Apua kaveri suhde muuttui kontrollloivaksi
Hei jouduin suljetulle osastolle ja olen täällä ollut jo tovin, tulin vapaaehtoisena ja joka muuttui pakkohoidoksi, kaveri sanoi että pitää tulla syntymäpäiville ja nyt olen täällä jumissa, kuitenkin kävin äidin kanssa vähän ulkoilemassa, tää ei ole kivaa, sanat eivät tule suusta ulos, vaikka liittyy tähän kaveriin, psyg sairaanhoitaja sanoi että pitää ajatella itseään. Mitä teen? Kirjoitin paperille ja annoin hoitajalle, mutta ei ole sitä todellista syytä vielä selvillä hoitajat ei tiedä, minä olen aivan henkisesti loppu. Kaveri piti minua/ tai pitää avustajan tai ohjaajana. Ei enään kun estin sen, ihan kokonaan. Tympeetä kun sanat eivät tule suusta ulos. Jos en avaudu itsestäni niin jään tänne ja minut siirretään toiseen paikkaan en halua semmoista.
Hyvää viikonloppua! Hienosti taidat pärjäillä.
Nyt illalla saunottiin, ja teimme pizzaa. Illalla masked singger suomi. Hyvin myös telkkarin ääni auttaa ahdistukseen.
Oliko tämä telkkarin ääneen liittyvä oivallus ihan uusi juttu, vai olitko jo aiemmin huomannut?
Hyvä asia joka tapauksessa.
Olen jutellut siitä terapeuttini kanssa, ennen, tuli vain se puheeksi äidin kanssa joku viikonloppu, kun hän oli täällä mun kanssa. Se on hyvä ja kun telkkari ei ole päällä äiti puhuu mulle sekin rauhoittaa.
Huomenna asumiskuntoutukseen . Tänään yöksi osastolle, lounaaksi meen sinne. Ihan hyvä fiilis lähteä sieltä pois, pääsee liikkumaan itsenäisemmin. Toivon mukaan. Ainakin otan puheeksi jos joudun takasin sairaalaan jossain vaiheessa, niin itsenäisen liikkumisen, kun en ole nyt liikkunut siellä, itsenäisesti.( Eksymis taustanvuoksi, on tuntunut, hiukan epäreilulta) , mutta en ole tiennyt, että olen saanut liikkua itsenäisesti, minusta, ihan epäreilusti tehty, mutta toisaalta äiti on välillä tuonut minut kotiin.
Levollista valmistautumista huomiseen, kyllä sinä varmasti pian sopeudut uusiin puitteisiin. Kuulostat kovasti tervehtyneeltä. Tarpeen tullen hengitä ensin syvään muutama kerta ja sano sitten itsellesi, ettei sinulla ole mitään hätää (kuten ei olekaan, vaikka siltä sattuisi tuntumaan).
Hyvää sunnuntaipäivän jatkoa!
Joo mulle sanottiin kun että olen hyvin tervehtinyt. Oli pieni keskustelu hetki äidin ja hoitajan kanssa, että alan olla siinä kunnossa että voin siirtyy. Ja eteenpäin pitää mennä vaikka, kuinka vaikeaa tulee vastaan. Olen ollut jo aika hyvässä kunnossa jo pitkään, halusin varmistua ettei tuu takapakkia. Terapia alkaa viikon päästä, kun ajattelin että oon ollut tiiviissä hoidossa, niin ehdotin sitä silleen. Ja se terapeutti suostui👍
Hienoa! Usko vain itseesi riittävästi.
Äitin kanssa keskusteltiin siitä itsenäisestä liikkumisesta, luulin etten pääse pois, ollenkaan täältä kun minulla ei ollut itsenäistä liikkumista, mutta toisaalta, eipä sitä enään tarvii miettiä. Kun pääsen pois täältä. Vain asumiskuntoutukseen on puhuttu. Mutta äiti on tuonut aina viikonloppuna minut kotiin, se on hyvä juttu. Ja mulle ei ole edes sanottu sitä itsenäisestä liikkumisesta niin vähän outo juttu. Muuta kuin eilen, sanoin että jaa semmoinenkin mahdollisuus, on ollut.
- Muokattu kirjoittajan toimesta 1 vuosi sitten. Syy: Lisäys
- Muokattu kirjoittajan toimesta 1 vuosi sitten. Syy: Lisäys
Juttelin tänään hoitajan kanssa se on ollut mahdollisuus mun turvallisuuden takia että sekin on vasta tullut voimaan. Aika outoa että pääsen täältä pois, mutta liikkuminen itsenäisesti, on alkanut vasta eilen. Helpottava tieto. Ja minulle helpottava tieto. Kun luulin että kaikki on vaan ajatellut että minä eksyn, koko ajan.
Ei se outoa ole, että pääset pois. Sinä olet tarvehtynyt hienosti. Ja kaikki me joskus eksytäänkin, mutta ei silti jouduta hukkaan. Usko vaan pärjäämiseesi!
Joo kaikki eksyy välillä, joo selvästi, olen täälläkin osastolla ollut vähän aikaa pakkohoidossa. Minä luulin että se meni noin kun kysyin sitä. Kannattaa kysyä aina mikä mielen päällä on. Itsenäiset ulkoilut on alkanut vasta eilen. Ja minä olen semmoinen kun on paljon murhetta ja huolta niin alan yliajattelemaan asioita
Toinen hoitaja sanoi että tää on vapaa ehtoinen hoito. Oma hoitaja sanoi että tää on ollut pakkohoito, äiti ymmärsi väärin ja kun yliajattelen asioita, niin tulee vaikeeta, mutta kaipa se on selvinnyt kohta pääsen pois täältä, minusta tää hoito on ollut mielenkiintoinen. Kiitos, kun olet jakanut asioita täällä minun kanssa. Minun on ollut vähän pakko ottaa apua vastaan.
Ensimmäinen päivä asumiskuntoutuksen paikassa onnistui hyvin👍 otin lääkettä itsenäisesti, eilen. Minulla oli aika huolestuttavasti, masennus, paheni tosi paljon osastolla, luulisin, mutta hyvän lääkityksen jälkeen olo keveni, lääkettä kannattaaa syödä ja se auttaa.
Tarkoitin edellisessä viestissä sitä itsenäistä liikkumista. Että juuri kun olin mennyt pois sieltä niin itsenäinen liikkuminen olisi ollut mahdollista, ja luulin tosiaan että se oli sen takia että minä eksyn, no oli se vähän niinkin, mutta kun olin pakkohoidossa. Anteeksi että käyn täällä edelleen sitä läpi, mutta jossain mun on käytävä.