Taistelua päivästä toiseen

Taistelua päivästä toiseen

Käyttäjä arka aloittanut aikaan 07.12.2011 klo 16:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä arka kirjoittanut 07.12.2011 klo 16:43

Heippa
Älä ikinä vertaa itseäsi muihin.
Äläkä ikinä häpeä itseäsi.
Vaan arvostat itseäsi sellaisena kuin sinä olet ja keskityt nyt itsesi hoitamaan kuntoon
eli masennuksen ja väsymyksen.
Et ole elämässä epäonnistunut vaan nyt sinulla on elämässä vähän ongelmia
mutta hiljakseen hoidetaan asiat kuntoon.
Pyri liikkumaan ulkona luonnossa ja tee kaikkea pieniä asioita mistä
sinä tulet onnelliseksi ja mistä sinulle tulee huvä olo.
Kuuntele musiikkia musikilla on voimaa.
Onko sinulla ketään ystäviä / kaveria jolle voisit kertoa iloja ja suruja ???
Se helpottas kyllä elämää.
Kun olet sairauslomalla ja tulosi on tippunut niin oletko selvittänyt esim toimeentulotuen ???
Seurakunnasta saa monesti esim ruokaavustusta ja rahallistakin avustusta
Nekin kannattaa selvittää ???
Kirjoita miten olet jaksanut niin minä vastaan sinulle ja yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista loppuvuotta sinulle

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 15.10.2015 klo 11:57

Hei arka
Eilinen ilta meni hyvin. Nyt niin paha olla. Ajatuksia liikaa päässä. Tuntuu että sekoan
Tarvitsisin apua. Mutta en tiedä mistä hakea. Tuntuu ettei kukaan ota vakavasti asiaani.
Tuntuu että haluaisin kuolla..

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 16.10.2015 klo 09:11

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Sinulla on paljon ohjelmaa viikossa! Mä oon viettänyt syyslomaa tällä viikolla. Oon käynyt vaan terapiassa.

Mä pelkään jonkin verran masentuvani Ketipinorin vähennyksen/lopetuksen johdosta. Oon käyttänyt sitä pitkään. Ja voihan olla, että selviän jo ilman sitä. Ehkä pelkään myös voivani liian hyvin, ja että mut sen takia lempataan hoidosta ulos. Se on itse asiassa aika iso pelko! Ja tajusin sen kunnolla vasta nyt, kun sulle kirjoitan...

Kiitos, kun kirjoitat myös mun ketjuuni! Hyvää viikonloppua sinulle!😍

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 19.10.2015 klo 12:01

Hei, Arka!☺️❤️☺️ Miten sossussa meni?

Mä yritän käydä tänään kävelyllä. Söin juuri. Yritän sitten myöhemmin lähteä ulos. Ei kyllä huvittaisi, mutta terveydenhoitaja sitä suositteli...

Voimia sinulle päivääsi!

Käyttäjä saloka kirjoittanut 20.10.2015 klo 09:47

miten sossussa meni?

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 22.10.2015 klo 10:33

Hei arka
Miten jakselet? Miten se mummoasia vieläkö käyt?En ole jaksanut kirjoittaa. Olen
väsynyt. Ahdistunut ja masentunut olo. Kävin maanantaina työterveyshoitajalla.
Kirjoitti saikkua. Oli sitä mieltä et osastolle. Tiistaina lääkäri juteltiin asioista. Kyllä
ihan oikean diagnoosin teki kertomani perusteella. Pitkäaikainen masennus mm.
Passitti psyk.hoitajalle. En tiedä onko apua. Niissäkin niin paljon käynyt ei apua.
Hoitaja ihmetteli lääkärin päätöstä. Mutta näillä mennään. Pitäisi tehdä kaikenlaista
Mikään ei kiinnosta. Vielä kaiken lisäksi niksautin selkäni sunnuntaina. Aina vain
vihoittelee. Tvtä olen katsonut ja lehtiä lukenut. Veli kävi eilen kylässä. Käytti kaupassa
Yritetään jaksaa. Löytää niitä positiivisia asioita elämässä. Niitä varmasti on kun vai
osaisi ajatella oikein.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 27.10.2015 klo 12:18

Hei arka
Mukava että jaksat käydä seurakunnan ryhmissä. Varmasti tuo lohtua elämään.
Toivon että sinulla tänään edes vähän parempi olo. Olen kaverin luona käymässä.
Toissa yönä heräsin puoli kolmen aikaan. Kamala ahdistus päällä- Tuntui että sekoan
Mietin yhtä asiaa jonka täällä huomasin..Ajattelin heti pahinta että naisvieraita käynyt.
Aamulla yritin kääntää tilanteen edukseni. Voihan olla kaverin tekemä jippo. Olen
vähän siivoillut. Ulkona ollut. Nyt niin kylmä tuuli etten viitsi edes kävelylle. Eilen
Naapurin kissa kävi moikkaamassa. Mukava kun sai sitä silitellä ja rapsutella.
Voi kun saisi tämän mielen käännettyä positiivisemmaksi. Ensi viikolla psyk.hoitajan
aika. En suuria odota siltä reissulta. Katsotaan miten menee. Meillä ei oikein kemiat
kohdanneet kun viimeksi olen käynyt. Voimia sinulle. Olet tärkeä ja monesti mielessä
Kirjoittele..

