Maaseudun kylillä saattaa olla eTerrlaisia tapoja, kaikki ei ihan nykyyhteiskuntaan sopivia.Mikään ei muutu jos ei uskalla tarttua asiaan. Äitisi kanssa voit varmasti keskustella asiasta ja kertoa oman toiveesi yksityisyydestä.Toinen asia on sitten oma yksinäisyytesi.Pohdippa millaista seuraa kaipaat ja mitkä ovat esteet ettei se toteudu.🙂🌻terv.PipsaR

taski kirjoitti 28.9.2007 9:41

Onko muilla maalla asuvilla samaa tunnetta. On tosi yksinäinen muttei silit ole mitään yksityisyyttä. Ei mitään rauhaa miettiä omia asioita. Varsinkin minun äitini ei suvaitse mitään yksityisyyttä, tulee huoneeseen milloin haluaa ja koputtamatta. Samoin myös naapurit kyläilevät lähes joka päivä. Omaa rauhaa ei ole mutta silti olen yksinäinen.

Tiedän tunteen erittäin hyvin.
Jokaiseen asiaani puututaan,
etenkin jos haluan käydä jossain pitemmällä kunnon kaupungissa,
niin eiköhän heti joku soittele ja kysele jatkuvasti.
Minulla ei ole kavereita paljoa paskaakaan täällä ja
kaikki ravaavat huoneessani,
penkovat tavaroitani kun en ole kotona...
Mutta, tsemppiä