17 vuotta oltu yhdessä. 11 vuotta naimisissa ja 3 lasta.
Ajattelin kirjoittaa tänne kun törmäsin erosta elossa miehille netissä.
No ollaan oltu yhdessä jo aika kauan ja tehty kaikenlaista yhdessä perheenä, kaksin puolison kanssa ja yksin. Ja olemme omasta mielestäni olleet onnellisia ja kaikki hyvin. No kaikki muuttui reilu pari viikkoa sitten kaikki muuttui ja pommi tuli ihan täysin puun takaa. Puoliso sanoi että haluaa erota. Menin ihan lukkoon enkä saanut sanaakaan enkä edes tiennyt mitä sanoa menin ihan täysin lukkoon. Ei ajatuksia tullut päähän ei mitään. Meni tunti tai kaksi kun ymmärsin mitä kuulin ja kysyin että mitä ja mikä nyt on kun tollasia alat puhumaan. Puoliso sanoi ettei saa suhteestamme enää mitään ja haluaa erota. Sanoin että et oo tosissas ja hän oli. Hän on sellainen että kun päättää ja haluaa jotain niin se pitää päätöksen ja tekee töitä että saa mitä haluaa. Minut oli lyöty maahan ja poljettu syvälle kuraan. En ole saanut sen jälkeen nukuttua kunnolla, heräilen vähän väliä ja joskus herätessä tuntuu kuin koko kroppa olisi puristuksissa enkä saa edes käsiä nostettua ja aamulla olo on todella väsynyt. Olen yrittänyt keskustella ja saada selville että missä vika, mitä olen tehnyt väärin tai mitä en ole tehnyt. Tuntuu että kaikki mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä on ollut väärin. Puoliso sanoi etten ollut tehnyt mitään väärin. Mistä sitten on kyse kun en tiedä? Vastsus on ollut että hän ei saa suhteesta enää mitään. Nl mitä se sitten tarkoittaa? Enkö riitä, enkö tee mitään tarpeeksi, enkö anna hänelle tarpeeksi yhteistä aikaa tai omaa aikaa. Olen ihan pyörällä päästäni koko hommasta. Kaikki tuntuu olevan umpikujassa eikä pääse ympäri. En tiedä mitä tehdä en todellakaan tiedä. Kaikki tuntui olevan hyvin ja olimme onnellisia ennen kuin ihan tyhjästä tipahti pommi.
Kyllä se siitä...
Tiedän mitä tarkoitat kun sanot että olet ihan pyörällä päästäsi koko hommasta. Minäkin olin 17 vuotta naimisissa ja päätin eroa viime vuoden alussa viihdoinkin. Viimeiset 5 vuotta en saanut tarpeeksi unta ja stressiä oli koko ajan mutta lapsista sain aina motivaatio ja energia jaksamiseen. Uskoisin että kun nyt "tuli pommi" ja yrität saada vastausta että miksi tai miten tämä on mahdollista on vaikea tietää oikeaa vastausta ja vaan nainen on se ainoa joka tietää... Olisi ollut myös reilu hänen puolesta vähän keskustella asiasta ennen pommin heitoa mutta valitettavasti tätä ei ole aina mahdollista (jos hän ei haluaa).
Omasta kokemuksestani voisin sanoa että ei ole helppoa koska yhtäkkiä elämän tilanne muuttuu melko radikaalisesti mutta myös uskon että jos itse olet tehnyt parhaasi suhteeseen niin tunnelin päässä odottaa sua valoa, aina. Et ole yksin ja et ole ainoa!
Tulevaisuutesi on parempi lastesi kanssa ja ilman itsekkäitä ihmisiä. Tsemppia sinne!
Lähes identtinen tilanne sattunut mulle. Viikko sitten puoliso kertoi haluavansa eron. Meillä 16vuotta yhteistä elämää takana, joista 10v naimisissa. 2 pientä lasta.
Minullekkin tieto tuli puun takaa shokkina. Menin täysin sekaisin hänen päätöksestään. Päädyin myös sairaalaan päivystykseen kun olin niin järkyttynyt. En saanut lapsilleni ehyttä perhettä, kuten olen itse aikanaan saanut. Se sattuu varmaan tässä eniten. Kaikki tuntuu nyt epävarmalta tulevaisuuden suhteen. Onneksi on silti tämmöisiä vertaistuki hommia. Tsemppiä toivon meille kaikille samassa tilanteessa oleville!