Apua kaveri suhde muuttui kontrollloivaksi

Apua kaveri suhde muuttui kontrollloivaksi

Käyttäjä ask aloittanut aikaan 18.09.2023 klo 17:17 kohteessa Apua, mikä ihmissuhde!
Käyttäjä ask kirjoittanut 18.09.2023 klo 17:17

Hei jouduin suljetulle osastolle ja olen täällä ollut jo tovin, tulin vapaaehtoisena ja joka muuttui pakkohoidoksi, kaveri sanoi että pitää tulla syntymäpäiville ja nyt olen täällä jumissa, kuitenkin kävin äidin kanssa vähän ulkoilemassa, tää ei ole kivaa, sanat eivät tule suusta ulos, vaikka liittyy tähän kaveriin, psyg sairaanhoitaja sanoi että pitää ajatella itseään. Mitä teen? Kirjoitin paperille ja annoin hoitajalle, mutta ei ole sitä todellista syytä vielä selvillä hoitajat ei tiedä, minä olen aivan henkisesti loppu. Kaveri piti minua/ tai pitää avustajan tai ohjaajana. Ei enään kun estin sen, ihan kokonaan. Tympeetä kun sanat eivät tule suusta ulos. Jos en avaudu itsestäni niin jään tänne ja minut siirretään toiseen paikkaan en halua semmoista.

Käyttäjä ask kirjoittanut 02.06.2024 klo 14:56

Ärsyttää kun kaikki alkaa alusta, kaikki paperit ja uudet ihmiset minun pitää totutella tuohon taloon en tiedä onko se minun oikee paikka mulle, mutta katsotaan pikkuhiljaa, uudet asiat ovat minulle aina olleet haastavia. Edellisessä paikassa en viihtynyt, kun kyllästytti se toinen paikka, mutta pitää nauttia nyt kesäpäivistä🌳🌱🌿🍀🍃💔☀️

Käyttäjä Eija H (Työntekijä) (Maaseudun tukihenkilöverkko) kirjoittanut 03.06.2024 klo 09:00

Muutto ja siihen liittyvät järjestelyt ovat iso homma. Itse muutin joulukuussa, joten hyvin on vielä muistissa eikä kaikille tavaroille ole vieläkään oikeaa paikkaa. Eli tuo "katsotaan pikkuhiljaa" taitaa olla hyvä suunnitelma. Uuteen tottuminenkin ottaa aikansa ja entisestä irrottautuminen siinä ohella. Sinulla on ollut todella isot muutokset, joten ei ihme, että on tuntunut haasteelliselta.

Kesäpäivissä on paljon nautinnollista, kun vain voi pysähtyä niiden äärelle aistimaan. Millaiset asiat sinulle on parasta kesässä?

Mukavaa kesäpäivää tänäänkin!

Käyttäjä ask kirjoittanut 04.06.2024 klo 20:05

Tänään kävin jäätelöllä kaupungilla ja vein kirjeen postiin sille entiselle kamulle joka luulee kaikenlaista aivoverenvuoto ei oo mikään pikku homma, lueskelin netistä osastolta ja ennen osastoa siitä tietoa. Että on sillä haasteellista., mutta eipä oo mun onggelmia miten se sen ottaa sen kirjeen ottaa. Mutta helpotti oloani todella paljon. Ensin aattelin että kirjoitan sen itselleni vaan, mutta juttelin ohjaajien Kaa että kannattaa senkin saada tietää asioita mitä ajattelen. Mulla on laulut semmoisia henkilökohtaisia, mutta ei ikinä kirjeet toivottavasti hän ymmärtää nyt, eikä tieto mee vain kaverin kautta, kun kaverit voivat muokata asiaa.

Käyttäjä ask kirjoittanut 05.06.2024 klo 13:45

Huomenna taksilla vähän sukulaisia moikkamaan, tänään istun sohvalla ja mietiskelen elämää. Miten  vaikea on luoda ystävyys suhteita. Olo on nyt aika paljon parempi kuin aikaisemmin. Kävin eilen viemässä postiin kirjeen aika tarkkaan harkittu sanat, ja aika negatiiviseen sävyyn kirjoitin, onneksi hän ei tiedä mun osoitetta, ettei tule vastausta. En halua kuulla hänestä enään mitään. Aivoverenvuoto ei ole mikään pikkuasia, mutta minun pitää ajatella ennenkaikiaan itseäni. Helpotti oloani kun sain viedä kirjeen hänelle, tästä tulee mulle empatiaa liikaakin , mutta pitää ajatella ennenkaikiaan itseäni vai kuinka niin? Miten oon niin solmussa tään asian kanssa, mutta onneksi sain kirjoitettua sen kirjeen hänelle. Toivottavasti hän ymmärtää tehneensä väärin., kun luulen että hänen vammansa estää sen. Mutta nytpä ei tarvii ajatella koko asiaa. Miten oon pehmennyt ehkäpä liikaa pehmennyin sairaalassa, kun tän asian kanssa vieläkin taistelen. Mutta kerron vielä mulla on hirveen kova myötätunto ja kiinnostaa kaikki tuommoiset aivoverenvuodon, ja sairaudet, siksi se hoitokin oli mielenkiintoinen. Mutta nyt uusia asioita ei tarvii enään miettiä poikaystävää eikä tätä sokeaa hölmöä.

