Taistelua päivästä toiseen

Taistelua päivästä toiseen

Käyttäjä arka aloittanut aikaan 07.12.2011 klo 16:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä arka kirjoittanut 07.12.2011 klo 16:43

Heippa
Älä ikinä vertaa itseäsi muihin.
Äläkä ikinä häpeä itseäsi.
Vaan arvostat itseäsi sellaisena kuin sinä olet ja keskityt nyt itsesi hoitamaan kuntoon
eli masennuksen ja väsymyksen.
Et ole elämässä epäonnistunut vaan nyt sinulla on elämässä vähän ongelmia
mutta hiljakseen hoidetaan asiat kuntoon.
Pyri liikkumaan ulkona luonnossa ja tee kaikkea pieniä asioita mistä
sinä tulet onnelliseksi ja mistä sinulle tulee huvä olo.
Kuuntele musiikkia musikilla on voimaa.
Onko sinulla ketään ystäviä / kaveria jolle voisit kertoa iloja ja suruja ???
Se helpottas kyllä elämää.
Kun olet sairauslomalla ja tulosi on tippunut niin oletko selvittänyt esim toimeentulotuen ???
Seurakunnasta saa monesti esim ruokaavustusta ja rahallistakin avustusta
Nekin kannattaa selvittää ???
Kirjoita miten olet jaksanut niin minä vastaan sinulle ja yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista loppuvuotta sinulle

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 12.02.2015 klo 15:48

Hei arka ja Jardin Prive
Tänään selvinnyt yhdellä rauhoittavalla. Tosin tupakkaa kulunut senkin edestä.
kuntouttaja kävi. En jaksanut lähteä salille. Vähän pelkäsin että vatsa alkaa
siellä oikuttelemaan Juteltiin asioista. Aamulla kävin kaupassa tupakkaa
hakemassa- Sai vähän olla ulkona. En ole tänään jaksanut tehdä paljon mitään
Kirjaa lukenut ja täällä netissä ollut. Huomenna taas työpäivä..

Käyttäjä arka kirjoittanut 13.02.2015 klo 08:23

Hei Tähdenlento!
Elämä kroonisen kivun kanssa on varmaan vaikeaa, todellakin taistelua päivästä toiseen. Toisten avun varaan jääminenki vaatii varmmaan totuttelua kun on ensin tottunut pärjäämään yksin. Minulla kun on uskonnollinen vakaumus niin rukoilin puolestasi, toivottavasti etpahastu. Asutko dinä yksin vai asutko palvelutalossa? Pääsetkö ulkoilemaan säännöllisesti? Kirjoittele tänne niin tutustutaan! Kerron vähän itsestäni. Olen 54 vuotias nainen joka sairastaa vakavaa masennusta ja pakkoajatuksia sekä ahdistuneisuushäiriötä. Olen määräaikaisella eläkkeellä. E n nyt keksi kirjoittaa enempää vaan jään odottamaan että vastaat. Voimia Sinulle!

Käyttäjä arka kirjoittanut 13.02.2015 klo 08:31

Hei Jardin Prive!
Mukavaa kun toivotit hienoa päivää tytölle, toivon todella että kaikki menee hyvin. Hän lähti nyt aamulla pukupussin kanssa kaverilleen jossa on meikki ja kampaus. Tanssivat kaksi kertaa, ensin oppilaille sitten vanhemmille. Viideltä pitää olla hallissa. Onneksi saatiin tuo auto lainaksi, helpottaa todella paljon. Aamulla oli vaikea herätä kun näin unta siitä että jos en voi valmistua aion tehdä itsemurhan. Kamalaa oli herätessä huomata että painajainen kuvaa tosielämääkin. Tekisi mieli ottaa Oxamin mutta yritän lykätä sitä. Kymmeneksi menemme ostoskeskukseen, pitää hakea tupakkaa.

