Hei mikä sulla on nyt tilanne 2 vkoa 4pvää myöhemmim?

Toivon, ettei pahin skenaariosi ole toteutunu! Ja että tuo virhe ei enää koskaan uusiutuisi.

Kiitos keskustelua! Virhe korjaantui viikossa. Aiheutti kyllä turhaan pahaa mieltä ja itkua.

Inhottavia iskuja nuo taloustukimuutokset. Kela varsinkin kylmästi perii heti (tai takautuvasti)jos jossain tilanteessa sattunut liikaa maksamaan. TE-taho koettaa nykyään aktiivisemmin netin kautta tavottaa, jotain positiivista yritystä.

Poimintoja työvoimatston luentosarjasta 10/2005 ///  Saga Simelius

Energiaa elämään?!

Tämä hetki, hetken merkitys. Tämä on nyt.

Hetken merkitys.
Valinnat ohjaavat jatkossa suunnan.
Ajatusten valinta?

"Olet juuri niin onnellinen kuin ajattelet."

MIELI - tekoja haluja ajatuksia kuvia

"Oma mielikuvituksesi on pahin kiduttajasi."
"Mieti tarkkaan mitä ajattelet."

TUNNEKEHO   tunne voittaa 99% varmuudella kaikki tunteen ja järjen taistelut

Minäkuvan rakentuminen

Mistä saa halun?
Halun nousta?
Pysähtymisen jälkeen

ALITAJUNTA  kritiikitön; uskoo kaiken sellaisenaan, mitä ottaa vastaan (riippuu alitajunnassa
ennestään olevien asioiden vahvuudesta)

PÄIVÄMINÄ

TUNNEMINÄ

Esitämme muille täydellistä, sisällämme olemme arkoja ym...
Haluamme olla täydellisiä?
Kenen kriteerien mukaan?
Vertailuista pois? Kuinka?

Mihin suuntaan AJATUSENERGIANI?

Huippu-urheilijan salaisuus on, että hän elää vain TÄTÄ HETKEÄ. Vain tämä suoritus.

TUNNEAIVOT  kontra  TIPPALEIPÄAIVOT

Uuden menneisyyden luominen
Tukahdetut tunteet ovat mielen syöpä.

Anteeksiannosta

Martti Bergström (AIVOFYSIOLOGIASTA): "jokainen purkamaton, käsittelemätön tunne jää kuin mustiksi palloiksi ihmisen sisälle."

VIHA SYÖ VAIN SITÄ IHMISTÄ JOKA VIHAA.

Anteeksiantamisen vaikeus?
Anteeksipyytäjä pakotettu pyytämään - pyytää - mutta silti kantaa loppuelämänsä sitä.
ANTEEKSIANTO ON LUOVUTTAMISTA SIITÄ MIKÄ SITOO SIIHEN ANTEEKSIANTAMATTOMAAN JUTTUUN.

Jokainen tapahtuma, joka herättää mielessä vihaa, kaunaa tms., se asia ohjaa meitä, ei olla vapaita, olemme kuin marionetteja.

Tunneside (asia ohjaa meitä jos tunneside vetää meitä), silloin emme ole itsemme herroja.

T u n n e v y ö r y

Järki   k ä y t t ö ö  n

A s e n n e

K u n n i o i t u s   i t s e e n

Syyllistäminen, tuomitseminen, kutistavat meitä

(Elokuva:) Kurosawa KÖYHÄ PIKAJUNA

ALITAJUNNAN SISÄLTÖ UUSIKSI

Omien ajatusten tiedostaminen
Omat vahvuudet esiin

Kukaan muu ei voi muuttaa ajatuksiani

Hypnoosi on tajunnan tila
Beeta -- vireä valve
Alfa --- rento valve
Theeta --- kevyt uni
Delta --- syvä uni

AARREARKKUAJATTELU

Ihminen on maapallon kehittynein olento.
Jokainen on oman maailmankaikkeutensa keskus.

Hei siis tuosta eilisestä jäi pois se, että noin työvoimahallinto järjesti luentosarjoja kahveineen. Muinaisessa maailmassa.
Ainakin muistan kerran olleeni sellaisessa

Nykyään modernisti netin kautta koettaa tarjota mahdollisuuksia.

Kiitos keskustelua! Olet laittanut ajattelemisen aihetta.

Mun pitäisikin keskittyä enemmän hetkeen. Välillä teen mindfullness-harjoituksia. En osaa ihan olla ajatuksen voimala onnellinen. Onnellisuus ei kyllä tarvitse isoja juttuja. Tänään mut yllätettiin kieloilla. Rakastan kielon tuoksua.

Se pitää kyllä paikkansa, että mielikuvitus on pahin kiduttajani. Siihen syyllistyn todella paljon. Toisaalta, jos kieltäydyn ajattelemasta, ajattelen enemmän. Tiedostan, että mun kehossa on tunnelukkoja. En yritä esittää täydellistä, kun sitä en ole. Olen ennemmin luuseri. Syyllistyn itseni syyllistämiseen ja tuomitsemiseen, vaikka tiedän olleeni uhri, silti teen niin.

Niin, enkä tiedä, pääseekö siitä koskaan, uhrin kokemuksien hallitsevasta otteesta ajatusmaailmassa.

Tuo on parantumista kai jo, askel jossa hyväksyy menneisyytensä.

