Taistelua päivästä toiseen

Taistelua päivästä toiseen

Käyttäjä arka aloittanut aikaan 07.12.2011 klo 16:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä arka kirjoittanut 07.12.2011 klo 16:43

Heippa
Älä ikinä vertaa itseäsi muihin.
Äläkä ikinä häpeä itseäsi.
Vaan arvostat itseäsi sellaisena kuin sinä olet ja keskityt nyt itsesi hoitamaan kuntoon
eli masennuksen ja väsymyksen.
Et ole elämässä epäonnistunut vaan nyt sinulla on elämässä vähän ongelmia
mutta hiljakseen hoidetaan asiat kuntoon.
Pyri liikkumaan ulkona luonnossa ja tee kaikkea pieniä asioita mistä
sinä tulet onnelliseksi ja mistä sinulle tulee huvä olo.
Kuuntele musiikkia musikilla on voimaa.
Onko sinulla ketään ystäviä / kaveria jolle voisit kertoa iloja ja suruja ???
Se helpottas kyllä elämää.
Kun olet sairauslomalla ja tulosi on tippunut niin oletko selvittänyt esim toimeentulotuen ???
Seurakunnasta saa monesti esim ruokaavustusta ja rahallistakin avustusta
Nekin kannattaa selvittää ???
Kirjoita miten olet jaksanut niin minä vastaan sinulle ja yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista loppuvuotta sinulle

Käyttäjä elämänilohukassa kirjoittanut 31.05.2015 klo 12:10

Hei arka,onnittelut tyttären stipendistä🙂🌻 Hieno juttu!

Kiitos kun olit kirjoittanut minulle,kirjoitin pitkän vastauksen ja painoin vahingossa delete-nappulaa...kaikki hävis😳

Täällä on nyt ihan harmaa päivä...ei jaksais mitään tehdä.Pitää kuitenkin käydä ostamassa isän haudalle orvokkeja.Hänellä olisi ensi viikolla syntymäpäivä.

Minulla ollut vähän ärrin murrin aamu vaihteeksi.

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 01.06.2015 klo 12:35

Hei Arka! Mitäs jos menisit lenkille silloin kun haluttaa vain makoilla sohvalla? Minulla on nyt pakollinen makoilu, kun selkä jumittui jostain syystä. Joskus sitä mietinkin, että Luoja laittaa minut pysähtymään kun täytyy pysähtyä ja miettiä elämän suuntaa. Uskonasioissa olen siinä vaiheessa että toivon ja rukoilen että löytyisi vastaus siihen mihin seurakuntaan uskallan mennä. edelleen kun olen arka ja pelokas kaikenlaisia hihhuleita kohtaan jotka yrittävät minua viedä mukanaan johonkin epämääräisiin ja vääriin suuntiin. Mutta uskon siihen että kun rukoilen että Tapahtukoon Sinun tahtosi eikä minun, niin en sorru väärään porukkaan vaan voin luottaa Jumalan ohjaukseen ja paikka mihin menen on turvallinen. Yksinäisyys on hieman puhuttanut minua, kun asun avopuolison kanssa niin jotenkin sitä vain jämähtää tänne kotiin ja ajattelee että se riittää. Ei se riitä. Ei puoliso ole koko elämä, kyllä pitää löytää myös omia juttuja ja oma tahto. Mutta niinkuin varmaan useakin on, olen läheisriippuvainen ja miehen mukana saatan mennä hyvinkin väärään suuntaan. Olen raitis ja onneksi mieheni on myös, muutoin alkaisin juoda jos mies joisi. Olen onneksi sen jo kauan sitten tajunnut että jotenkin menen toisten mukana, ehkei äkkipäätä enää mutta pikkuhiljaa.
kaikkea hyvää ja siunausta päiviinne!

Käyttäjä elämänilohukassa kirjoittanut 01.06.2015 klo 13:53

Arka,huomaatko itse,että ennen riitti 3 olutta,nyt tarvitset 4 😐 Seuraavaksi se onkin 5.