Käyttäjä arka kirjoittanut 14.02.2015 klo 07:21

Hei!
OtinOxaminin iltapäivällä, se auttoi Tanssiaisetmenivät hyvin vaikka jännitin etukäteen onko tytön puku liian pitkä, ei ollut. Valokuvattiinkinsiellä mutta kuvat eivät taitaneet onnistua. Onneksi siellä oli myös ammattikuvaaja. Tapasimme myös poikaystävän vanhemmat jotka olivat mukavia. En puhunut paljoa koska katkennut etuhamas hävetti, jotainkuitenkin sanoin. Ei kuitenkaan ollut vaivautunutta kun poikakaverin isä puhui paljon. Nuoret lähtivät sitten jatkoille tanssiaisten jälkeen.Me vanhukset tulimme kotiin. Otin eilen yhden rauhooittavan ja tänään olen ottanut kaksi. Onneksi niitä on vielä aika paljon jäljellä.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 14.02.2015 klo 16:01

Hei arka
Mukava kuulla että tanssiaiset menivät hyvin. Kuin myös että tulitte juttuun
tyttäresi poikakaverin vanhempien kanssa- Olin töissä tänään . Just saunasta
tulin. Pitäisi keittää kahvit. Minä olen pärjännyt yhdellä rauhoittavalla pari
päivää. Ahdistaa kun tuntuu ettei lääkkeet ala tehota vatsan oireiluun. Vielä
kuitenkin kuuria jäljellä.

Mukavaa ystävänpäivää sinulle🙂🌻

Käyttäjä arka kirjoittanut 14.02.2015 klo 17:34

Hei!
Raskas päivä on ollut, lääkkeet ensinnukutti mutta sitten eivät tuntuneet tehoavan yhtä hyvin kuin silloin yhtenä päivänä. Pirkko Jalovaaran kirjaa olen lukenut ja vähän dekkaria. Tyttö tuli viihteeltä kotiin ja nukkuu nyt. Mies lopettaa kohta pleikan pelaamisen ja alkaa kattoon leffaa. Illalla lämmitetään pitsaa.

Käyttäjä arka kirjoittanut 15.02.2015 klo 06:58

Hei!
Vaikea aamu ollut, heräsin aikaisin. Pitäisi ottaa Oxamin mutta yritän pärjätä ilman. Tytär lähtee tänään poikastävänsä mökille kun heillä on talviloma. Miehellä ja tyttärellä oli riitaa eilen. Mies syyttää tytärtä ettei ole tarpeeksi kotona. Sopivat kai riitansa eilen. Yritin lohduttaa tyttöä mutta en oikein tiedä mitä oisin sanonut. Otin Levozinia aamulla vaikka onkin iltalääke.

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 15.02.2015 klo 09:16

Hei! Tuli mieleen kun luin näitä kirjoituksia että mitäs jos kokeilisi alkaa tehdä rutiineja päiväksi. Siis laittais kellon soimaan tiettyyn aikaan joka päivä, kunnon aamiainen: puuroa, munia, hedelmiä tai jotain vihanneksia. Tiskaaminen, pientä siivousta, ja sitten ulos lenkille, satoi tai paistoi eikä anna tekosyylle mahdollisuutta ettei voi lähteä. Kunnollisen terveellisen ruoan laittamista yhdessä perheen kans, pöydän kattamista. Ruokaa saa edullisestikin ja terveellistäkin halvalla: esim. jauhelihakeitto joss vihanneksia paljon yms. Sitten iltatiski ja ehkä hieman lukemista tms. tv:n katselua, muttei liikaa, vaan rajoittaa sitäkin. Voisi käydä vaikka iltalenkillä ennen iltatoimia.
Tuo oli vain sellainen suurpiirteinen ehdotus (jokainen keksii itselleen omat jutut) ettei vain ajelehdi päivästä toiseen päämäärättömästi. Käsityö on myös sellainen jota kannattaa tehdä joka päivä, ja jos ei tykkää käsityöstä voi vaikka piirtää, kirjoittaa tai vaikkapa täyttää ristikoita, pelata pasianssia, ihan sama mitä kunhan tekee aivoillaan työtä ja käsillä.
Jotenkin vain tuntui itsestä hyvältä kun alkoi tehdä rutiineja, ensin vaikkei paljoa haluttanutkaan tehdä niin tein vain. menin lenkille, opettelin juoksemaankin hampaat irvessä (ei ollut minu juttu, mutta kokeilinpa sitäkin), aloitin käsitöiden teon vasta aikuisena ja työttömänä.
Sitä ei arvaakkaan kuinka tärkeää on että on rutiinit joita tekee ettei ole vain toimettomana ja pasiivisena. Se vain on niin ettei kukaan muu voi tehdä kuin itse pitää aloittaa ja pitää pintansa. Se on kumma juttu miten mieli alkaa kohentua.
Kerron vain oman kokemukseni, ei varmaan sovi kaikille, mutta tuo juttu oli yksi syy miksi aloin toipua vakavasta mielen sairaudesta.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 15.02.2015 klo 12:29

