Olen sössinyt raha-asiani varsin tanakasti tuossa 6 vuotta sitten yritystoiminnan ja avioeron seurauksena.
Olen varsin hyvä tuloinen, mutta elä mielestäni aika vähällä ihan sen takia, että ulosottomies vie ison osan palkasta ja se riittää juuri ja juuri vuokraan, ruokaan, välillä vaatteisiin, hygieniaan. Vaatteita ostan harvakseltaan vaikka olen johtavassa asemassa ja niitäkin tarvitsisin ihan työnkin puolesta.
En valita veloistani, mutta kyllä jotenkin tuntuu kohtuuttomalta, että nykyisella velkamäärälläni lyhennän niitä ulosottomiehelle vielä seuraavat 15vuotta ja olenkin sitten 64 vuotias kun ”ehkä” kaikki on maksettu. Eikä tässäkään mitään.
Systeemi on vain syvältä kun luottotietoni olisivat muuten nyt pikkuhiljaa puhtaat niin ulosottomies ”pilaa” ne viran puolesta joka 18kk kuukausi merkinnällään. Tämä estää lainan saannin pankista jolla voisin maksaa velkani pois ja lyhentää kaikessa rauhassa ja huomattavasti pienemmillä kuluilla ja koroilla.
On käsittämätöntä kuinka nyt olen maksanut 6 vuotta velkojani pois ja silti joka kuukausi minua rankaistaan näillä. Koen olevani täysin toisen luokan kansalainen. En saa asuntoa kuin kaupungilta, en puhelinliittymää, nettiliittymää jne. Jopa joistainkin työpaikoista minut on hylätty ulosoton takia.
Miettikääpä elämää näin nyky yhteiskunnassa. Minun pitäisi matkustaa kohtuullisen paljon vielä työn puolesta, maksaa polttoaineet, vakuutukset jne. Normaali kansalainen maksaa nuo ja soitto riittää ja homma hoituu. Ei minulta. Autoa on turha hankkia koska Ulosottomies vie sen ja en meinaa saada vakuutuksia koska vakuutusyhtiö tahtoo vuoden vakuutukset etukäteen.
Joulu on minulla lokakuussa koska se on se ainoa kuukausi kun saan palkan ilman ulosottoa käteeni. No se menee ystäville jotka ovat auttaneet rahallisesti velkojen maksuun. Kiitos jokaiselle heistä.
Elämä ei kestä oikein yhtään ylimääräistä kulua tai yhtäkkistä tapahtumaa sillä se sekoittaa täysin talouden.
Laki on tuon 18kk osalta aivan käsittämätön. Keski-euroopan maissa ei näin käy vaan maksat velkojasi henkilökohtaisen konkurssin jälkeen 3-5 vuotta ja sitten olet maksanut ja olet ”vapaa”.
Velkaneuvojalle on kuukausien jonot ja jo pelkästään kaiken velan, korkojen, velkojien jne yhteenveto on viikkojen työ ja sen aloittamiseen kynnys on jo valtava.
Pari kertaa on tullut jo mieleen heittää pyyhe kehään ja jäädä vain pois oravanpyörästä jok työttömäksi tai muuttaa EU-alueen ulkopuolelle jättää kaikki taakseen. Kumpikaan vaihtoehto ei vain ole miteen minua itseäni. Yhteiskunta vain jotenkin vetää maton alta joke kertaa kun 18kk täyttyy. Toki olisi helpomaa jos olisi omaisuutta, takaajia tms. Ei vain ole mitään noista. Takuuusäätion rahat eivät riitä velkojeni maksuun ja konkurssin yhteydessä vielä oikeus totesi, että rikos on tapahtunut joten velkasaneeraukseen en pääse.
Välillä kyllä ahdistaa ihan älyttömästi ja mietin kaikki kiertotiet jotta voisin jättää maksamatta.
Tämä nyt oli tälläinen avautuminen ja ihan selvinpäin. Pahoittelen kirjoitusvirheitä 🙂