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 28.10.2015 klo 09:56

Hei arka
Mukava kuulla sinusta. Ikävää kun sinulla noita pakkoajatuksia. Miten sinulla tuo
anafranil onko yhtään auttanut? Minulla aikoinaan käytössä . Ei sopinut minulle.
Kuka on kirjoittanut kirjan kerrasta poikki ja mitä se käsittelee? Nyt hoksasin että
minä myös juttelen hiljaa mielessäni ihmisten kanssa? Kuvittelen että ovat siinä
lähellä. Muutenkin kuvittelen asioita miten joku asia voisi olla. Pettymys valtava
kun ei onnistukkaan. Mukava että olet saanut uuden ystävän. Saat varmaan häneltä
vertaistukea. Minä olen miesystävän luon. Yrittänyt olla syyttelemättä asioista.
Asiat selviää tavalla tai toisella. Jää kiinni jos joku toinen nainen. Minun pää ei
kestä liikaa miettimistä. Tulee kova ahdistus ja ajatus kiertää kehää pääsä. Yritän
olla miettimättä liikoja. Eilen kävin vähän kävelyllä. Hain postin laatikosta. Noin
puolen kilometrin lenkki. Jotain pientä tässä touhuillut. Oisi pitänyt pestä lattiat
mutta nyt ei voimavarat riitä. On niin saamaton olo.Koko ajan tuntuu että ahdistus
pahempana. Toivon ettei niin käy. Niin mukava kun saat lohtua seurakunnan jutuista
Minulla taas jäänyt käynnit. Netistä kuuntelen hengellistä musiikkia

Rukoilen voimia sinulle. Olet minulle tärkeä Kirjoittele kun jaksat.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 28.10.2015 klo 19:58

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Mulla on nyt ongelma: ahdistus. Haluaisin vähentää Temestan käyttöä, mutta kun paniikki iskee, en voi muuta kuin ottaa kaksi - kolme taplettia. Miten sinä tulet toimeen? Vai onko sun ahdistus enemmän sellaista "jäytävää", tasaista? Sellaista se itse asiassa aikanaan mullakin oli. Enkä kyllä selvinnyt senkään kanssa...

Hyvää loppuviikkoa sinulle!😍

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 01.11.2015 klo 16:34

Hei, Arka!☺️❤️☺️ Olet rohkea, kun uskallat kirjoittaa kaipaavasi jotakin. Minä voin sanoa tytöstä ja tytölle, että kaipaan häntä, mutta muille ihmisille kaipaamisen myöntäminen on liki mahdotonta. Jättäytyisin silloin sen varaan, saanko vastauksen kaipaukseeni. Voisi olla, että jäisin sitä ilman.

Mua masentaa nyt. Tekee mieli satuttaa itseäni.

Voimia sinulle alkavaan viikkoon!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 03.11.2015 klo 14:26

Kiva, kun sait kaksi Oxaminia ennen kerhoon lähtöä! Minkälaista kerhossa oli? Mitä teitte? Hyvää päivän jatkoa sinulle!

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 04.11.2015 klo 16:12

kirjoitanpa tänne pitkästä aikaa. Elämässä tapahtuu ja on monenlaista ongelmaa. Mutta kiitos Luojalle olen niistä selvinnyt nyt aika hyvin. just tänään mietin että vaikka on ollut raskas aika niin silti olen aika hyvin selvinnyt, oikeastaan yllättävää. Ei masennusta, ei syyllisyyttä, itseyytöksiä eikä häpeää. Vaikka niitä olis voinut alkaa miettimään, mutta enpä nyt sortunut siihen. Ennen olin aika haka siinä että menin kurjaan itsesääliin ja itkemään kaikkea mitä pahaa oli tapahtunut.
Liekö syynä usko, vai nämä edellä kulkevien viisaat neuvot: "älä anna murheitten tehdä pesää pääsi päälle." "Kiitä aina, joka ilta joka aamu".
Ja monta muuta hyvää neuvoa. Niinkuin sekin että on keskityttävä vain siihen mihin voi vaikuttaa ja jätettävä muut asiat Herran huomaan.
Lähelläni on ihmisiä joille toivon kovasti että saisivat elämän langan päästä kiinni, kykenisivät alkamaan arkisiin askareisiin, ihan vain vaikka siivoamaan ja leipomaan niin päivään tulisi jotain mielekästä tekemistä. Samoin tänne toivon terveyttä ja raittiutta elämään.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 04.11.2015 klo 21:15

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Minä en oikeastaan vielä kaipaa lunta. Tosin olisihan silloin valoisampaa, mikä kyllä olisi mukavaa. Täällä pääkaupunkiseudulla lumi on vain usein niin märkää sohjoa. Tosin en minä kaipaa myöskään paukkupakasia! Voisithan sinä polttaa kynttilöitä jo nyt pimeytä poistamaan, eikö?

