Itsellä oli aikoinaan samanlainen tilanne jolloin raha asiat olivat päin mäntyä. Onnistuin löytämään edunvalvonnan joka hoiti raha asiat kuntoon. Nykyään on hyvä asunto ja olen velaton joka on iso asia minulle.

Mullakin on menny luottotiedot ja nyt on sitten edunvalvoja, joka hoitaa mun raha-asiat. Tuleepahan kaikki laskut ja vuokrat maksettua. Mäkään en saanu kaupungin puolelta asuntoo, mut onneks sit sain yhen säätiön kautta. Sun kannattas selvittää, et voisko niitä rästejä maksaa esim, osissa.

Tsemppiä 🌻🙂🌻

Talousongelmien taustalla siis kyvyttömyys hoitaa raha-asioitaan. Saanko kysyä, mikä siinä on "niin vaikeaa"? En oikein osaa muotoilla tuota kysymystä, se kuulostaa ilkeältä mutta haluaisin oikeasti tietää. Mitä ajattelette siinä tilanteessa, kun tiedätte ylittävänne varanne? Vai ettekö te tiedä ylittäneenne ennenkuin rahaa ei oikeasti enää ole?

Olen itse todella tarkka rahankäytöstäni. Siksi minulle onkin kertynyt säästöjä. Joku voisi pitää minua pihinä, kun sanon ettei minulla ole varaa matkustaa, vaikka ONHAN minulla olemassa rahaa matkan verran. Mutta se on eri asia, kuin se että olisi oikeasti varaa matkustaa. Se toisi heti loven säästöihini, ja näin talouteni olisi epävarmemmalla pohjalla. Vain sellaisilla ihmisillä on varaa matkustaa, joilla todella on ylimääräisiä tuloja, ettei tarvitse enää säästääkään.

Edunvalvojaa minäkin aion itselleni vaatia jatkossa, kunhan sinne talous- ja velkaneuvontaan asti pääsen!

Ja kysymykseen, että mikä siinä on vaikeaa hoitaa raha-asioita, ei ole kunnon vastausta. Sama kuin kysyisi syömishäiriön omaavalta ihmiselta, että miksi olet anorektikko tai liikalihava. Taustalla voi olla piittaamattomuutta, mielialaongelmia, tietämättömyyttä tai vain yksinkertaisesti kyvyn/taidon puute tiettyihin asioihin.

Moi.

Ekana kyllä sossussa voisit käydä puhumassa talousvaikeuksista ja asuntovaikeuksista, koska sieltä saat sellasen suosituspaperin seuraavalle vuokranantajalle jonka on sut pakko ottaa asuntoon, koska sulla ei ole luottotietoja kunnossa niin sossussa saat sen luoton kuntoon siinä asiassa. En nyt muista sitä sanaa mikä se oli, mutta sieltä muistaakseni myönätävät tämmösissä tapauksissa suosituksia sekä takuuvuokria seuraaviin kämppiin. Se olisi ensimmäinen asia jonne menet. Mutta ensin sun pitää kyllä vähän etsiä sitä uutta kämppää itse. Nyt ekana soitat sinne mielenterveystoimistoon tai kriisikeskukseen ja kerrot suoraan niille kuinka asiasi oikeasti ovat etkä kaunistele yhtään vaan kerrot todella miten ne ovat sillä muuten et saa kunnollista apua ja sun pitää toimia nopeasti. Yleensä suomessa ei jää ilman asuntoa. Mutta sun pitää toimia nopeasti ja tietää mistä hakea sitä apua ja asioitten oikea järjestys mitenkä toimia. Älä hanki itsellesi sitä häätötä, koita jutella nykyisen vuokran antajan kanssa jotenkin asiat sopuun, yleensä ne pystyy neuvottelemaan riippuen tietysti paljonko sitä velkaa oikeasti on. Mutta toimi nopeasti ennen kuin se häätö laitetaan vireille sitten sulla rupeaa olemaan vaikeaa. Tässä jotain. TSEMPPI.🙂👍

Asia on nyt edistynyt sen verran, että ensi viikolla menen sosiaalitoimistoon, jossa selvitetään miten voivat minua auttaa tässä vuokrarästi/häätö-jutussa. Vuokranantaja antoi lisäaikaa sinne asti. Sossuajan jälkeen vuokranantaja tekee oman päätöksensä, joka taas pohjautuu sossun päätökseen. Jonkinmoinen paino jo tipahti harteilta, mutta huoli on vielä niin kauan kunnes virallisia päätöksiä tulee. Joka tapauksessa, olen hakenut apua ja olen sitä (toivon mukaan) saamassakin... olen saanut jotain itsestäni irti enkä enää ole jäänyt käpertymään syvälle ahdinkoon 🙂👍

Maryca, kerrothan kuulumisiasi kun asiat etenevät.
Itselläni oli pari vuotta sitten tilanne, että sain häätökirjeen kotiini. Yksinhuoltajana minulle iski valtava huoli lapsestani, jonka kanssa asuin.
Sain apua seurakunnasta, sain vuokra-asiani kuntoon.

Sittemmin menin naimisiin ja silloinen aviomieheni sotki raha-asiani uudelleen...
Mutta päätin että selviän tästä sotkusta.