Käyttäjä Eija H (Työntekijä) (Maaseudun tukihenkilöverkko) kirjoittanut 06.06.2024 klo 10:25

Nyt kysyn, kun en oikein ymmärrä, mutta itse voit miettiä, haluatko vastata kysymykseeni, Onko sinulla itselläsi ollut aivoverenvuoto vai onko se tuolla kaverilla? En kysy uteliaisuuttani, vaan toivon tiedon lisäävän ymmärrystäni.

Onpa hienoa, että tuo kirjeen kirjoittaminen ja lähettäminen on tuonut rauhaa elämääsi. Samoin tuo, että pitää ensisijaisesti ajatella itseä, on tärkeä ajatus. Jokaisen kuuluu pitää itsestään huolta. Tuo sinun kykysi myötätuntoon voi tietysti joskus kaydä raskaaksi, jos ei muista pitää tarkkaa rajaa ja huolehtia omasta jaksamisesta. Kaverina sinua ei kuuluisi kuitenkaan rasittaa. Jos toisen ihmisen avun tarve on pidempiaikaista, avuksi on hyvä ottaa ammattilaisia. Heitä me jokainen joskus tarvitsemme ainakin väliaikaisesti.

Ystävyyssuhteiden luominen, varsinkin silloin, kun itse ei voi kovin hyvin on vaikeaa. Eivätkä ne synny useinkaan hetkessä, kun pitää oppia tuntemaan toista. Aikaa siis tarvitaan siihenkin.

Oikein mukavaa sukulaisten moikkaamispäivää!

Käyttäjä ask kirjoittanut 06.06.2024 klo 10:45

Tämä on se entinen kaverini jonka kanssa pistin välit poikki, kirjoitin sille kirjeen, kun ei muuten ymmärrä. Toisaalta arvasin tämän jälkikäteen, että sen kanssa tulee vielä vaikeuksia. Pelottaa että uusi romahdus tulee. Kun poikaystävä jätti mut ja sitten tää kaveri alkoi mun toiselle kaverille toivottavasti se jättää mut rauhaan. Ja ymmärtää nyt, sen hyvin kun kirjoitin sille kirjeen. Ensin aattelin että kirjoitan sen vain itselleni.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 4 kuukautta, 3 viikkoa sitten. Syy: Lisäsin vähän tietoo
Käyttäjä ask kirjoittanut 07.06.2024 klo 18:25

Ja sitten tää eksäni koetaan olla ajattelematta häntä nyt, kun on paljon muutakin ajateltavaa, estolla pysyy eksä vaikka hän laittaisi kaikki rahansa mulle, on tää toinen asia mielessä, kirjoitin eksälle kirjeen sanoin siinä miten asiat ovat, alkoi sitten tapahtua asioita mitä toivoin. (En mainitse tässä sen enempää) Hankaloittaa tää mun entinen kaveri, joka tekee mulle vaikeuksia, mutta menkööt.

Käyttäjä ask kirjoittanut 09.06.2024 klo 14:24

🌱🌳🍃☀️🍀🌿🏖️😩🥱

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 4 kuukautta, 3 viikkoa sitten. Syy: Lisäys
Käyttäjä ask kirjoittanut 09.06.2024 klo 19:38

Luulin kun muutan niin elämä hymyilee, mutta paskat ei toivottavasti entinen kamu on saanut kirjeen, en minä menetä mitään kun menetin hänet juuri päinvastoin hypin riemusta, siitä asiasta. Toivottavasti hän on saanut kirjeen. Sekasin chatissa taisin jutella kirjeen kirjoittamisesta. Ja kun kirjoitin eksälle kirjeen äidin joku serkku tai joku, neuvoi että kirjoita eksälle kirje, niin aattelin että tää mun entinen kaverikin tarvitsee kirjeen, kun hän on niin tyhmä ja älytön. Hyvää kesää sinulle, pääsen juttelee vähän yli viikon päästä psygsairaanhoitajalle, minä otan tän entisen kaverinkin puheeksi siellä🥱😭 olen niin väsynyt tähän kaveri asiaan😭🥱😩🤔 milloinkohan se elämä helpottaa.

Käyttäjä Eija H (Työntekijä) (Maaseudun tukihenkilöverkko) kirjoittanut 09.06.2024 klo 22:01

Onpa hyvä, että pääset juttelemaan sairaanhoitajalle. Ehkä se auttaa sinua pääsemään tästä exästä eroon vielä henkisestikin. Uutta ei mieleen tahdo mahtua ennen kuin entinen on surtu pois. Kyllä se sitten vähitellen helpottaa.

