Haluaisin aloittaa keskustelun siitä, miten pakottava tarve kullakin on tehdä ostoksia, vaikka mistään ei olisi puutetta eikä rahaakaan aina välttämättä 😐
Itselläni on sellainen ”tauti”, että nettiin päästyäni alan selailla eri nettiputiikkeja. Osamaksu on vaarallinen houkutin 🙄
En usko olevani ainut lajissani, mutta eri mielipiteitä tästä olisi kiva vaihdella. Miten kukakin teistä säätelee ostelua jne 😐
Tämä on mielestäni täysin verrattavissa pelihimoon ja -riippuvuuteen 😟
Mulla oikeastaan ostovimma kohdistuu vaan retkeilyyn mutta ostan niin hyvät tuotteet, että ne kestää vuosia. Mutta katselen kuvastoista kaikkia uutuuksia ja mietin tarvisinko tuon ja yleensä huomaan etten tarvitse, kun sitä ilmankin olen jo vuosia vaeltanut.
En osta ikinä mitään osamaksulla.
Muutenkin yritän elää mahdollisimman vähäisellä kulutuksella. Se on oikeastaan mielenkiintoinen harrastus, kun yrittää selvitä pienellä rahasummalla.
Hyvä olisi niin, jos pääsisin itsekin siitä vaivasta... Mulla on ollu koko kesän oma läppäri pois käytöstä ihan mun omasta alotteesta.
Jostain kumman syystä aina, vaikka olisin ajatellut katsoa vain sähköpostin, mulle tuli tarve mennä "muuallekin" 😠
Mun mies on laittanut estoja mulle päästä yleisimpiin nettiputiikkeihin.
Olen hankkinut paljon vaatteita ja kenkiä, mutta nyt viime aikoina mua kiinnostaa kaikki sisustuskrääsä... 😯🗯️
Kauheesti ei ole kyllä kukaan terapeutti ottanut asiaan kantaa.
Katsotaan nyt, miten tässä syksyllä menee kun nyt on taas kone käytössä.