Taistelua päivästä toiseen

Taistelua päivästä toiseen

Käyttäjä arka aloittanut aikaan 07.12.2011 klo 16:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä arka kirjoittanut 07.12.2011 klo 16:43

Heippa
Älä ikinä vertaa itseäsi muihin.
Äläkä ikinä häpeä itseäsi.
Vaan arvostat itseäsi sellaisena kuin sinä olet ja keskityt nyt itsesi hoitamaan kuntoon
eli masennuksen ja väsymyksen.
Et ole elämässä epäonnistunut vaan nyt sinulla on elämässä vähän ongelmia
mutta hiljakseen hoidetaan asiat kuntoon.
Pyri liikkumaan ulkona luonnossa ja tee kaikkea pieniä asioita mistä
sinä tulet onnelliseksi ja mistä sinulle tulee huvä olo.
Kuuntele musiikkia musikilla on voimaa.
Onko sinulla ketään ystäviä / kaveria jolle voisit kertoa iloja ja suruja ???
Se helpottas kyllä elämää.
Kun olet sairauslomalla ja tulosi on tippunut niin oletko selvittänyt esim toimeentulotuen ???
Seurakunnasta saa monesti esim ruokaavustusta ja rahallistakin avustusta
Nekin kannattaa selvittää ???
Kirjoita miten olet jaksanut niin minä vastaan sinulle ja yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista loppuvuotta sinulle

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 08.04.2015 klo 11:00

Hei, Arka!

Soittiko lääkäri sinulle eilen? Ja oliko se niin, että sinulla oli hänelle aika huomenna? Toivottavasti huomisesta on apua!

Minäkin tapaan huomenna lääkärini.

Ahdistaa hieman. Pitää kohta ottaa Temesta, ettei tule vieroitusoireita. Eilen meni useampi, kun paniikki tuli päälle, mutta toisaalta joinain päivinä on mennyt vain yksi... Nyt haluaisin ottaa yliannostuksen.

Maksoin yhden lehtitilauksen. Rahaa ei jänyt loppukuulle kovinkaan paljon. En tiedä, miten taas selviän. Maanantaina on varmaan taas mentävä ruokajonoon.

Toivon sinulle voimia tähän päivään!☺️❤️☺️

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 08.04.2015 klo 11:59

Hei arka
Soitin aluepoliklinikalle. Tiistaina kuulemma lääkäri. Toivottavasti saan ajan.
Ristikkoa täyttänyt. Ei oikein jaksa keskittyä.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 08.04.2015 klo 12:10

Sain eilen järkytyksen ja tänään aamulla. Niistä yritän toipua. Olen kateellinen teille, kun teillä on rauhottavaa. Mä joudun yksin taistelee näiden tunteiden kanssa. Eilen olin pienissä harhoissa. Kuvittelin asioita ja pieni kolina tuntui että joku tulee ovesta sisään. Tuttu kun ei vastanut, ni kuvittelin että se on tapettu kotiinsa heti. Onneksi selvisin. En halua lääkärille sanoa noista tai hoitajalle. Muuten ne pistää lisää lääkettä mun sisuksiin.

Voimia teille kaikille.

Käyttäjä juro50 kirjoittanut 08.04.2015 klo 16:13

Hei
Lenkillä tuli käytyä.Huomasin että kadut puhdistettu hiekasta,viikonloppuna pääsee sitten pyöräilee.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 09.04.2015 klo 09:30

Hei.
Menen huomenna töihin. Paniikki pelkästä ajatuksesta. Olemme käyneet kuntosalilla
kuntouttajan kanssa. Tulee taas tänään. Onneksi minulle vielä annetaan rauhoittavia.
Tosin välillä tuntuu etteivät auta mitään. Lääkärin aika muuttui soittoajaksi. Ensi
tiistaina soittaa. Viikonloppuisin saan ottaa yhteyttä suoraan osastolle. Hyvä niin.
Tämän vaivan vuoksi turhaa mennä päivystykseen. Voi kun saisi tämän ahdistuksen
vähän hellittämään. Miten arka meni lääkärireissu?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.04.2015 klo 10:21

Hei, Arka!