Osaatteko kertoa tarkemmin tuosta edunvalvojasta, millainen juttu se on? Onko se joku määräaikainen, että hoitaa raha-asiat vai jääkö siihen kiinni loppuelämäksi? Meneekö rahat edunvalvojalle suoraan ja saako niitä käyttöön ollenkaan?

Kotihoidossa olen näitä edunvalvonta juttuja joutunut kohtaamaan. Edunvalvojan maksaa laskut ja muut menot. Sulle määritelläänn tietty summa jonka saat käytettäväksi esim. viikossa. Olisi hyvä jos tuon summan sinulle toisi esim. kotihoidon työntekijä tai vaikka joku sukulainen. Samalla hän näkisi sinun tilanteesi esim. tarvitsetko jossain apua. Näitä tapauksia kotihoidossa oli monia ja autettiin tilanteen mukaan esim. siivouksessa ja kaupassa käynnissä yms. Kannustettiin ihmistä toimimaan itse omaksi parhaakseen. Mielenterveydellisissä ongelmissa saat varmasti apua mielenterveystoimistosta. Siellä on tietotaitoa sen puolen asioista.
Toivottavasti vuokranantajallakin on sydän paikallaan ja joustaa tilanteessasi.
Sinulla on selvästi halua itsellä selvitä tilanteesta ja sille nostan hattua ja toivon kaikkea hyvää sinulle.

Pitkästä aikaa kuulumisia tilanteestani!

Iloksi voin kertoa, että asiat etenee hyvällä mallilla. Toki kestää pitkään, että kaikki on kohdillaan tai ainakin nollattu. Nollaustason jälkeen kaikki onkin sitten pelkästään plussan puolella.

Olin ensin yhteydessä toki vuokranantajaan, jonka kanssa asioista puhuttiin. Antoi minulle maks kuukauden aikaa selvittää, että saanko apua jostain vuokrarästeihin. Otinkin samantien yhteyttä paikalliseen sosiaalitoimistoon, jossa kerroin tilanteestani ja varsinkin näistä vuokrarästeistä ja häätöuhka alla. Parin viikon sisällä tuli sossusta päätös, että maksavat lähes puolet näistä rästeistä suoraan vuokranantajan tilille. Sossun avustusta mun ei tartte maksella takaisin päin. Tämä oli jo iso juttu, osa isoista huolista tipahti hartioilta.

Sitten, työnantajani ilmoitti mulle, että haluavat työpanokseni puolesta kiittää minua ja palkitsevat minut ylennyksellä (myyjästä suoraan tiiminvetäjäksi/pienen ryhmän esimieheksi) ja palkankorotuksella lokakuun alusta lähtien. Ensimmäinen korotettu tili tuleekin marraskuun tilissä. Tämä ylennys tuli ihan puskista, en osannut odottaa, joten olen todella otettu ja innoissani tästä! Ja todettakoon se, että tietääkseni työnantajani ei tiedä talousahdingostani (itse en ole asiasta kertonut), joten tämä ylennys tuli niin täydelliseen aikaan! Saan paremmalla palkalla paremmin hoidettua rästijuttuja.

Näiden päätösten jälkeen oli yhteydessä uudestaan vuokranantajaan, ja selvitettiin kuinka paljon on rästejä jäljellä ja miten vuokranantaja haluaa edetä nyt. Vuokraaja sanoi, että SAAN jäädä vuokralle, KUNHAN loput rästit takuuvarmasti lyhenee tavalla tai toisella kuukausittain (niin kauan kunnes rästit on suoritettu) normivuokran lisäksi. Sanoin, että onnistuu, sillä olen menossa talousneuvontaan ja sieltä saan sitten apua.

Talousneuvonnan käynnin jälkeen mulla on nyt tukihenkilö. Tukihenkilö koettiin mun tilanteessa nyt paremmaksi kuin edunvalvoja. Tukihenkilön kanssa on seuraavien kuukausien aikana aina palkkapäivänä treffit. Hän käy mun kanssa laskut läpi, kertoo mitä pitää maksella milloinkin ja juuri palkkapäivänä maksetaan yhdessä ne sen hetkiset pakolliset laskut... siis minä maksan, hän seuraa vierestä, että varmasti maksut tulee hoidettua. Lisäksi tilannetta helpottaa, että pankista antoivat yhteen pieneen lainaan maksuvapaita kuukausia puoleksi vuodeksi, jotta saan hoidettua vuokrarästit alta pois. Pankki suostui tuohon helposti, sillä tuota lainanlyhennystä olen heille lainan alusta asti maksanut mallikkaasti.

Valoa siis tunnelin päässä (kunhan se valo ei tule junasta 😀 ). Itsestäni oli aika paljon kiinni se, että sain apua. Jollen olisi itse havahtunut tuohon häätöuhkaan enkä päättänyt hakea apua, niin edelleen olisin liemessä. Toivottavasti tarinani auttaa muita tekemään sen ratkaisevan ja tärkeän päätöksen hakea apua, oma päätös on se tärkein! 🙂👍

Kirjoittelen jatkossa kuulumisia silloin tällöin. Miten tilanne sujuu ja miten homma pelittää tällaisen tukihenkilön kanssa 🙂