Ylipaineistettu työ
Kysyn neuvoa täältä sillä olen ollut valmistumiseni jälkeen työelämässä niin vähän aikaa etten osaa ratkaista ongelmaa/ ongelmia omin neuvoin.
Työpaikallamme on tällä hetkellä varsin sekava ja kaoottinen tilanne. Rakennusta remontoidaan kovalla kädellä ja meidät 65 työntekijää on ripoteltu kolmeen eri toimipisteeseen vielä puolentoista vuoden ajaksi. Olen itse ns. ”päätoimipisteessä”, jossa toimii yli puolet henkilöstöstämme.
Työmaalla on ilmennyt huikeita ongelmia henkilöstön jaksamisen suhteen. Esimiehet venyvät jaksamisensa äärirajoille ja niiden yli, mutta eivät pysty auttamaan loputtomiin. Työpaikalla on useita henkilöitä, jotka ”ulkoistavat” omaa vastuutaan meille muille jättämällä tekemättä sellaisia töitä, jotka on ensiarvoisen tärkeää hoitaa. Lisäksi työpaikalla on yksi työntekijä, joka lähtee jokaisesta kokouksestamme ovet paukkuen ja manaten, kiukuttelee ja sadattelee kahvihuoneessa ja luo jatkuvasti huonoa henkeä vaikka olemme usean henkilön voimin yrittäneet kannustaa häntä ja tiedustelleet kuulumisia. Muutama meistä (itse mukaan lukien) tekee useita tunteja ylitöitä viikossa säästötoimien vuoksi ja polttaa kynttilää molemmista päistä saamatta tästä muuta kuin pienen rahallisen korvauksen.
Kaiken kaikkiaan henkilökuntamme on väsynyttä, kyynisyys valtaa alaa, ilon aiheita on vaikeaa löytää ja yhteishenki rakoilee pahasti. Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä?
tuossa vaiheessa kun tuntuu että homma hajoaa käsiin voi ruveta hyvillä mielin salaa kahteleen toista työpaikkaa. Toinen tapa on että psyykkaa itsensä asenteeseen "olen vain töisä täällä" ja tekee minkä kerkiää tai voi. Olet senverran vähänaikaa ollut ilmeisesti työelämässä että et huomaa kuinka yleistä tämä "vain töissäolo" on. Minusta tuntuu että meidän konsernissa kaikki muut paitsi maajohtaja on jo ottanut tämän asenteen. Tilanne on nääs sama meidänkin firmassa.
Nyt on kyse sinun selviytymisestä ja jaksamisesta. -ei firman. Sillä jos työntekijät voi hyvin niin talokin voi hyvin.....
hmm....laitoit hyvin pahan kysymyksen.Tämä on valitettavasti tätä nykyaikaa,että laitetaan millä tahansa alalla ihmiset ahtaalle.Joko ei ole varaa palkata tarpeeksi työntekijöitä ja laitetaan tekemään pienellä henkilömäärällä ylitöitä yli oman jaksamisen!Onko työpaikallasi keskusteltu ongelmista?
Auttaisiko sinua työpaikan vaihtaminen?
Hei,
Miten työterveyshuolto on järjestetty? Onko siellä mahdollisuus käsitellä asiaa?
Hei!