Kerro sitten, miten lääkärissä meni... Mullakin on lääkäri tänää...

Käyttäjä juro50 kirjoittanut 09.04.2015 klo 14:21

Hei kaikki
Toivottavasti kaikki saavat asiansa kuntoon kun sinne lääkäriin menette.
Itse olen tehnyt pyörälle keväthuollon.Ehkä menen pyöräilemään jo huomenna.
Nyt kattelen tv ja roikun täällä netissä.

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 09.04.2015 klo 14:42

Hei. Nyt menee pitkä aika taas etten tänne kirjoittele.
Pienikin hyvä asia, sen kun kertoo niin se monikertaistuu.
Kun kerrankin onnistuu voittamaan pahan olon ilman lääkettä niin siitä kannattaa itseään kiittää ja tsempata lisää. Seuraavalla kerralla muistutat itseäsi, että voitinhan silloinkin pahan olon, nyt taas voitan. Näitä ylimenemisiä pahassa olossa kun kertyy niin niistä kertyy pikkuhiljaa lisää.
uskokoon, ken tahtoo. näin minulle sanottiin ja uskoin ja niin on tapahtunut.
Toipuminen lähtee yhdestä pienestä hetkestä! Ei ole olemassa sellaista että heti kaikki muuttuisi hyväksi.
Toivoisin kovasti että yksikin teistä saisi langan päästä kiinni, niinkuin minä sain. Vieläkin tulee takaumia, mutta muistan että ne ei ole enää pysyviä.
Totuushan on että annoin itselleni luvan unelmoida kuolemasta, kuuntelin sellaista musiikkia että vaivuin pahaan oloon. katsoin kaikenlaisia televisiosta. Niinkuin täällä eräs jo mainitsi että haluaisi vain kuunnella itsemurhamusiikkia, no, ei se mieli siitä ainakaan parane.
Toinen missä tein itselleni hallaa, oli että unelmoin ja haaveilin ihan vääristä asioista, sellaisista mikä sai oloni sitten huonommaksi kun tiesin etten niitä saa. miksi kiusata itseä moisella? Niinpä, miksi. Kiusaako ihmistä hänen omat ajatukset?
Nyt tosiaan en sitten enää vähään aikaan kirjoittele, tulee tunne että toistelen itseäni kun yritän liikaa auttaa muita. ja haluaako kukaan edes tietää miten toivuin? Ehkä tai sitten ei. Tässäkin on vaaransa, kun kirjoittelee tänne, ettei ala liikaa samaistumaan ja vetämään itseensä huonoa oloa. Olen niitä yliherkkiä ihmisiä, joiden on varottava kuinka paljon alkaa samaistumaan muihin.
Hyvää vointia kaikille.

Käyttäjä juro50 kirjoittanut 09.04.2015 klo 15:12

Hei
Tehtiin tänään makaroonilaatikkoa johan tuli hyvää,otin nyt vielä iltapäivästä sitä lisää kun lämmintä oli vielä.Onko muilla mitä mieliruokia?
I

Käyttäjä juro50 kirjoittanut 10.04.2015 klo 07:27

Huomenta kaikille
aurnko paistaa tänään pyörälenkille.😎

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.04.2015 klo 08:39

Hei, Arka!

Mulle jäi lääkärin jälkeen ahdistunut olo. Halusin kuolla. Kai se johtui siitä, että koin, ettei lääkärillä ollut minulle aikaa. En osannut/ehtinyt/muistanut kertoa, kuinka huonosti välillä voin. Ja sitten kotona voin juuri niin huonosti.☹️

Käyttäjä juro50 kirjoittanut 10.04.2015 klo 10:33

Hei
pyörälenkki tehty.
Mieliala nousi oitis,nyt hyvä olo.
Otan mukillisen kahvia,ja nautin hyvästä olosta

