Yksinäisyydessäni koen usein olevani keskeisellä paikalla tai sen lähistöllä kotonani. Sen ilmeneminen on musiikin ansiota suurimmaksi osaksi. Kuunnellessani musiikkia tunnen erilaisia tunteita, ajatuksia ajatusmaailmaani. Osaksi musiikkia tunnen lähistöllä olevat tunteet, aivankuin olisin jossain isommassa porukassa osallistumassa keskusteluun. Minun on vaikeata sanoa mitkä näistä tunteista ovat henkilökohtaisia ja mitkä JUMALASTA. Olen usein huomannut näiden tunteiden olevan lähes pirullisia, saatanallisia, tai muuten epäilen epämukavia tunteita. Ja musiikki on niiden mukaista. Kaikella on tarkoituksensa. Epäilen etteivät nämä epämukavat tuntemukset ole kovin korreteja, mutta pervessejä tuntemuksia, joista musiikkia kuunnellessa tulee joiden kuiden muiden ongelmia, josta syystä musiikkia tehdään niinkin paljon tähän maailmaan. Sitä on monella kielellä, koska monet sanonnat tarkoittavat toisella kielellä sanottuna aivankuin eriasiaa. Kuten monet tietävät, jotka puhuvat monia eri kieliä. Myös yhdistäviä tekijöitä on sanoja lausuttaessa, kuten seksuaalisuus, mutta erotellessa seksuaalisuuden eri alueita, tulee vastaan tietämättömyys. Kaikki tietävät seksuaalisuuden, lisääntymisen, ja avion, mutta harvat ajattelevat kaikesta heteroseksuaalisesti, vaikka olisivat itse heteroseksuaalisia. Tästä päästään päättelyyn, ettei voida kaikkien kykenevän heteroseksuaaliseen ajatusmaailmaan. Monien on tyydyttävä muunlaiseen ajatuksien ajatteluun ajatusmaailmakseen, joka saattaa olla kokonaisvaltaisesti aivan seksitöntä maaperää, kuten ulkoilmassa liikkuessa, sinne tai tännepäin kulkiessa, ja katsellessa ympäristöänsä.