Käyttäjä minävaan00 kirjoittanut 01.06.2015 klo 22:29

Hei arka😍

minäkin olen lukenut vähän huolestuneena tuota sinun alkon käytön aloittamista pahaanoloon. Se voi aluksi tuntua että auttaa,mutta niin kuin elämänilohukassakin kirjoitti,huomaat että tarvitse sitä koko ajan vaan enemmän saadaksesi siitä saman helpotuksen. Alkoholi ja masennus ei ole kovin hyvä yhdistelmä.. alkoholi pahentaa monesti masennusta,ainakin suurina annoksina. Tiedän itsekkin kokemuksesta että se pahentaa oloa,nuorena join joka viikonloppu paljon ja menikin seuraavasta viikosta päivät masennuksen ja ahdistuksen kourissa.
nyt en ole vuosiin juonut kuin todella harvoin. Viimeeksi yli vuosi sitten. Koen että siitä on enemmän haittaa kun hyötyä mulle.
en sano tätä todellakaan pahalla ☺️❤️☺️
olen vain huolissani. Löytäisitkö mitään muuta elämästäsi mikä voisi helpottaa oloasi? Niin kuin salainen55 ehdotti ulkoilua,edes pienen pientä lenkkiä,aluksi vain vaikka 5min,ihan pienin askelin.
Mä olen huono antamaan tällä hetkellä neuvoja kun en oikein löydä itsekkään mistä saisin takaisin ilon elämään. Mutta perheeni koen tärkeimpinä elämässäni,he antavat mulle voimaa jaksaa. Mutta koen kamalan huonoa omaatuntoa etten nyt jaksa niin kuin joskus parempina kausina.
Jutteletko miehesi kanssa? Me jutellaan nykyään paljon,se antaa mulle kans voimia. Koen etten ole yksin. Onko sulla ystäviä? Jos koittaisit pitää heihin enemmän yhteyttä?

Toivon sinulle voimia ja koita joohan ettet anna alkoholin viedä sua? 😍 mun isä oli alkoholisti,samoin hänen kaksi veljeään,olen nähnyt miten alkoholi tappaa ihmisen ja muuttaa ihmisen persoonaa. Samoin vanhoja tuttuja on valitettavasti alkoholi vienyt. Se alkaa pienestä mutta pikkuhiljaa vie mukanaan. Aurinkoa elämääsi ☺️❤️☺️

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 02.06.2015 klo 08:58

Löysin ihanan laulun joka lohduttaa paljon: "Taivaan Isä pitää huolta lapsistaan" oli youtubess Seppo Kohvakan esittämänä.
Tämän päivän tekstissä oli siitä että vaikeudet ja ahdistukset kasvattavat ihmistä. Nyt kun katson taaksepäin niin kyllä se niin on. Elin eron jälkeen pitkälti toistakymmentä vuotta yksin, ensin yksinhuoltajan ja sitten yksin, se oli henkisesti kovaa aikaa kun ole läheisriippuvainen. Nyt kun katson taaksepäin niin nuorena taisin olla sellainen että kunhan vain joku oli vierellä, ei niin tarkkaa lukua kuka ja mikä, ja sehän ei ole hyvä peruste yhdessä ololle. Minun piti alistua toisen elämänmuotoon joka oli alkoholin ja muun sekavan elämisen malli. Eroaminen väärästä seurasta ja yksin jääminen on kova juttu. Koska jos on tottunut juomiseen ja muuhun "hälläväliä" elämään liian rennosti niin normaali kurinalainen elämä ei paljoa houkuttele. mutta onneksi kuoleman pelko oli minulla suuri niin että halusin päästä irti paheista jotka johtaa tuhoon. ja kun raitistuin, en uskaltanut ottaa mieli-alalääkkeitä kun pelkäsin niiden vaikutusta minuun. Nukahtamislääke oli ainoa minkä suostuin ottamaan, ja jokin muu lääke jota en muista jota annettiin silloin muutaman kuukauden ajan kun opettelin nukkumaan uudestaan. kuvitella, piti opetella nukkumaan? Piti opetella elämään oikein, ulkoilemaan, syömään yms. että pääsi kiinni normaaliin elämään. Ravintokin vaikuttaa uneen. Mutta ihana tämä netti, täällä saa kaikenlaista tietoa jos on tarvetta muuttaa jotain, mutta tietenkin pitää varoa ettei kaikkea usko.
Hyvää päivänjatkoa kaikille ja siunausta päiviinne!

