Halauksia Aralle synttärien johdosta ja miksipä ei muillekkin ihan muuten vaan. koskaan ei liikaa saada hyvän päivän toivotuksia ja lämpimiä halauksia joista kuultaa hyväksyntä ja rakkaus.
Aloinpa ihan liioittelemaan tunteellisesti, mutta sellainen olen. Ääripää ihminen.
oli mukava lukea että muutkin ovat eläneet häpeää kantaen kun on joutunut eläkkeelle. Sehän se vertaistuen tarkoitus onkin. Ihan nauratti kun luin kun ajattelin etten ole tiennyt että muutkin häpeää itseään ja sairauttaan. Ei vieläkään yhteiskunnassa kyetä hyväksymään reilusti sitä etteivät kaikki kykene samaan mihin jotkut.
Maailma olisi paljon helpompi paikka elää ellei olisi tätä kulutuksen, tehokkuuden hullutusta. Vai olisiko? Minulla menee nyt hyvin. Viime jouluna oli kova ahdistus ja tunne etten ollut kenellekään tärkeä enkä rakas, joutaisin pois ihmisten tieltä. Niin oli silloin, vuosi sitten, hetkellisesti paha olla. onneksi, Jumalan kiitos, minulle on annettu ihana ihminen rinnalle, joka on täällä kotona ja ei moiti jos olen allapäin, kannustaa vain eteenpäin. Näin on ollut jo muutama vuosi.
Mutta 15v. asuin yksin eron jälkeen ja kärsin hiljaa yksinään ja yritin olla näyttämättä kenellekään että kärsin. Koska kuvittelin että se kärsimys oli minun oma syy, elintapojeni seuraus, ehkä se olikin, mutta olinhan muuttanut itseäni ja silti ahdistus ja häpeä ei laantunut, vaikka kuinka yritin muuttaa itseni paremmaksi tai olla kuin muutkin. En osaa selittää miksi elin siten. Miksi en osannut nauttia elämästä, sellaisena kuin se on, koko ajan vain halusin jotain muuta. Ja kaduin onneton elettyä elämää, mietin vain sitä mitä olin tehnyt väärin, en sitä mitä olin tehnyt oikein, en osannut iloita siitä mikä oli ollut hyvin. Ja etsin rakkautta, iloa ja hyvää oloa vääristä asioista, ne kesti vain hetken, mutta parempi sekin kuin ei mitään.
En ihan vieläkään täysin ymmärrä miten elämästä "nautitaan". Joskus on hetkiä kun pyöräilen niin tulee ihana olo, on hyvä olla. tai kun olen kotona ja jotain touhuan niin tulee kumma hyvä olo, kiitollisuus että saan vielä jotain touhuta ja on koti.
Luin jostain lehdestä tai jostain kuinka käsityöt, taide ja yleensä luominen käsillä auttaa mielenterveyden palautumista. Siinä voi olla vinha perä, koska olen viime aikoina tehnyt aika paljon kaikenlaista askartelua, jopa joulukortit tein itse. Onnistumisen iloahan siitä ainakin tulee!
tsemppiä kaikille!