N. 15 vuoden suhde ajautumassa karille. Ollaan jo pitempään oltu aika jumissa. Molemmat ollaan tiedetty että ei toimi ja varmaan ollaan yritetty lasten takia pysyä yhdessä tai jotain. Tämä korona aika vaikuttaa kärjistäneen tilanteen.Ollaan kasvettu erilleen. Jotenkin yhteys on hävinnyt ja ei voida puhua asioista riitelemättä ja läheisyyttä ei ole. Ilo suhteesta on kadonnut. Ehkä olemme ihmisinä aivan liian erilaisia. Itsellä huoli lapsista ja miten vaikuttaa heihin. en oikein tiedä mitä odottaa ja mitä tuleman pitää. Itselle ero on pettymys. Ollaan mietitty että muutetaan aluksi eri osoitteisiin tai toinen ja katsotaan paraneeko. Itse olen laittanut perheen ja lapset kaikessa etusijalle ja oikeastaan ei ole muita kontakteja kuin oma perhe. Mietin mitä arki tulee olemaan ja miten kaikki järjestyy. Ehkä etsin vastaavassa tilanteessa olleiden tukea miten hommat meni.
- Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 10 kuukautta sitten. Syy: Syystä vielä
Hei sinun tilanteessasi lienee, tärkeintä. Avioerohakemuksen kanssa, muistaa laatia mukaan virallinen liite. Lastakoskevat vaatimukset.
löytyy alla olevasta linkistä.
https://oikeus.fi/fi/index/lomakkeet/avioero.html
Kuulostaa siltä, että teille on tulossa yhteishuoltajuus? Yleensä lapset ovat pääsääntöisesti äidillä, jolloin isä jää etävanhemmaksi. Toki toisinkin päin voi sopia. Se jonka luona lapset virallisessa osoitteessa asuvat on lähi-vanhempi.
Miksi lastakoskevat vaatimukset? Siksi koska muutoin miehenä olet suomenlastensuojelulain edessä täysin turvaton, siihen voi äiti vedota miten vain vaikka olisi yhteis huoltajuus.
mm. kannattaa sopia, että lapset ovat parillisina viikkoina toisen luona ja parittomina toisen luona.
Sitten on elatusmaksun määrä, se kun lain edessä määritellään niin jälkeen päin on vaikea muuttaa, jos vaikka joutuu työttömäksi.
Yleensä on hyvä täyttää paperit lastensuojelu viranomaisen kanssa ja sitä suosittelenkin.
Itse olen nyt Yllätäen ollut reilut kaksi kuukautta, yksinhuoltaja koti-isä, kun vaimon yö-unet psyyke alkoi reistaamaan ja löysi vielä paremman miehen. Ja koska meillä nyt oli muutoinkin jo poikkeus tilanne, kun olen ollut kotona lasten kanssa jo kolme vuotta, kun ei ex-vaimo pystynyt kotia hoitamaan. Niin jäämpä sitten yksinhuoltajaksi, tilanne on poikkeuksellinen suomenoloissa.
Tässä kun on aikaa kulunut on meinannut masentaakkin, kun kyllä ero on aina pettymys ja kroppakin on reagoinut, olen purkanut stressiä halkohommiin, punttisali treenikin voi toimia! , mutta olen jutellut muutamien luotettavien ihmisten kanssa. Sulla jos ei ole lähipiiriä, niin keskustelu apua tarjoaa mm:Ev-lut seurakunnan Papit luottamuksella, suosittelen.
Missään tapauksessa ei pidä jäädä yksin asioita päässään pyörittelemään.
Voimia ja jaksamista!
Jes kiitti vaan. Hyviä neuvoja. Eipä tässä tilanteessa ole tullut oltua tai tullut varauduttua...Ehkä ensi uutena vuotena asiat on hieman selvempiä... Itselläkin tilanne masentaa hain työterveydestä jo psykologin lähetettä..
-japi
- Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 10 kuukautta sitten. Syy: Typo
- Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 10 kuukautta sitten. Syy: Qa