Käyttäjä ask kirjoittanut 12.06.2024 klo 12:08

Miksi minulle pitää tapahtua kaikkee ikävää, varsinkin nyt kun luulisi että kaikki on hyvin  olen perheen luona ja sukulaiset on lähempänä, ämmin tykö on parempi mennä ja minä vain itken kotona, yritän piilottaa sen läheisiltä oman pahan olon, mutta äiti on jo nähnyt sen. Minulla alkoi piano tunnit se on mukavaa.🥱😩😭😢🤔🌿🍀🌳🍃olisikohan pitänyt muuttaa ollenkaan, olisikohan pitänyt käydä terapia loppuun? Tähän ei varmaan koskaan saa vastausta, koska kerkesin jo muuttaa. Mutta opin sen että minun ei pidä suostua kenen tahansa vaatimuksiin, ei ex poikaystävän, olin johdateltavissa asumiskuntoutuksessa ', ja kun nyt ajattelen asiaa ei se ollut oikea kunnollinen suhde, ei se ois ollut eikä nytkään jos hän ei ois jättänyt minua, minun terveydelle hyväksi. Nyt pitää ennenkaikiaan ajatella omaa terveyttä.

Käyttäjä Eija H (Työntekijä) (Maaseudun tukihenkilöverkko) kirjoittanut 13.06.2024 klo 09:47

Kaikkea ikävää tapahtuu kaikille ihmisille väliin. Eroja, kuolemia, vammautumisia ja sairastumisia tapahtuu tuhansille ihmisille päivittäin. Olet siis ihan tavallinen ihminen. Eri ihmisillä on tietysti erilaiset tavat ja persoonallisuuden piirteet, jotka vaikuttavat niistä selviytymiseen. Kun olen nyt jutellut täällä kanssasi viime syksystä alkaen, olen huomannut, että nämä ikävät tapahtumat jäävät helposti mietityttämään sinua. Ne eivät ikäänkuin tule valmiimmiksi ja niitä ei voi jättää taakse, mikä estää eteenpäin pääsyä. Se on sinulle tietysti rankkaa. Tätä eroa olet mielestäni jo käsitellyt paljon ja tullut useita kertoja tulokseen, että oli hyvä, että se ero tuli, koska suhde olisi ollut sinun kannaltasi rasittava. Silti etäisyyttä siihen ei tahdo syntyä ja pohdinta uuvuttaa sinut.

Haluaisin tukea ja auttaa sinua tässä eteenpäin pääsyssä ja näiden asioiden taakse jättämisessä, koska niiden toistuva pohdinta ja mielessä pitäminen ei muuta mitään. Miten voisin olla tässä sinulle avuksi?

Käyttäjä ask kirjoittanut 13.06.2024 klo 20:26

Oiskohan pitänyt jäädä Ouluun? Sitä mietin, kun tavattiin kumppanin kanssa Oulussa no, halusi jättää mut, tuntuu siltä, kun yksi ristiriita niin ero tuli, no olin hänelle vain joku rahanappula kun hänellä ei ollut rahaa, silti mietin mitäköhän mun elämä ois ollut jos olisin jäänyt Ouluun? Erinlaisempaa ja kun ihastumisen kuplassa katsotaan toista sokein silmin, haluatko auttaa mua ja olla tukenani? Miten voit auttaa minua? Käänätkö kellot taaksepäin, niin saan eksälleni sanoa että se saa kunniansa.

Käyttäjä Eija H (Työntekijä) (Maaseudun tukihenkilöverkko) kirjoittanut 17.06.2024 klo 08:17

En voi palauttaa mennyttä aikaa. Tässä ajassa ja eteenpäin haluaisin olla avuksi. Ihminen ei voi koko ajan kantaa mukanaan kaikkea histiriansa ikäviä asioita. Elämä on tässä ja nyt. ja jos koko ajan miettii vanhoja, elämä nyt ja tässä ympäristössä jää vähän kuin elämättä.

Käyttäjä ask kirjoittanut 17.06.2024 klo 11:53

Joo pääsen juttelee muutaman päivän päästä psyg sairaanhoitajalle. Mietin sitä mun kaverii että miten se pärjää. Mutta eipä ole mun onggelma. Miten se voi olla niin tyhmä ettei ymmärrä, vaikka sille selittää, yritti pakottaa mua ja kontrolloida, mutta eipä onnistu.

Mutta turha tässä valittaa parisuhtestani joka meni mönkään, nyt syyllistänyt itseäni kun en jaksanut lähteä matkustamaan, mutta itsepähän päätin muuttaa.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 4 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: Lisäsin tekstiä
  • Muokattu kirjoittajan toimesta 4 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: Lisäsin