Liityin tähän tukinet. netiin tänään, ja luettuani viestisi ajattelin sanoa oman mielipiteeni tilanteestanne näin ulkopuolisena henkilönä. En varmastikaan osaa ratkaista työyhteisönne koko ongelmaa, mitä tule esim ilmapiiriin, mutta tässä hieman ajatuksiani siitä, mitä itse ajattelen tilanteesta ja miten minä sen nään. Työpaikkanne tilanne kuulostaa todella tutulta. Ilmapiiri vaikuttaa todella pahasti tulehtuneelta. Oma neuvoni on se, että kun ongelmia lähdetään ratkaisemaan, niin ovat syyt sitten mitkä tahansa, loppujen lopuksi ei kannata etsiä työyhteisöstä yhtäkään syyllistä. Itse pyrin suhtautumaan työtekoon niin, että vaikka kaikista työntekijöistä ei ihmisinä voi aina pitää, niin kaikkien kanssa voi kuitenkin yrittää tehdää työtehtävät asiallisesti. Ongelmana nykyisessä työelämässä on se, että ihmisten persoonia ei vieläkään oikein osata kunnioittaa. Mennään jopa henkilökohtaisiin loukkauksiin. Niinhän ei saa toimia, ja se on todellakin lain mukaan väärin. Tämän osoittavat viimekädessä tilastot. Pelin yhteishenki pitäisi olla siis sama kuin lapsilla, eli suututaan ja sovitaan. Jos ollaan menty henkilökohtasiin loukkauksiin, pyydetään anteeksi. Me kaikki ihmiset kuitenkin tuomme oman persoonamme työpaikalle, halusimme me sitä tai emme. Läheskään aina työyhtesiön ilmapiirin ongelmat eivät johdu itse työstä. Taustalla saattaa ollan ihan muita ongelmia. Yhdellä saattaa olla kolmenkympin kriisi, toisella syöpä ja kolmas vaan kiukuttelee kun menee niin sanotusti jo liian hyvin. Ikinä ei voi tietää taustatekijöistä, ja korrektia omasta mielestäni on se, että ei edes pahemmin kysele. Oma vihjeeni olisi, että vaihtakaa henkilöstöpäällikkö tai ottakaa ulkopuolinen konsultti. Koskaan ei ole liian myöhäsitä reagoida. Sairaslomalle en itse laittaisi ketään työntekijöistä. Se ei ratkaise ongelmaa. Se mitä kuvailemastasi tilanteesta itse akateemisena koulutettuna maallikkona luin rivien välistä on ainakin se, että tilanteelle todellakin on monestakin syystä tehtävä jotain. Toivottavasti tästä oli edes jotain apua.
tinppa-75 kirjoitti 8.3.2011 20:29
tuossa vaiheessa kun tuntuu että homma hajoaa käsiin voi ruveta hyvillä mielin salaa kahteleen toista työpaikkaa. Toinen tapa on että psyykkaa itsensä asenteeseen "olen vain töisä täällä" ja tekee minkä kerkiää tai voi. Olet senverran vähänaikaa ollut ilmeisesti työelämässä että et huomaa kuinka yleistä tämä "vain töissäolo" on. Minusta tuntuu että meidän konsernissa kaikki muut paitsi maajohtaja on jo ottanut tämän asenteen. Tilanne on nääs sama meidänkin firmassa.
Nyt on kyse sinun selviytymisestä ja jaksamisesta. -ei firman. Sillä jos työntekijät voi hyvin niin talokin voi hyvin.....
Samat sanat, asenne ratkaisee, sinä olet vain ja ainoastaan töissä siellä, et elä firmalle.
Tämän päivän työpaikat vain ovat tällaisia.
Itsekkin olen kerran polttanut itseni loppuun tällaisessa pyörityksessä, enää en sitä tee.
Joo, kannattaa hellittää välillä. Minulla on kokemusta, olen käynyt läpi sekä burn outin että masennuksen, joka diagnostisoitiin lopulta vakavaksi. Jälkeenpäin ajatellen olin liian heikko. Olisi pitänyt taistella selkeämmin oikeuksistaan eli yhdelle ihmiselle ei saisi kasata kohtuutonta työtaakkaa.
Oletko muuten tutustunut Juha Siltalan kirjaan Työelämän huonontumisen lyhyt historia? Se on aika masentava, mutta erittäin valaiseva opus. Suosittelen kaikille työhönsä uupuneille. Ainakin sen verran siitä on hyötyä, että tajuaa, ettei kyse ole missään nimessä henkilökohtaisesta ongelmasta, vaan suuresta yhteiskunnallisesta ongelmasta ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat aina ongelmia myös yksilötasolla.