Kiitos hyvästä keskustelusta unettomuudesta keskiviikkona.

Huomasin, etten ole yksin.

Kerrompa, että kävin lääkärissä ja suhtautuminen oli todella
ns. nihkeää. Ja tietenkin omalääkäri oli lomalla ja vain tuuraajan
kanssa pääsin juttelemaan. Taustana voin kertoa, että minulla on jo
pidempään ollut ongelmia lasten kanssa ja olen tuntenut, etten jaksa huolien
kanssa.

Menen maanantaina töihin, vaikka hammasta purren, niin päätin.

Kuulema paluu arkeen auttaa parhaiten, asia, jonka jo tiesin.
Mutta kun voimia ei tunnu olevan. Voiko ihminen todella mennä
näin alas ???+