Hei, Arka!

Mulla Levozin on lääke ahdistukseen. Mun pitäisi ottaa sitä ensin, jos ahdistaa, ja vasta sitten Temestaa, jos Levozin ei tehoa. Ja sitten otan sitä illalla nukkumaan käydessä. Mulla ei mikään muu auttanut uneen kuin Levozin.

On mullakin rutiinit: Nukun pitkään, valvon 12 tuntia ja menen nukkumaan. 😋

Kyllä niitä jonkinlaisia rutiineja on enemmänkin, mutta enemmän niitä huomaa viikko-tasolla. Tiettyinä päivänä on tietyt jutut.

Mitä mieltä sinä, Arka, olet rutiineista?

Käyttäjä arka kirjoittanut 15.02.2015 klo 16:53

Kiitos Salainen kun pitkästä aikaa kirjoitit!
Minulla on jonkin verran rutiineja esimerkiksi aamukahvin keitto aina kahdeksalta, sen jälkeen tallennusten katsominen, sitten tiski ja suihku. Usein nämä vaan on tehty yhteentoista mennessä, loppupäivä on ihmettelyä mitä tekisi kunnes sitten illalla on ruuan laitto, aika vaihtelee tyttären menojen mukaan ja ai niin, onhan puoli yhdeltä roskien vienti ja postin haku. Käsitöiden tekeminen on ollut nyt tauolla,sukkia ennen paljon kudoin. Ja kaupassa käynti on puolen päivän maissa noin joka kolmas päivä. On paljon vapaa-aikaakin jolloin lueskelen ja makoilen. Koirasta olen haaveillut,että veisin sen ulos aamulla ja illalla, mutta ei olevaraa hankkia ja taidan olla allerginenkin. Ulkoilu yksin ei onnistu. Minä ainamielelläni luen kirjoituksiasi kun sinulla on pitkä kokemus mielialaongelmien kanssa kamppailusta. Yksi kuukausittainen rutiinikin on: kun Hyvä Sanoma-lehti tulee menen sohvalle sitä lukemaan ja luen sen tarkkaan kannesta kanteen. Minulla on ollut paljon hammaslääkärikäyntejäkin. Hartauskirjojen lukeminen kuuluumyös päivittäisiin rutiineihini: Jumalan rakastetut, Jeesus kutsuu ja Verraton tie on luettu moneen kertaan. Nyt luin Pirkko Jalovaaran kirjanmyös. Muistan Salainen kun kirjoitit kiittämiestä, siis Jumalan kiittämisestä. Viime aikoina olen kiittänyt siitä kun tupakkayskä on mennyt ohi ja olen saanut nukuttua paremmin.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 15.02.2015 klo 17:27

Hei
Vihdoinkin alkoi vapaa. Raskas viikko. Nyt tuntuu ettei ajatus kulje mihinkään
suuntaan. Kunpa ensi yönä saisi nukuttua kunnolla. Tvtä katsonut ja makoillut
Huomenna pitäisi käydä kaupassa ja apteekissa. Kirjastosta tuli ilmoitus että
tilaamani kirjat ovat saapuneet. Nekin pitäisi hakea. Kirjasto aukeaa vasta
iltapäivällä. Siivota pitäisi. Saa nähdä saanko aikaiseksi.

