Työmarkkinatuki uhattuna

Työmarkkinatuki uhattuna

Käyttäjä pala lasia aloittanut aikaan 26.03.2021 klo 18:34 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 26.03.2021 klo 18:34

Olen pitkäaikaistyötön ja olen ollut työmarkkinatuella jo 2 vuotta 3 kk. Nyt maaliskuun alusta asiakkuuteni työkkäristä siirtyi kunnalle ns. kuntakokeiluun. Viime viikolla olin yhteydessä omaan kunnan henkilöön, joka vastaa mun mahdollisesta työllisyydestä. Työkykyarvion tekeminen on vielä kesken. Tällä viikolla tuli tieto, että mun työmarkkinatuki on lakkautettu, koska mun työnhaku on keskeytynyt. Mä menin paniikkiin. Itkin katkerasti. Tieto tuli virka-ajan ulkopuolella. Mitään ei ollut tehtävissä ennen aamua. Seuraavana aamuna soitin te-palveluiden numeroon. Siellä sanottiin, että mun kohdalle on sattunut virhekoodi ja että muhun ollaan yhteydessä omasta toimistosta. Edelleen itkin asiaa. Jossain vaiheessa mun työttömyyttä hoitava henkilö soitti, että työkkärin sivuilla on korjattu, että työnhaku jatkuu keskeytyksittä. Eilen eikä vielä tänä aamuna ei näkynyt te-sivuilla uutta lausuntoa Kelalle. Tänään iltapäivällä näkyi uusi lausunto Kelalle, että työnhaku on voimassa keskeytyksettä ja edellinen lausunto työmarkkinatuen lakkauttamisesta on peruuntunut. En ollut kieltäytynyt mistään. Hetkellinen virhekoodi romahdutti mut täysin. Nyt se on osittain selvitetty, mutta edelleen on säikähtänyt olo. Enkä osaa vielä rentoutua. Täytyy odottaa vielä viikonlopun yli tai vielä kauemmin, jotta Kela korjaa asian.
Halusin kertoa, jos jollekin muulle sattuu näin käymään. Toivon, ettei niin käy. Mulla oli masennus lieventymässä, mutta nyt tuntuu taas tosi pahalta. En tiedä, lisääkö tämä mun vainoharhaisuutta.
Viikko sitten perjantaina jätin soittopyynnön mun psykiatrille työkykyarvioon liittyen. Mulle sanottiin, että hän on lomalla keskiviikkoon asti. Sanottiin, että soittaa torstaina tai perjantaina. Ei ole vielä soittanut. Toivon, että soittaa maanantaina. Häiritsee, kun asiat seisoo ja kestää. Olisin melkein toivonut, että olisi keskiviikkona soittanut, niin olisin varmaan mennyt lankoja pitkin läpi. Oli sen verran hetkinen tilanne.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 4 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: Korjaus
  • Muokattu kirjoittajan toimesta 4 kuukautta, 1 viikko sitten. Syy: Ajan korjaus
Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 14.04.2021 klo 15:35

Hei mikä sulla on nyt tilanne 2 vkoa 4pvää myöhemmim?

Toivon, ettei pahin skenaariosi ole toteutunu! Ja että tuo virhe ei enää koskaan uusiutuisi.

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 17.04.2021 klo 18:16

Kiitos keskustelua! Virhe korjaantui viikossa. Aiheutti kyllä turhaan pahaa mieltä ja itkua.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 02.05.2021 klo 20:22

Inhottavia iskuja nuo taloustukimuutokset. Kela varsinkin kylmästi perii heti (tai takautuvasti)jos jossain tilanteessa sattunut liikaa maksamaan. TE-taho koettaa nykyään aktiivisemmin netin kautta tavottaa, jotain positiivista yritystä.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 02.06.2021 klo 10:10

Poimintoja työvoimatston luentosarjasta 10/2005 ///  Saga Simelius

 

Energiaa elämään?!

Tämä hetki, hetken merkitys. Tämä on nyt.

Hetken merkitys.
Valinnat ohjaavat jatkossa suunnan.
Ajatusten valinta?

"Olet juuri niin onnellinen kuin ajattelet."

MIELI - tekoja haluja ajatuksia kuvia

"Oma mielikuvituksesi on pahin kiduttajasi."
"Mieti tarkkaan mitä ajattelet."

 

TUNNEKEHO   tunne voittaa 99% varmuudella kaikki tunteen ja järjen taistelut

Minäkuvan rakentuminen

Mistä saa halun?
Halun nousta?
Pysähtymisen jälkeen

ALITAJUNTA  kritiikitön; uskoo kaiken sellaisenaan, mitä ottaa vastaan (riippuu alitajunnassa
ennestään olevien asioiden vahvuudesta)

PÄIVÄMINÄ

TUNNEMINÄ

 

Esitämme muille täydellistä, sisällämme olemme arkoja ym...
Haluamme olla täydellisiä?
Kenen kriteerien mukaan?
Vertailuista pois? Kuinka?