Käyttäjä elämänilohukassa kirjoittanut 02.06.2015 klo 23:05

Hei arka,hyvä että et pahastu nuista meidän alko-kirjoituksista☺️❤️☺️ Vähän mietin silloin,uskallanko laittaa mitään.Olin ymmärtänyt,että otat joka päivä,mutta eihän niin olekaan,hyvä juttu.Ole silti varovainen,alkoholi on hyvä renki,mutta huono isäntä...

Hieno juttu,kun käyt sitä mummoa ulkoiluttamassa🌻🙂🌻 Minusta ei olisi tuohon tällä hetkellä.En taho päästä minnekään täältä kotoa.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 03.06.2015 klo 11:42

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Mukavaa, että sinulla taitaa nyt mennä hitusen paremmin!😍

Tulin nyt sinuakin tervehtimään...

Olen ollut ystävän muutossa apuna jo aika pitkään. Tuntuu, etten jaksa oikein mitään, mutta lähdemme käymään kirpparilla, ja sitten pidän taukoa. Ystävä tulee todennäköisesti ensi yöksi mun luo. Eivät ole siis nukkuneet uudessa kodissaan vielä lainkaan. Se on niin likainen, että isännöitsijä on tilannut sinne siivousfirman hoitamaan siivouksen.

Kiva, että "mummon" luona vierailu sujui hyvin!

Voimia päivääsi!😍

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 03.06.2015 klo 13:12

Hei arka
Mukava kuulla että voit vähän paremmin. Mitä olette touhunneet mummon kanssa?
Eilen siivosin töiden jälkeen. Oisi kaappien siivousta kun jaksaisi. Kävin kaupassa.
Töissä tuntuu että olen aivan hukassa. Ymmärrys ei pelaa. Nyt vapaata sunnuntaina
töihin. Toivoisin että pääsisin eläkkeelle. Ahdistaa kaikki. Ensi viikolla hammaslääkäri
yksityiselle.

Voimia sinulle 🙂🌻

Käyttäjä elämänilohukassa kirjoittanut 04.06.2015 klo 14:32

Hei arka ja kiitos,kun olit käynyt minulle kirjoittamassa🙂

Sinulla on kyllä hyvä tytär ja hienot tulevaisuuden suunnitelmatkin hänellä🙂 Kiva,että hän on löytynyt mukavan poikaystävän.

Minusta sinun olisi hyvä saada toinenkin vapaaehtoispaikka,mutta ehkä joudut nyt odottelemaan,että miehesi ensin tottuu tähän uuteen tilanteeseen.Olithan pitkään kotona,niin hän tottui siihen.

Miten pitkä matka sinne sinun mummulle on? Minulta ei kyllä onnistuisi,jos pitäis linja-autolla kulkea ja ylipäätään mikään vapaaehtoistyö tällä hetkellä.

Kyllä minä tavallaan ymmärrän sinun rauhoittavien/alkon tarvetta.Minulla on ystävä,joka tarvitsi myös monta opamoxia,ennenkuin pystyi esim.siivoamaan.Minä jos ottaisin sillä tavalla,ei kyllä tulis siivoamisesta mitään.Näin me ollaan erilaisia.

Sille ystävälle kävi kyllä sitten niin,että kiellettiin kokonaan rauhoittavat😞 Oli vieroituksessa sairaalassakin ja sen jälkeen tuli tietoihin merkintä,että kukaan ei saa kirjoittaa enää rauhoittavia.Oli ottanut siis aina monta tbl kerralla.

Tuo vaara siis on oikeesti olemassa,jos ottaa niitä enemmän,kuin ohjeessa on...Pitäiskö sinun päivittää lääkärisi kanssa sinun lääkitystä?Ei tuo sinun tilanteesi kyllä mikään helppo ole☹️

Jaksamisia😍

Käyttäjä saloka kirjoittanut 04.06.2015 klo 15:16

toi vapaaehtoistyö kuulostaa mielenkiintoiselta. anna miehellesi aikaa sopeutua. kiitos kun oot jaksanu käydä kommentoimassa.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 04.06.2015 klo 16:37

