Narsistin tytär
Moi, olen 22v nainen ja äitini käyttäytyy epäasiallisesti minua kohtaan, voisin kutsua käytöstä manipuloinniksi ja narsismiksi. Ovat isäni kanssa surkeassa parisuhteessa ja äidillä henkisesti raskas työ ja fyysisiä terveysongelmia, joten ymmärrän rasituksen. Tämä äitini kuormittuneisuus purkautuu täysin minuun ja olen todella ahdistunut siitä. Äiti sanoo minulle aina, ettei hän jaksa kuunnella minun huoliani/ asioitani ja aina, kun kaipaisin tukea tai apua hän muistuttaa siitä miten paljon he ovat minulle antaneet ja auttaneet minua ja hän syyttää minua väsymyksestään ja ongelmistaan. Aina kun meille tulee erimielisyyttä kun hän käyttäytyy epäasiallisesti ja loukkaannun, lopulta syy on minun ja olen puhunut muka rumasti (vaikka hillitsen aina itseni ja puhun tavallisella äänenpainolla ja -voimakkuudella ja perustelen sanomani asiat tarkoin ja asiallisesti) lopulta syy on siis minun ja hän suuttuu ja huutaa ja lopulta itkee kun kaikki on niin paskaa. Mitä minä oikein teen?? Pitääkö vaan pistää yhteydenpito poikki?
Läheisen epäasiallinen ja syyllistävä käyttäytyminen on raskas asia ja on hyvä, että mietit, mitä tekisit. Ilman tuota kyseenalaistamista siitä ei voisi pelastautua. Äidin usein oletetaan olevan se ihminen, johon voi elämän pulmissa turvautua, mutta kun niin ei ole, se satuttaa ja saa aikaan pettymyksen. Jos lisäksi tulee syyllistetyksi, se on kohtuutonta. Äitisi ehkä tarvitsisi jostain apua omaan väsymykseensä ja muihin kuormiinsa, jotta ei purkaisi niitä suhteessa sinuun. Tyttären ei kuulu olla äitinsä kuormien kantaja.
Yhteydenpitoa kannattanee ainakin rajoittaa, jotta itse jaksat. Kokonaan yhteyksien poikki laittaminen ei saata pidemmässä juoksussa tunnua itsestäkään parhaalta ratkaisulta, jos se ei ole aivan välttämätöntä. Olet itse huomannut, ettei äiti pysty sinua lohduttamaan tai jakamaan sinun pulmiasi ja antamaan tukea. Säästätkö riittävästi itseäsi, jos olet äitiin yhteydessä vain silloin, kun itse voit riittävän hyvin? Toinen tärkeä kysymys on, onko sinulla joku ystävä tai muu läheinen, joka kuuntelee sinua? Sellaisen meistä jokainen tarvitee.
On hienoa, että sinä olet kasvanut ihmisenä näkemään asiat niin, ettet suostu syyllisyyteen ja tulemaan nujerretuksi. Äidillesi et varmasti voi olla avuksi suostumalla kohtuuttomalta kuulostavaan vuororovaikutukseen. Itseäsi voit pitää huoltä ja se kannattaa.
En osaa ottaa kantaa, miten pahasti äitisi on narsistinen, mutta tuo on ihan perus ihmisen syyllistämistä ("olemme sinua niin auttaneet ja tukeneet.") ja uhriutumista. Tarkoitus on saada sinut tuntemaan syyllisyyttä tarpeistasi. Narsistit osaavat kääntää minkä tahansa tilanteen päälaelleen. He aloittavat riidan - sinä päädyt olemaan syyllinen. He tekevät väärän teon - he tekivät sen sinun vuoksesi, joten teko on sinun syy. He kaatavat päällesi ongelmiaan, sinä kieltäydyt - olet kiittämätön, itsekäs lapsi ja huono ihminen. Valitettavasti kirjoitan tästä kokemuksen syvällä rintaäänellä, koska olen kahden narsistin kasvattama (jos mitään kasvatusta oli).
Narsisti ottaa harvoin vastuuta teoistaan tai käytöksestään eikä koe tarvetta muuttua.
Tavallaan en pysty antamaan sinulle vastausta. Monet narsistien lapset joutuvat lopulta katkaisemaan yhteyden vanhempaan, koska vanhemman käytös menee niin äärimmäiseksi. Jotkut sinnittelee jossain yhteydenpidossa, mutta saavatko he siitä mielihyvää, tukea, normaaliutta....
Itse olen katkaissut toiseen vanhempaan välit enkä ole päivääkään katunut. Valitettavasti joudun suosittelemaan etäisyyden ottamista.
Huono suhde omaan vanhempaan on raskas asia eikä valitettavasti parannettavissa silloin, kun vanhempi ei pysty katsomaan itseään ja omaa käyttäytymistään. Kummallakin osapuolella on vain 50 % mahdollisuudet vaikuttaa suhteen paranemiseen, joten kumpikaan yksin ei siihen pysty.
Narsistisessa häiriössä on tosiaan tyypillistä, kuten VIelä_täällä sanoitkin, se että vastuu asioista on ikään kuin sillä toisella. Sellaiseen vastuunottoon kannattaa tosiaan suhtautua varovaisuudella ja suojata itseään tarvittaessa etäisyyttä ottamalla.
Kokemuksella voin sanoa et äitini on narsisti ja yksinkertaisesti minulla ei ollut vaihtoehtoja kun katkaista häneen välit. En vain enää kestänyt sitä jatkuvaa murheitten niskaan kaatoa...Menetin samalla myös välit muuhun sukuun ja veljiin koska he ovat niin sen narskun kynsissä. Aika ja ystävät auttaa eteenpäin ❤️ Narsistit ei muutu koskaan valitettavasti.
Roosajauh, on todella tärkeää, ettet jää yksin vaan sinulla on ystäviä. Narsistisesti käyttäytyvä ihminen tyypillisesti pyrkii siihen, että ympäristön ihmiset ovat ristiriidoissa keskenään. Se palvelee jollain tapaa narsistisesti käyttäytyvän omia tarpeita.
Näissä irtautumisissa on viisasta käyttää myös ammattiapua, jos yhtään kokee tarvetta vahvistaa itseään.
Hyvä joka tapauksessa, ettet anna minkään ihmissuhteen satuttaa itseäsi!