Moi, täällä yksi seniori maaseudulta. Mulla on sellainen ongelma täällä tukinetissä etten löydä keskusteluja kuin silloin, kun ne ovat etusivulla. Ehkä tämän nyt löydän, kun laitan hakusanoiksi elämää maaseudulla.

Juuri nyt on sellainen haikea olo, kun kesällä on paljon eläimiä ja syksyllä ne palautan koteihinsa sisätiloihin tai osa menee teurastukseen. Ei pitäisi antaa elämille nimiä, kun niitä sitten suree.

Syyskuu tosiaan alkaa ja maanantaina palasin osa-aikatyöhön. Ei oikein maistu työ ja työajat. Ehkä tämä tästä taas lähtee.

Tervehdys Lehmus55.

Minunkin mielestäni täältä on haastavaa ollut löytää mitään. Nyt oli omalla sivullani viesti siitä, että olet vastannut tähän osioon. Vastasin suoraan sinun viestisi alle, joten myös sinun omilla sivuillasi varmaan näkyy viestini tulemisesta tieto. Olisi tosiaan mukavaa kun saisimme tänne vähän eloa ja sitä kautta myös kenties iloa.

Joo, tunnen tuon tunteen. Aikanaan en oman karjasuojan suojissa kasvanutta possunlihaakaan pystynyt syömään. Koskaan en syö metwurstia, ellen ole täysin varma siitä, että se ei sisällä hevosen lihaa. Syy on tietty se, että pidän hevosista ja olen aiemmin vuosia myös käynyt kerran viikossa ratsastamassa, ihan kuntoilun vuoksi.

Minä koetan myös tehdä osa-aikaisesti työtä, joskin valtaosin etätyön muodossa. Jotenkin tuntuu, että työn kautta on kiinni yhä elämässä ja saa ainakin puhelimitse silloin tällöin tarinoida ihmisten kanssa.

Toivotaan, että tämä alkanut syyskuu tuokin tullessaan myös valonsäteitä ja parempaan huomiseen luottaen jaksamme eteen päin päivän kerrallaan kohti uutta kevättä ja kesää.

-Kirjoitellaan-

Hei, oma tukinetissä taitaa näkyä vain ne ketjut jotka itse on aloittanut, kun en nyt nähnyt sun vastausta. Hakukentällä piti hakea.

Minun on nyt pitänyt käydä toimistolla töissä ja asiakkaissa. Koronan aikaan oli helpompaa kun kaikki hoitui etänä. Nyt on pitänyt käydä kampaajalla ja ostaa uusia vaatteita. Raskasta hommaa kaikki tuo laittaminen. Onneksi vain kolme kertaa viikossa ja siitä osan voin tehdä kotona.

Puolukoita ja sieniä olen poiminut. Metsästysporukoissa ollut lähinnä kahvinkeittäjänä. Tänä aamuna oli jo eka pakkasaamu. Kovin aikaisin nyt tuli. Suunnittelen jotain ruskaretkeä, jos saisin tytön mukaan. Isäkin kai tahtoisi mukaan mutta silloin jäisi kävelyt vähemmälle ja juuri kävellä haluaisin jonnekin missä voisi olla rauhassa.

Hei.

Joo, kyllä täältä on erittäin hankalaa löytää uusia viestejä omiin ketjuihinkaan. Sinun viestistäsi näkyi tieto nyt osiossa "oma tukinet" ja tuossa kuva siitä:

Perjantaiaamu oli täällä ensimmäinen, jolloin saimme tänä syksynä koiran kanssa tehdä aamun pisukierroksen ensimmäisen kerran kuuraisen metsänlaidan ja nurmen kahistessa.

Kaikenlaista on maailmalla tapahtunut, kuten kuningattaren kuolema, Ukrainan sodan tiimoilta ei voi välttyä uutisten kuulemiselta, näkemiseltä ja lukemiselta. Kotimaan talous näyttää olevan sodan jälkimainingeissa taantumaan, ellei peräti lamaan. Sähkö ja kaasu ovat nyt ne aseet, joista saa koko Eurooppa "osumaa." Pitää vain muistaa empatiasta ja myötäelämisestä huolimatta, että ei lähde liikaa sodan uutisointeja pohtimaan ja itsekseen sisimmässään suremaan.

Minä olen edelleen enimmäkseen ollut työn ja vapaaehtoistöiden tiimoilta etänä, eli Teams on edelleen ahkerassa käytössä, niin päivisin kuin iltaisinkin esim. koulutusten vuoksi.

Jaksetaan ja kirjoitellaan.

Hookari 🙂

Hei, onpas mennyt aikaa viimeisestä käynnistäni. Ja nyt vasta vaikeaa olikin löytää ketju. Löysin sen, kun muistin toimijan.

Mulla oli korona ja jouduin olemaan sairaalassa viikon. Nyt on vielä sairauslomaa kaksi viikkoa. Olo on täysin veltto, koirankin hoitaa naapuri. Enkä pääse metsälle. Itsesääli on hyvin korkealla.

Olin ilmoittautunut syksyksi kaikenlaisille kursseille ja nyt ne ovat alkaneet enkä tietenkään päässyt mukaan. Osaan pääsee Teamsin kautta, ehkä jo ensi viikolla jaksan mennä.

Jaksamista Sinullekin.

Hei taas.

No sinun koronasi oli sitten hieman haastavampaa laatua kun jouduit sairaalaankin. Onneksi kuitenkin jo voiton puolella toivon mukaan.

Olen itsekin nyt viikon ajan potenut jotain flunssan tapaista, mutta kotitestien mukaan kyseessä ei olisi korona. Neljä rokotusta olen jo ehtinyt saada. Mutta kyllä olo on ollut voipunut, eikä ole jaksanut juurikaan mitään tehdä. Viikko sitten sunnuntaina oli jo pyydettävä koiralle ulkoilutusapua, mitä onneksi sain heti. Huomenna ajattelin jo varovasti testata omaa "tassuttelukuntoani" koiran kanssa, ihan lyhyitä pisukierroksia tehden.

Syksy etenee ja ruska lisääntyy. Vielä eivät onneksi ole alkaneet jokavuotiset pitkäkestoiset syyssateet tuulineen. Mutta senkin keskelle täytyy jaksaa uskoa löytyvän valonpilkahduksia, vaikka ei paistetta aurinko tarjoakaan.

Jaksetaan ja uskotaan parempaan. Kirjoitellaan.

Minulla kunto on jo selvästi parempi enkä taida ottaa neljättä rokotusta. Ruska meni jo täällä. Nyt pitäsi lehtiä vähän haravoida vaikka ne kai pitäisi jättää maahan asiantuntijoiden mielestä. Mutta puita on niin paljon, että vähän pitää kuitenkin kerätä pois.

Talvirenkaat vaihdoin eilen tai naapurin ukko vaihtoi. Kahtena aamuna ollut pakkasta ja otan aina varman päälle. Tekisi mieli lähteä käymään Rukalla hiihtämässä ja vähän lomailla samalla. Eihän siinä kyllä mitään järkeä ole lähteä kiertämään kilometrin latua. Enkä saa aikaiseksi lähtemiseen vielä ainakaan.

Isän kunto huolestuttaa, kun hänellä ei taida olla enää elämisen halua äidin kuoleman jälkeen.