Käyttäjä agora kirjoittanut 10.04.2015 klo 11:25

salainen55 kirjoitti 9.4.2015 14:42

Hei. Nyt menee pitkä aika taas etten tänne kirjoittele.
Pienikin hyvä asia, sen kun kertoo niin se monikertaistuu.
Kun kerrankin onnistuu voittamaan pahan olon ilman lääkettä niin siitä kannattaa itseään kiittää ja tsempata lisää. Seuraavalla kerralla muistutat itseäsi, että voitinhan silloinkin pahan olon, nyt taas voitan. Näitä ylimenemisiä pahassa olossa kun kertyy niin niistä kertyy pikkuhiljaa lisää.
uskokoon, ken tahtoo. näin minulle sanottiin ja uskoin ja niin on tapahtunut.
Toipuminen lähtee yhdestä pienestä hetkestä! Ei ole olemassa sellaista että heti kaikki muuttuisi hyväksi.
Toivoisin kovasti että yksikin teistä saisi langan päästä kiinni, niinkuin minä sain. Vieläkin tulee takaumia, mutta muistan että ne ei ole enää pysyviä.
Totuushan on että annoin itselleni luvan unelmoida kuolemasta, kuuntelin sellaista musiikkia että vaivuin pahaan oloon. katsoin kaikenlaisia televisiosta. Niinkuin täällä eräs jo mainitsi että haluaisi vain kuunnella itsemurhamusiikkia, no, ei se mieli siitä ainakaan parane.
Toinen missä tein itselleni hallaa, oli että unelmoin ja haaveilin ihan vääristä asioista, sellaisista mikä sai oloni sitten huonommaksi kun tiesin etten niitä saa. miksi kiusata itseä moisella? Niinpä, miksi. Kiusaako ihmistä hänen omat ajatukset?
Nyt tosiaan en sitten enää vähään aikaan kirjoittele, tulee tunne että toistelen itseäni kun yritän liikaa auttaa muita. ja haluaako kukaan edes tietää miten toivuin? Ehkä tai sitten ei. Tässäkin on vaaransa, kun kirjoittelee tänne, ettei ala liikaa samaistumaan ja vetämään itseensä huonoa oloa. Olen niitä yliherkkiä ihmisiä, joiden on varottava kuinka paljon alkaa samaistumaan muihin.
Hyvää vointia kaikille.

Surullisena luin kirjoituksesi, kun olen yksi niistä joita kovasti autoit. Jäikö minulta kysymättä miten itse voit ja kaikki muut kysymykset pyörii mielessä.
Minä olen ensimmäistä kertaa nettifoorumeilla keskustelemassa ja koko maailma pyörii oman sydämeni ympärillä ja omassa tulevaisuudessa enkä muista kysellä toisten ihmisten vointia.

Täällä ihmiset ovat kirjoitelleet vuosikausia keskenään ja heidän on varmaan helpompi mennä mukaan toisten kirjoittajien vointeihin.
Itsemurha-ajatuksiin on myös helppo samaistua. Minä en ensin ymmärtänyt mikä ihme on tämä IM johon täällä törmää niin usein mutta muutaman viikon oleskelun jälkeen sen jo ymmärsin.
Sitten huomasin kuinka niistä voi saada itselleen uutta voimaa. En annakaan periksi enkä mihinkään ketjuun kirjoita IM.

Hyviä vointeja sinulle ja ehkä vielä tapaamme täällä.

Käyttäjä juro50 kirjoittanut 10.04.2015 klo 14:59

Hei
Olen ollut koko loppupäivän netissä.Nyt menen kahvinkeittoon,vaimo soitti että on pian kotona

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 10.04.2015 klo 16:39

Hei arka
Mukava kuulla sinustakin. Hyvä että sait lääkkeitä. Miten muuten jakselet? Minä
aloitin työt tänään. Viikonloppu töitä. Sitten eläkeviikko. Ahdistaa vain työssäolo
Osaisi tiistaina kertoa lääkärille asioista kun soittaa. Olen vain tosi huono puhumaan
niin että mua ymmärettäisiin oikein. Täällä sataa vettä. Ilta menee tvn seurassa ja.
täällä netissä. Onneksi sain pakotettua itseni saunaan.

Hyvää illanjatkoa sinulle ja kirjoittele