Taistelua päivästä toiseen

Taistelua päivästä toiseen

Käyttäjä arka aloittanut aikaan 07.12.2011 klo 16:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä arka kirjoittanut 07.12.2011 klo 16:43

Heippa
Älä ikinä vertaa itseäsi muihin.
Äläkä ikinä häpeä itseäsi.
Vaan arvostat itseäsi sellaisena kuin sinä olet ja keskityt nyt itsesi hoitamaan kuntoon
eli masennuksen ja väsymyksen.
Et ole elämässä epäonnistunut vaan nyt sinulla on elämässä vähän ongelmia
mutta hiljakseen hoidetaan asiat kuntoon.
Pyri liikkumaan ulkona luonnossa ja tee kaikkea pieniä asioita mistä
sinä tulet onnelliseksi ja mistä sinulle tulee huvä olo.
Kuuntele musiikkia musikilla on voimaa.
Onko sinulla ketään ystäviä / kaveria jolle voisit kertoa iloja ja suruja ???
Se helpottas kyllä elämää.
Kun olet sairauslomalla ja tulosi on tippunut niin oletko selvittänyt esim toimeentulotuen ???
Seurakunnasta saa monesti esim ruokaavustusta ja rahallistakin avustusta
Nekin kannattaa selvittää ???
Kirjoita miten olet jaksanut niin minä vastaan sinulle ja yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista loppuvuotta sinulle

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 05.10.2014 klo 17:10

Hei, Arka.

Miten voit? Onko sinulla yhtään parempi olo, kun saat ahdistukseen Ataraksia? Tuoko se edes hetken levon?

Mun ahdistuneisuus on aika vakio. Kaikki lääkkeet, mitä voin siihen käyttää, tulee päivän mittaan käytetytä. Saa nähdä, mitä mieltä lääkäri on ensi viikolla.

Tyttö lähti, ja mulla on yksinäinen olo. Laitoin pyykin pyörimään. Tiskata - siis tosiaan paljon - pitäisi. Ja tehdä omena sosetta. Mutta ompeleminen vie tällä hetkellä mielenkiintoni.

Kirjoittele, Arka, vaikka minunkin ketjuuni. Kuulen niin mielelläni sinusta!🙂🌻

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 06.10.2014 klo 12:45

Hei, Arka.

Ei ole ihmekään, että elämäsi tuntuu raskaalta ja vaikealta, kun sinulla on niin paljon pakkoajatuksia ja kuoleman toiveita. Helpottaako Atarax yhtään vointiasi?

Mulla on aina välillä voimakkaita kuoleman toiveita. Suunnitelmat on valmiina. Periaatteessa milloin vain voisin tehdä itsemurhan. Nyt vain olo on parempi, enkä juurikaan ajattele kuolemaa. Siltä osin mun olo on helpompi.

Toivottavasti sinun olosi helpottaa edes hetkellisesti.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 07.10.2014 klo 11:57

Voimia sinulle, Arka!

Tuntuuko kaupoille lähteminen vaikealta? Mä en tänään tahotisi lähteä liikkeelle. Olisin mieluummin kotona, koko päivän yöpuvussa. Mutta ehkä tuo kaupassa käynti ja tapaaminen vaikuttavat positiivisesti. Ehkä... Menen viiltämään ja puen ja lähden liikkeelle. Voi hyvin!🙂🌻

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 07.10.2014 klo 14:07

Hei arka
Miten jakselet? Minä kävin eilen psykiatrin juttusilla. Lääkäri ihan mukava. Sain
kerrottua asioita. Sairaanhoitaja oli myös ja kertoi mun tilanteesta. Sain uuden
unilääkkeen.Olanzapinia. Eilen illalla puoli tablettia ei unta . Kävin ottamassa puoli
opamoxia lisäksi ei sekään auttanut. Nukuin n 3 tuntia. Jospa tänä iltana olisi
parempi tuuri. On niin sumuinen olo . Makoillut ja tvtä katsonut.
Rukoilen sinulle voimia päivääsi. Kirjoittele

Onko kenelläkään kokemuksia olanzapinista? Olisi kiva tietää onko ollut apua ym.

Käyttäjä MarianneM kirjoittanut 07.10.2014 klo 15:11

Moi Arka, onko sinulla nyt siis hoitosuhde jonnekin ja oletko kertonut pakkoajatuksistasi? Kyllähän tuollaisten voimia ja elämänhalua nakertavien pakkoajatusten vuoksi tulisi saada asianmukaista terapiaa ja lääkehoitoa.

Käyttäjä arka kirjoittanut 09.10.2014 klo 08:16

Hei Marianne Sarrukka ja Jardin Prive!
Hyvä Sarrukka että sait unilääkettä jos jatkossa auttais vähän paremmin rukoilen siulle unta minulla paljon itsemurha-ajatuksia pitää mennä turvapeiton alle lirjoitelkaa tänne niin saan lukea ja rukoilkaa puolestani

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.10.2014 klo 11:23

Hei, Arka.

Rukoilen puolestasi. Olet ollut ajatuksissani, kun sinulta ei ole viestejä tullut. Olen miettinyt miten voit.