Mihin suuntaan AJATUSENERGIANI?

Huippu-urheilijan salaisuus on, että hän elää vain TÄTÄ HETKEÄ. Vain tämä suoritus.

TUNNEAIVOT  kontra  TIPPALEIPÄAIVOT

Uuden menneisyyden luominen
Tukahdetut tunteet ovat mielen syöpä.

Anteeksiannosta

Martti Bergström (AIVOFYSIOLOGIASTA): "jokainen purkamaton, käsittelemätön tunne jää kuin mustiksi palloiksi ihmisen sisälle."

VIHA SYÖ VAIN SITÄ IHMISTÄ JOKA VIHAA.

Anteeksiantamisen vaikeus?
Anteeksipyytäjä pakotettu pyytämään - pyytää - mutta silti kantaa loppuelämänsä sitä.
ANTEEKSIANTO ON LUOVUTTAMISTA SIITÄ MIKÄ SITOO SIIHEN ANTEEKSIANTAMATTOMAAN JUTTUUN.

Jokainen tapahtuma, joka herättää mielessä vihaa, kaunaa tms., se asia ohjaa meitä, ei olla vapaita, olemme kuin marionetteja.

Tunneside (asia ohjaa meitä jos tunneside vetää meitä), silloin emme ole itsemme herroja.

T u n n e v y ö r y

Järki   k ä y t t ö ö  n

A s e n n e

K u n n i o i t u s   i t s e e n

Syyllistäminen, tuomitseminen, kutistavat meitä

 

(Elokuva:) Kurosawa KÖYHÄ PIKAJUNA

 

ALITAJUNNAN SISÄLTÖ UUSIKSI

Omien ajatusten tiedostaminen
Omat vahvuudet esiin

Kukaan muu ei voi muuttaa ajatuksiani

 

Hypnoosi on tajunnan tila
Beeta -- vireä valve
Alfa --- rento valve
Theeta --- kevyt uni
Delta --- syvä uni

AARREARKKUAJATTELU

Ihminen on maapallon kehittynein olento.
Jokainen on oman maailmankaikkeutensa keskus.

 

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 2 kuukautta sitten. Syy: korjaus
  • Muokattu kirjoittajan toimesta 2 kuukautta sitten. Syy: korjaus
Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 03.06.2021 klo 12:46

Hei siis tuosta eilisestä jäi pois se, että noin työvoimahallinto järjesti luentosarjoja kahveineen. Muinaisessa maailmassa.
Ainakin muistan kerran olleeni sellaisessa

Nykyään modernisti netin kautta koettaa tarjota mahdollisuuksia.

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 07.06.2021 klo 20:48

Kiitos keskustelua! Olet laittanut ajattelemisen aihetta.

Mun pitäisikin keskittyä enemmän hetkeen. Välillä teen mindfullness-harjoituksia. En osaa ihan olla ajatuksen voimala onnellinen. Onnellisuus ei kyllä tarvitse isoja juttuja. Tänään mut yllätettiin kieloilla. Rakastan kielon tuoksua.

Se pitää kyllä paikkansa, että mielikuvitus on pahin kiduttajani. Siihen syyllistyn todella paljon. Toisaalta, jos kieltäydyn ajattelemasta, ajattelen enemmän. Tiedostan, että mun kehossa on tunnelukkoja. En yritä esittää täydellistä, kun sitä en ole. Olen ennemmin luuseri. Syyllistyn itseni syyllistämiseen ja tuomitsemiseen, vaikka tiedän olleeni uhri, silti teen niin.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 12.06.2021 klo 12:31

Niin, enkä tiedä, pääseekö siitä koskaan, uhrin kokemuksien hallitsevasta otteesta ajatusmaailmassa.

Tuo on parantumista kai jo, askel jossa hyväksyy menneisyytensä.

Itsentuomitseminen asiasta, jossa ollut täysin kyvytön puoliensa pitämisessä, siitä kai vapautuu alkamalla enemmän ymmärtämään itseä. Itsen katsoessa itseä oma kuva on vääristynyt, tarvitaan vastakaiku joka heijastaa itsen sellaisena kuin itse todella on. Tuota vastakaikua ilman en tiedä onko mahdollista omaa havaintokykyä terävämmäksi saada, jolloin suo itselle myös ne ihmisoikeudet jotka kuuluvat kaikille.

 

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 13.06.2021 klo 14:38

Kiitos keskustelua! Työstän parhaillaan mm. tuota uhrin roolia. Olen päässyt keskustelemaan psykoterapeutiksi opiskelevan kanssa. Niistä keskusteluista olen saanut sekä uutta virtaa että takapakkeja. Takapakkeja kai joutuu ottamaan, jotta pääsee vanhasta paskasta eroon. En ala kertomaan, mistä on kyse. Sitä on vaikeaa selittää ja ymmärtää edes itse. Saati kertoa siitä muille.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 13.06.2021 klo 15:06

Kiitos Pala Lasia.