Hei arka
Miten jaksat päivät kun et yöllä saa nukuttua? Muistelen ettet nuku päivällä. Hienoja
tulevaisuuden suunnitelmia tyttärelläsi. Sinulla on hyvä tytär saat olla ylpeä hänestä
Vielä stipendinkin sai. Miehellesi vie varmaan aikaa tottua ajatukseen sinun vapaaehtois.
työstä. Olet varmaan tykännyt kun toisenkin paikan haluaisit.
Muistat oikein en ota alkoholia. Mitään raittiuslupausta en ole tehnyt. Kyllä välillä
kaupassa tulee mieleen että ostanko muutaman oluen. En uskalla kun noita lääkkeitä
niin paljon. Pelkään myös että tilanne ryöstäytyy käsistä. Tänään sain yhden kaapin
siivottua. Ruoan laitoin ja otin päiväunet. Huomenna pitäisi käydä kaupassa. toivottavasti
ei sada vettä. Niin tyhjä ahdistunut olo. Mutta yritetään jaksaa.

Käyttäjä elämänilohukassa kirjoittanut 05.06.2015 klo 14:32

Hei arka,miten menee?

Minä valvoin viime yön ihan kokonaan enkä ole nyt päivälläkään nukkunut,ei ihme kyllä edes väsytä😐

Minullekin tulee se Hyvä Sanoma-lehti,tykkään lukea sitä.

Olen käynyt pari kertaa tänään koirien kans 20 min.lenkeillä.En oikein muuta olekaan saanut aikaiseksi.

Jaksamisia sinulle😍

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 05.06.2015 klo 16:36

Hei. Vielä näistä rauhoittavista ja viinasta yms. lääkkeistä. Kolme läheistä ystävää kuoli (muutaman vuoden välein)kun eivät kyenneet kuitenkaan valvomaan itseään kun joivat ja söivät lääkkeitä. Yhtenä päivänä vain sain soiton ettei enää ole ystävää puhelimeen vastaamassa. Sitten yksi ystävistäni sai lääkekierteen poikki kun meni vieroitukseen ja hoitoon ja otti AA-ohjelman tosissaan. olen tervehtynyt AA-ohjelman avulla. Sitä voi käyttää mihin tahansa riippuvuuteen: tupakkaan, peli yms. myös. netistäkin löytää varmaan tietoa mistä saa AA:n 12 askelta kirjan ja Nimettömät alkoholistit kirjan myös. Sen kautta löysin myös rakastavan Jumalan joka auttaa jos itse ensin olen ottamatta sitä ryyppyä.

Käyttäjä minävaan00 kirjoittanut 06.06.2015 klo 01:15

Hei arka ☺️❤️☺️

millaiseen apuun saatte tukihenkilön? Mäkin olen joskus toivonut sellaista mutta en oikein tiedä mihin semmosia myönnetään? Arjen tukeenko?
Olen meinannut itselle kysyä joskus myös,mutta tuskin saan.

Kurja että sulla on nukkuminen noin huonoa 😭
syötkö mitään lääkkeitä? Oletko koskaan miettinyt unta antavaa lääkitystä?
minkä ikäinen muuten olet ja mikä olikaan sun diagnoosi? Anteeksi jos utelen nyt.

Mukavaa lauantai päivää sinulle ja perheellesi ☺️❤️☺️

mä en saa unta.. ahdistaa.. tupakalla ravaan koko ajan. Haluaisin lopettaa sen,lasten vuoksi. Olen kaksi kertaa lopettanut mutta aina ratkennut puolen vuoden-vuoden päästä.harmi. olen polttanut melkein 20vuotta. Ja nykyään poltan paljon. Poltatko sinä?

Kaikkea hyvää sinulle ☺️❤️☺️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 06.06.2015 klo 13:58

kiitos kunolet jaksanu kirjoitella. uniongelmia täälläkin ja sit tuli eilen harhat mukaan. mihin soppaan itteni vielä laitan. pelottaa että sekoon juhannuksena kaikkien eessä ja pilaan äitini juhlat ja nolaan hänet kavereiden eessä. Olen tänään äitille sanonut että on harhoja, mut ei hän oikee niistä välitä. Ulkona kuuluu lentokoneiden/hävittäjien ääniä ja pelkään koko ajan että ne on sodan alkua, vaikka on harjoituksia lentonäytökseen. En tiä kuinka kauan jaksan taistella ja uskotella itelleni että tä ja nä asiat ei ole totta. Onko parempi sit, et menen niihin mukaan kokonaan. En tiä 😭