Käyttäjä arka kirjoittanut 16.02.2015 klo 07:38

Hei Sarrukka!
Mukavaa kun sinulla alkoi vapaa. Kyllä sinä varmaan jonakin päivänä saat siivottuakin kunhan ensin keräät voimia. Minäkin olen paljon katsonut TVtä ja makoillut. Mitä kirjoja sinulle on tullut kirjastoon. Minulle on tullut Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin osa rakkaus ja osa sairaus. Kertoo ilmeisesti homoista.Tänään tuleekin kirjastoauto. Palautan Pirkko Jalovaaran kirjan jonka luin miltei hdeltä istumalta. Puhui paljon Jeesuksesta ja kärsimksestä. Kä paljon sairaaloissa rukoilemassa. Voitko sinä Sarrukka rukoilla puolestani ? Saan siitä voimaa.Minulla on paljon IM-ajatuksia. Tytär on tällä hetkellä asuntovaunulla lomalla poikaystävänsä kanssa. Tulee keskiviikkona.Minä heräsin aikaisin, näin painajaisen, nytolen keitellyt kahvia ja polttanut tupakkaa. Miessaattaa nukkua pitkään.Olen ottanut Levozinia muttei ole vaikuttanut.Eilen en ottanut Oxaminia.

Käyttäjä arka kirjoittanut 16.02.2015 klo 12:49

Hei Jardin Prive!
Olen sitä mieltä rutiineista että niitä olisi hyvä itselleen löytää ja pikku rutiineja minulla onkin ja onhan kotityöt hoidettava. Minullekin on tuo Levozin tuttu lääke, määrättiin unettomuuteen. Yritän selvitä tämän päivän ilman Oxaminia jotta ne riittäisivät mahdollisimman pitkälle. Aamukahvit olen juonut miehen kanssa, sittenkatsottiin yhdessä tallennuksia, sitten tiskasin. Illalla on kirjastoauto jossa minua odottaa kaksi kirjaa; älä pyyhi kyyneliä paljain käsin osa yksi rakkaus ja osa kaksi sairaus. Sitten on vielä osa kolme kuolema jota ei ole vielä tullut. Oletko koskaan lukenut Pirkko Jalovaaran kirjoja.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 16.02.2015 klo 14:16

Hei arka
Mietin miten saisit nuo IM-ajatukset pois. Voin vain kuvitella millaisia ovat. Tänään
en ole saanut mitään aikaiseksi. Masentaa,ahdistaa. Mikään ei kiinnosta.
Mietin menisinkö päiväunille. Lainasin Victor Franklinin kirjoja pari kappaletta.
Kuka on kirjottanut kirjat joita luet? Rukoilen sinulle voimia.

Käyttäjä arka kirjoittanut 17.02.2015 klo 13:17

Hei Sarrukka!
Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin-kirjasarjan on kirjoittanut Jonas Gardell. Kertoo rakkaudesta ja AIDSista. Minäkin niin haluaisin että IM-ajatukset menisivät ohi ja saisin elämänhalua. Auttaa kun rukoilet, kiitos. Ikävä kuulla että mielialasi on masentunut, joko olet saanut kaapit siivottua. Minullakin on viktor Franklin kirja kesken, ihmisyyden rajalla. Lainasin kirjastoautolta myös matkailulehtiä. Kun en kerran itse pääse matkalle voin tehdä mielikuvitusmatkoja. Tykkään katsoa myös ohjelmia matkoista kuten Anthony Bourdainin, Gordon Ramsayn ja Jamie Oliverin matkaohjelmia. Toisaalta on hyvä ettei ole varaa matkustaa, säästyy luonnonvaroja joita lentäminen ja autoilu muutenkuluttaisi. En muista puhuitko kotikuntouttajasta, mitä olette tehneet.