Tuo pakkihomma... Mikä pyörä se oli muinoin tvmainoksessa, "pakki vaan puuttuu"...Pakki on siksi hyvä, että ilman takapakkeja ei taideta voida vapautua niistä siteistä mitä meissä vielä turhaan itessämme kannamme.

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 18.06.2021 klo 10:22

Muistan Keskustelua tuon mainoslauseen. En minäkään muista, mistä pyörästä on kyse.

Tässä on tullut paljon takapakkeja. Kai nekin on hyväksyttävä. On tässä ilmaantunut kyllä hyvääkin. Liityin ennen joulua Huomaan. Pari teams-tapaamista on ollut lähiryhmässä. Mulle oli jo outoa pelkkä teams ja vielä kännykällä. Oli meillä toukokuussa yksi livetapaaminen grillauksen merkeissä. Tutustuin kolmeen uuteen ihmiseen. Kaikilla taustalla sama kokemus. Koin jonkinlaista hengenheimolaisuutta. No, sillä reissulla koin myös tosi ikävää, kun olin fyysisesti ja psyykkisesti paikassa, jossa tapahtui mulle tosi ikävää n. 30 vuotta sitten. Puhuin siitä viikko sitten mun psykiatriselle hoitajalle ja olin tulla mun nahkoista ulos. Siinä se mun iso takapakki.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 18.06.2021 klo 14:06

Hyvä että sait siitä kohtaa iten sisältä jotain pois. Ne takapakkikohdat kohdattuina, ulos päästettyinä, vapauttavat jotain surun kivun ja pettymyksen siteitä jostain syvältä.

Hyvä, että olet löytänyt yhteyttä meihin hyväksikäytettyihin. Tuo Huomaan - jotain uutta jossain, en ole kuullutkaan.

 

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten. Syy: lisäys
Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 19.06.2021 klo 11:19

Kiitos Keskustelua!

Mua järkytti lähinnä se, että 30 vuotta olen pystynyt käymään paikassa ilman,  että olisin ajatellut siellä tapahtunutta hyväksikäyttöä. Viime viikolla olin siellä uudestaan psykiatrisen hoitoryhmän kanssa. Niin se oli tanssilava,  jossa SE tapahtui. Viime viikolla kahviteltiin siellä.  Käänsin selän SEN tapahtuma paikalle. Aistin sen silti,  miten ulkopuolisena katsoisin itseäni. Niin minähän ulkoisiin itseni niissä tilanteissa,  jotta sattuisi vähemmän.  Silti se sattuu edelleen. Ei nyt tästä sen enempää.

Sanoit Keskustelua,  ettet tiedä,  mikä Huoma on. Huoma ry on henkirikoksen uhrien läheiset ry. Se on toiminut jo 20 vuotta.  Mä liityin vasta ennen joulua,  vaikka mun siskon murhasta on jo 18,5 vuotta.  Mä olen vähän hidas näissä mun jutuissa.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 19.06.2021 klo 14:14

Tuolle itsen ulkoistamiselle on sanakin, ilmaus, nyt en muista sitä. Taitaa olla dissosioinnista kyse? selviytymiskeino, jonka elämän myötä kai oppii pois itsestä? Tai se vähenee ja ajan mittaan katoaa? Kun elämä tasaantuu, turvallisuus itsessä muistoista huolimatta lisääntyy.

Hitaus taitaa monessa kohdin elämää olla valttia.

Käyttäjä pala lasia kirjoittanut 19.06.2021 klo 21:56

En olekaan ajatellut sitä selviytymiskeinona. Olet varmasti Keskustelua oikeassa. Olisi ihan oikeasti ihana kokea olevansa turvassa. Ihankuin olisin taas ohittanut jonkin virstanpylvään. Tahdon uskoa, että mm. uusien ihmisten tapaamisella on tarkoituksensa. Olen jonkun aikaa käynyt juttelemassa diakoniatoimistossa yhden ihanan diakonin kanssa. Kävin siellä viimeksi torstaina. Siellä tuli purettua stressiä mun tyttären tilanteesta. Hän on viimeisillään raskaana. Samaan aikaan on myös käsittelyssä vauvan isän mahdollinen oleskelulupa tai karkoituspäätös. Toivon, että päätöksestä tulee mun lapselleni mieluinen.

Käyttäjä keskustelua kirjoittanut 20.06.2021 klo 17:58

Diakonissat on oikeesti töissä töissä ollessaan. Minunkin surua tuli kotiin asti kuuntelemaan, isän menehdyttyä alkuvuodesta.

Rakkauden asialla! 🌿☀️