Moi kaikki!

Täällä kaikki suurinpiirtein kunnossa. Iloisia asioita on tapahtunut, kuten että perheessä on entisten koirien lisäksi uusi pentu 🙂 Aivan ihanaa, mutta tosi töisevää. Tapasin ihan vähän aikaa sitten mukavan miehen, ja nyt seurustellaan. Tää ihminen kohtelee mua hyvin ja on todella ihana. Mutta ei niin hyvää ettei jotain huonoakin. Nimittäin, tää ihminen on masentunut ja taustalla on samoja syitä kuin mulla. En tajua miten löydettiin toisimme, onko se joku alitajuinen tunnistaminen vai mikä? Ja onko tää sitten hyvä vai huono asia? Mää voin reilusti paremmin kuin hän, hän on aloittamassa asian käsittelyn ja aloittamassa terapian nyt syksyllä. Ollaan todettu tosiasiat, muttei mitenkään käyty niitä läpi, enkä usko että sellaista tehdäänkään ainakaan pitkään aikaan.

Oon miettinyt sellaisia asioita, että onko vaarana, että päädyn terapioimaan tätä toista ihmistä ja että kestääkö uusi suhde terapian aloittamista ja siitä seuraavia mahdollisesti raskaita aikoja. Ja pelkään, että hän kokee suhteen kuitenkin liian vaikeaksi juuri nyt ja jättää mut yhtäkkiä.

Mulla on kuitenkin hyvin vahvasti sellainen olo, että meillä on todella hyvä olla yhdessä ja voidaan selvitä näistä asioista eteenpäin. Tulevaisuus näyttää mun mielestä valoisalta. Toivon vaan, että poikaystäväni huomaa olevansa jo paljon paremmassa kunnossa jouluun mennessä, johon hän on asettanut ensimmäisen etapin. Hän käy töissä ja on täysin toimintakykyinen, lääkityksen vuoksi vaan todella väsynyt välillä.

Mitä olette mieltä?

Ja mitä teille kuuluu?

Ootte usein mielessä, toivottavasti voitte kaikki hyvin! 🙂🌻