Mulla on kanssa nyt vaikea olla. Yön ja aamun olen miettinyt itsemurhaa. Haluaisin sairaalaan. Turvaan itseltäni.

Toivottavasti sun on turvallista olla turvapeiton alla...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 09.10.2014 klo 15:13

Hei, Arka.

Viiltelin äsken. Itkettää. Lääkäri ei kirjoittanut mulle Temestaa 100 tablettia. Pienempi määrä tulee suhteessa paljon kalliimmaksi. Nyt pitäisi pärjätä Opamoxilla, joka ei ole yhtä tehokas eikä ala vaikuttaa yhtä nopeasti kuin Temesta. Mua pelottaa, miten selviän. En oikeastaan enää halua edes selvitä.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.10.2014 klo 13:05

Hei, Arka!

Oletko nyt ottanut yliannostuksen? Pitäisikö sinun hakeutua edes varmuuden vuoksi päivystykseen tai olla yhteydessä esim päivystykseen tai myrkytystietokeskukseen? Minua huolestuttaa nyt tuo!

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 10.10.2014 klo 15:37

Hei arka
Huolestuin kun luin kirjoituksesi. Miten voit?Olen Jardin Priven kanssa samaa
mieltä päivystykseen hakeutumisesta. Oletko yksin kotona? Rukoilen voimia sinulle

Hei Jardin Prive.
Miten sinä jakselet. Onko olo yhtään parempi? Sinulle myös rukoilen voimia.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 10.10.2014 klo 16:14

Hei, Sarrukka.

Kiitos kuulumisten kysymisestä. Olo on hitusen parempi - tai sitten pahempi - kuin eilen. Ostin ne kalliit temestat pienissä pakkauksissa, ja hoitaja yrittää puhua lääkärin kanssa isompien pakkauskokojen puolesta. Ehkä tämä tästä. Mutta olen edelleen kiukkuinen, vihainen ja ahdistunut. Ja nuo tunteet saavat minut reagoimaan itsetuhoisesti.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.10.2014 klo 12:08

Hei, Arka.

Hyvä, ettei ollut pahemmasta kysymys!

On niin paljon asioita, mitä pitäisi tehdä. Siivota, tyhjentää parveketta kuukkaruukkujen mullista, ommella... Ja minä istun vain koneella.

Masentaa. Viiltelen. Melkein itkettää...😞

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 11.10.2014 klo 14:54

Hei
Olin töissä nyt vapaa huomenna taas töihin. Uni ei vain tahdo tulla. Pätkiä
nukun. Olotila voisi olla parempikin. Pakotin itseni töihin. Vaihdoin makuuhuoneen
verhot. Silittäminen ok mutta se ripustaminen. Niskaan sattuu ,olkapää kipeytyi
sormet meni turraksi. Radiota kuunnellut ja netissä ollut. Aamulla kävin kaupassa.
Odotan ensi viikkoa saa olla kotona.

Käyttäjä Hapaneito kirjoittanut 12.10.2014 klo 18:05

*Huokaa syvään*

On ihan sama mitä yritän niin kaikki menee päin honkia. Niinkin pieni asia, kun siskomakkarakeitto.... olin lisäämässä siihen vihannespussin niin katoin nimeä PERUNA-vihannes pussi. Voi.... 😴
Olin jo laittanut itse pilkotut perunat joten perunaa lisää keittoon...

Kaikki on mennyt elämässäni kun lehmän häntä. Olin vielä kesällä iloinen ja valmis vaikka vakituiseen töihin. Mitä nyt, makaan kotona ja olen sairaslomalla.

Diagnoosini: Kaksisuuntainen mielialahäiriö 2, nopea syklinen.

Viimiset kaksi kuukautta minulla on ollu uniongelmia. Nukahdan hyvin, mutta käykin niin että heräilen tunnin välein. Nytkin ahdistaa niin paljon, että taidan mennä purkin kautta nukkumaan. Eihän sillä vuorokausirytmilläkään mitään merkitystä tässä elämässä taida olla.

Ihmiset kaikkoavat ympäriltäni kun olen näin negatiivinen. Miehenikin totee, että sä olet tosi negatiivinen. KIITOS!

Olen ollut aikaisemmin sairauteni takia 2-3 vuotta kotona.... olin hetken koulussa, mutta ei se onnistunut ja tässä sitä taas ollaan. Pahoittelut vielä kun olen tälläinen! Mutta mulla on paha olla!😯🗯️

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 13.10.2014 klo 11:30

Hei Hapaneito
Mukava kun kirjoitit. Meitä on täällä kaltaisiasi paljon. Itse kullakin ongelmansa.
Yritetään tukea toinen toisiamme. Löysin sinun kirjoituksestasi paljon itseäni.
Minä olen myös ikuinen epäonnistuja. Tuntuu että elämä valuu hukkaan.
Miten voit tänään? Oletko eläkkeellä? Kirjoittelevaan kuulumisiasi.
Tsemppiä elämääsi🙂👍

Hei arka ja Jardin prive
Miten teillä päivä alkanut? Minä yritän torjua ahdistusta. Onnekssi vapaaviikko