Olen nykyisen kumppanini kanssa ollut vähän päälle vuoden. 

Mutta aikaisemmassa suhteessani minua petettiin ja valehdeltiin päin naamaa, juteltiin muille tytöille, eikä välitetty mun tunteista.

Nyt tilanteeni on tämä:

Poikaystäväni rupesi juttelemaan tytölle jota en tuntenut/tietänyt kuka hän on. Kysyin poikaystävältäni että kuka tämä on ja hän vastasi ettei tiedä, seuraavana päivänä hän jutteli tytölle taas ja kysyin vielä kerran että kuka hän on. Johon poikaystäväni vastasi että tyttö on hänen kaverinsa ollut jo ennen meidän seurustelua. 
Tämä sai minut epäilemään kun miksi eka ei tiedetty kuka hän on ja sitten taas tiedettiin?

Noh aloin olemaan mustasukkanen tytöstä ja sitten alkoivat ongelmat.

Poikaystäväni luulee etten luota häneen, kun taas itse sanoisin sen olevan epäilyjä tätä tyttöä kohtaan, että hän haluaisi tulla meidän väliin.

Poikaystäväni sanoi minulle että kun hän keskustelee mun kanssa niin painan hänet aivan maanrakoon ja syyllistän vain häntä.

Olen varmasti sanonut asioita syyllistävästi mutta en kyllä joka kerta ole häntä syyllistänyt tai painanut maanrakoon.

Poikaystäväni on todella huono keskustelemaan asioista hän mielummin hiljenee kun keskustelee.Minä taas haluaisin heti puhua asiat selviksi.

Ongelma tässä kohtaa onkin se että minun pitäisi oppia oleen syyllistämättä ja painamatta häntä maanrakoon ja pitäisi päästä eroon mustasukkaisuudesta.

Pelkään niin paljon että minua sattuu taas ja minut jätetään. Rakastan poikaystävääni enemmän kuin mitään.

Välillä ymmärrän poikaystävääni väärin mutta välillä minusta tuntuu kuinka hän ei välittäisi miltä minusta tuntuu tämä asia. Hänen käytöksensä välillä tuntuu siltä että hän olisi jo valmis luovuttamaan.

Olen aivan ahdistunut ja yritän töissä pidättää päivisin itkua. Ahdistukseen helpottaa vaan kun pääsen poikaystäväni kainaloon ja hän sanoo ettei halua minua jättää.