Itsentuomitseminen asiasta, jossa ollut täysin kyvytön puoliensa pitämisessä, siitä kai vapautuu alkamalla enemmän ymmärtämään itseä. Itsen katsoessa itseä oma kuva on vääristynyt, tarvitaan vastakaiku joka heijastaa itsen sellaisena kuin itse todella on. Tuota vastakaikua ilman en tiedä onko mahdollista omaa havaintokykyä terävämmäksi saada, jolloin suo itselle myös ne ihmisoikeudet jotka kuuluvat kaikille.

Kiitos keskustelua! Työstän parhaillaan mm. tuota uhrin roolia. Olen päässyt keskustelemaan psykoterapeutiksi opiskelevan kanssa. Niistä keskusteluista olen saanut sekä uutta virtaa että takapakkeja. Takapakkeja kai joutuu ottamaan, jotta pääsee vanhasta paskasta eroon. En ala kertomaan, mistä on kyse. Sitä on vaikeaa selittää ja ymmärtää edes itse. Saati kertoa siitä muille.

Kiitos Pala Lasia.

Tuo pakkihomma... Mikä pyörä se oli muinoin tvmainoksessa, "pakki vaan puuttuu"...Pakki on siksi hyvä, että ilman takapakkeja ei taideta voida vapautua niistä siteistä mitä meissä vielä turhaan itessämme kannamme.

Muistan Keskustelua tuon mainoslauseen. En minäkään muista, mistä pyörästä on kyse.

Tässä on tullut paljon takapakkeja. Kai nekin on hyväksyttävä. On tässä ilmaantunut kyllä hyvääkin. Liityin ennen joulua Huomaan. Pari teams-tapaamista on ollut lähiryhmässä. Mulle oli jo outoa pelkkä teams ja vielä kännykällä. Oli meillä toukokuussa yksi livetapaaminen grillauksen merkeissä. Tutustuin kolmeen uuteen ihmiseen. Kaikilla taustalla sama kokemus. Koin jonkinlaista hengenheimolaisuutta. No, sillä reissulla koin myös tosi ikävää, kun olin fyysisesti ja psyykkisesti paikassa, jossa tapahtui mulle tosi ikävää n. 30 vuotta sitten. Puhuin siitä viikko sitten mun psykiatriselle hoitajalle ja olin tulla mun nahkoista ulos. Siinä se mun iso takapakki.

Hyvä että sait siitä kohtaa iten sisältä jotain pois. Ne takapakkikohdat kohdattuina, ulos päästettyinä, vapauttavat jotain surun kivun ja pettymyksen siteitä jostain syvältä.

Hyvä, että olet löytänyt yhteyttä meihin hyväksikäytettyihin. Tuo Huomaan - jotain uutta jossain, en ole kuullutkaan.

Kiitos Keskustelua!

Mua järkytti lähinnä se, että 30 vuotta olen pystynyt käymään paikassa ilman,  että olisin ajatellut siellä tapahtunutta hyväksikäyttöä. Viime viikolla olin siellä uudestaan psykiatrisen hoitoryhmän kanssa. Niin se oli tanssilava,  jossa SE tapahtui. Viime viikolla kahviteltiin siellä.  Käänsin selän SEN tapahtuma paikalle. Aistin sen silti,  miten ulkopuolisena katsoisin itseäni. Niin minähän ulkoisiin itseni niissä tilanteissa,  jotta sattuisi vähemmän.  Silti se sattuu edelleen. Ei nyt tästä sen enempää.

Sanoit Keskustelua,  ettet tiedä,  mikä Huoma on. Huoma ry on henkirikoksen uhrien läheiset ry. Se on toiminut jo 20 vuotta.  Mä liityin vasta ennen joulua,  vaikka mun siskon murhasta on jo 18,5 vuotta.  Mä olen vähän hidas näissä mun jutuissa.

Tuolle itsen ulkoistamiselle on sanakin, ilmaus, nyt en muista sitä. Taitaa olla dissosioinnista kyse? selviytymiskeino, jonka elämän myötä kai oppii pois itsestä? Tai se vähenee ja ajan mittaan katoaa? Kun elämä tasaantuu, turvallisuus itsessä muistoista huolimatta lisääntyy.

Hitaus taitaa monessa kohdin elämää olla valttia.

En olekaan ajatellut sitä selviytymiskeinona. Olet varmasti Keskustelua oikeassa. Olisi ihan oikeasti ihana kokea olevansa turvassa. Ihankuin olisin taas ohittanut jonkin virstanpylvään. Tahdon uskoa, että mm. uusien ihmisten tapaamisella on tarkoituksensa. Olen jonkun aikaa käynyt juttelemassa diakoniatoimistossa yhden ihanan diakonin kanssa. Kävin siellä viimeksi torstaina. Siellä tuli purettua stressiä mun tyttären tilanteesta. Hän on viimeisillään raskaana. Samaan aikaan on myös käsittelyssä vauvan isän mahdollinen oleskelulupa tai karkoituspäätös. Toivon, että päätöksestä tulee mun lapselleni mieluinen.

Diakonissat on oikeesti töissä töissä ollessaan. Minunkin surua tuli kotiin asti kuuntelemaan, isän menehdyttyä alkuvuodesta.

Rakkauden asialla! 🌿☀️