatuksia on tuhansia päivän aikana. Kovat taistelut ollu pakkoajatusten kanssa, mut yks lääkäri anto hyvän vinkin et ne on vaan ajatuksia kertoen linnuista joita me ei voida estää lentämästä meidän pään yli, mut voidaan vaikuttaa siihen annetaanko me niiden rakentaa meijän pään päälle pesää. Tarkottaen et antaa ajatusten mennä ja tulla ja niistä voi ajatella et tämmöstä tänään, mut ettei jää kiinni niihin ja anna niiden yllyttää. Dissosiaatio ongelmiakin mulla on johtuen vuosien ahdistuksista varmaan. Aika sumusta tää elämä on lähes joka päivä ku tuntuu et ihan pihalla ja epätodellinen olo mut kyl tää tästä, toivoa ei saa menettää 🙂 Oon pystyny kuitenki töis käymään joka päivä ja mua se auttaa ku saa tehä ja olla tekemisis normaaleis olosuhteis ettei uppoo mieleensä liian syvälle. Kyl näiden juttujen kans voi oppii elään ja siedättään oloja. Mulla on Kristinusko auttanu. Koen et mun mieli hajonnu ja romahdin ku nuoresta asti ollu masennukset ja paniikkihäiriöt ja elämän vaikeudet ja sit romahdin ku isäki kuoli niin ei mieli jaksanu enää. Päihteet sekotti kans paljon et jos pystyy olla ilman niin auttaa paljon paremmin päivittäistä oloa ettei tarvi aina syyttää itseään. Kaikkea hyvää kaikille 🙂