Otin iltalääkkeet jo tuossa aiemmin. Toivon, että pääsisin nukkumaan pian. Aamulla on kuitenkin aikainen herätys terapian takia.

Oliko sinulla torstaina se se mielenterveyskuntoutujien ryhmä? Jos, niin mukavaa piiriä!🙂

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 06.11.2015 klo 11:50

Hei arka
Anteeksi etten ole kirjoittanut vähään aikaan. Miten mielenterveyskuntoutujien
ryhmässä meni? Tosi mahtavaa että sinulla kirjeenvaihtoystäviä. Saatte vaihtaa
ajatuksia. Oletko netistä ne löytänyt? Minulla ahdistus ja paha olo jatkuu. Alkuviikosta
olin 2 päivää töissä. Odotin vain että pääsisi kotiin. Tuskainen olo. Eilen kävin
psykiatrian hoitajalla kuntouttajan kanssa. Kirjoitin paperille asioita jotka mieltä
painaa,jonka hoitaja luki. Ihan asiallinen keskustelu. Totta niin kuin kuntouttaja
sanoi. Minusta ei välttämättä näy paha olo ulospäin osaan ainakin joskus peittää
sen. Lääkäri aika 26päivä. Olen täällä kotona saanut vähän saanut hommia tehtyä.
hannatädin kakkuja tein jouluksi. Pyykkiä pessyt ja imuroinut. Miesystävä tulee
tänään. Toivottavasti ei tule riitaa. Jaksamista sinulle. Olet ollut mielessä vaikken ole
kirjoitellut.

Salainen
Kiitos neuvoista mitä olit kirjoittanut. Miten itse voitit pahan olon ym. Käsitin että
olet voiton puolella. Tsemppiä elämääsi🙂👍

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 07.11.2015 klo 13:31

Hei. sarrukka kysyit miten olen voittanut pahan olon. Siinäpä se ihme onkin, se vain hävisi, josta olen tosi kiitollinen. No, menihän siinä aikaa kait kymmenen vuotta, jos ei lasketa sitä aikaa kun join ja voin huonosti. Olen ollut aika katkera ja ristiriitainen, huhuh aika tympeä ihminen ennen. Mikään ei ollut koskaan hyvin, aina kaikki oli huonosti ja olin jotain vailla, aina oli muualla paremmin tai jonkun muun kans olis mukavampi elää. Eihän sellaista negatiivista elämää kukaan kestä.
Kävin raitistumisen jälkeen monta vuotta terapiaa (joka ei kovin kummoista ollut, pysyinpä kasassa ja en ethnyt itsemurhaa) mutta etsin paljon myös muita hoitomuotoja. Luonnon menetelmiä, kaikenlaisia konsteja ja hierontaa yms.
Ehkä paras on ollut kuitenkin kun aloin pyytää Jumalalta paranemista, en mennyt mihinkään lahkoon (kun en uskonut ihmisiin, epäilin kaikkea) vaan aloin kuunnella hengellsitä musiikkia, luin kirjoja ja kävin kirkossa, hengellisissä tilaisuuksissa. Anteeksi antoa ja armoa sieltä sain, että tajusin antaa itselle anteeksi, ja muille. Sekä alkaa pikkuhiljaa hyväksymään että elämä on ihan hyvää vaikkei kaikki mene niinkuin haluan. tai jotain sellaista. en osaa selittää miten kaikki tapahtui. Ehkä vain aloin elää terveellistä elämää: kuntoilla, ulkoilla ja olla kiitollinen. En tiedä. rukoile apua ja löydät sitä.

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 07.11.2015 klo 21:55

Jäi vielä mainitsematta että pitihän sitä tehdä rohkeita valintoja, mennä paikkoihin jotka pelotti, mutta ilman niitä en olisi oppinut jotain jonka halusin oppia. Esim. tanssikurssi. Koska pelkäsin yksin jäämistä kotiin neljän seinän sisään kun en mihinkään uskaltanut mennä, tai kehdannut.
Jotenkin tuntuu että oli pakko tehdä jotain ja opetella uusi elämä, kun entinen ei toiminut. opetella tulemaan toimeen uusien ihmisten kanssa ja hyväksyä että ehkä minussa itsessä on muutoksen aika.
Ja sitten en kovin paljoa enää "seurustellut" ryhmissä ja paikoissa joissa oli liian syvällisiä juttuja ja ehkä sairastettiin eikä haluttu parantua. Täälläkään en kovin usein voi ola etten liikaa ala miettimään olenko oikeasti terve vai vieläkö olen sairas. Liikaa keskitytään siihen mikä on huonosti eikä siihen mikä on hyvin. Olen huomannut että joissain paikoissa oikein halutaan vain koko ajan ongelmia ottaa esille ja niitä pohtia. Ei sekään ole tervettä.
tsemmpiä kaikille ja kohti valoisaa talvea!