Taistelua päivästä toiseen

Taistelua päivästä toiseen

Käyttäjä arka aloittanut aikaan 07.12.2011 klo 16:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä arka kirjoittanut 07.12.2011 klo 16:43

Heippa
Älä ikinä vertaa itseäsi muihin.
Äläkä ikinä häpeä itseäsi.
Vaan arvostat itseäsi sellaisena kuin sinä olet ja keskityt nyt itsesi hoitamaan kuntoon
eli masennuksen ja väsymyksen.
Et ole elämässä epäonnistunut vaan nyt sinulla on elämässä vähän ongelmia
mutta hiljakseen hoidetaan asiat kuntoon.
Pyri liikkumaan ulkona luonnossa ja tee kaikkea pieniä asioita mistä
sinä tulet onnelliseksi ja mistä sinulle tulee huvä olo.
Kuuntele musiikkia musikilla on voimaa.
Onko sinulla ketään ystäviä / kaveria jolle voisit kertoa iloja ja suruja ???
Se helpottas kyllä elämää.
Kun olet sairauslomalla ja tulosi on tippunut niin oletko selvittänyt esim toimeentulotuen ???
Seurakunnasta saa monesti esim ruokaavustusta ja rahallistakin avustusta
Nekin kannattaa selvittää ???
Kirjoita miten olet jaksanut niin minä vastaan sinulle ja yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista loppuvuotta sinulle

Käyttäjä arka kirjoittanut 08.09.2014 klo 15:13

Hei!
IM-ajatuksia paljon ja ahdistusta. Tänään olisi kirjastoauto. Pistäkää viestiä niin saan lukea!

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 09.09.2014 klo 08:14

Hei. Luin kirjoituksia susipelosta yms. täältä. ja kuin "sattumalta" viime yön melkein valvoin erilaisten pelkojen valvottamana, uhkakuvia nousi mieleen, tulevat tapahtumat ja matkat ahdistaa hirveästi ja pelottaa kykenenkö kohtaamaan joitain ihmisiä ja onko kaikki turvallista.
Nuorempana pelkäsin lähes kaikkea. Varsinkin työ valvotti. Mielikuvat lähti liikkeelle kun yritti hiljentyä nukkumaan. oli ahdistavaa maata ja yrittää saada unta kun pelotti kaikki, kiusaaminen työpaikalla, muut ihmiset, köyhyys, avioliitto, lasten pärjääminen koulussa ja elämässä. Luettelo oli kilometrin pituinen mistä asioista kannoin huolta ja pelkäsin.
Edelleenkin vaikka olen jo toipunut aika hyvin niin nämä pelkotilat saavat minut pois tasapainosta. Vaikka uskon Jumalaan ja Hänen apuunsa ei se aina näytä minun mielikuvitusta haittaavan keksimästä vaikka mitä uhkakuvaa.
Eniten ärsyttää se kun sitten väsyn ja uskon niihin itsekin päivällä, riittää jo kun yön joutuu valvomaan.
Olen muita hyvä neuvomaan miten huolet voi jättää Jumalalle ja sitten itse lankean tähän samaan ongelmaan. Luulenpa että tämä on minunkin sairauteni alku, siis mielikuvitus jota en saa hallintaan, varsinkaan illalla.
Viimein sain unen ja jonkinlaisessa horroksessa olin. Kävin yöllä kirjoittamassa ylös kaikki huolen aiheet ja pyysin Jumalaa että Hän auttaisi niiden hoitamisessa tai ottais ne kokonaan harteiltani. Nukahdin sen jälkeen vähäksi aikaa.
pelko on kaikkein suurin syy siihen miksi aloin miettimään itsemurhaa, ja suurentelu tehdyistä asioista, kasvojen menettämisen pelko, Tilille joutuminen tehdyistä mokista tai tekemättömistä, ihan mistä tahansa pelko alkaa lietsomaan ihan mahdotonta ongelmaa. Ja sitä se ei kuitenkaan ole. pelko ettei selviä jostain asiasta.
Alkoholi oli ennen lääke siihen, nyt ei enää vuosikymmeniin, joten on selvittävä uskon avulla ja kirjoittamisen sekä puhumisen avulla, lääkkeitä minulla ei ole, enkä uskalla ottaakaan koska alkaisin addikti-ihmisenä niitä väärin käyttämään.
Kirjoitellaan pelkotiloistamme ja yritetään päästä irti niistä, päivä kerrallaan, hetki kerrallaan. korkeimman varjelusta teille kaikille.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 09.09.2014 klo 09:05

Salainen, kirjoitit ihanan viisaasti ja koskettavasti. On totta, että peloista pitäisi avoimesti kirjoitella vaikka sitten tänne niin siitä voisi olla apua niiden hallitsemiseen. Minulla tahtoo olla, että kun pelkään niin lamaannun ja masennun. Nykyään olen alkanut aktiivisesti rukoilemaan silloin ja pyytämään selkeästi apua ongelmaani ja ratkaisua siihen ja samalla kiittänyt kaikesta hyvästä. Siunausta ja voimia myös sinulle Salainen todella mahtavaa, että pääsit aikanaan irti alkosta. Olen nähnyt sen tuhoavan monta ihmistä. Onneksi itse en ole koskaan välittänyt siitä, muuten olisikin varmaan täysi alkoholisti, koska koukkuunnun helposti kaikkeen, kuten rauhoittaviin lääkkeisiinkin josta onneksi pääsin eroon pitkällisen vieroituksen jälkeen.

🙂🌻

Arka, toivottelen sinullekin voimia ja jaksamista tälle päivälle ja hetkiä, että IM ei valtaisi ajatuksiasi. Ehkä meillä kaikilla on se ongelma, että emme osaa arvostaa ja rakastaa itseämme, se on kamalan vaikeaa. Näemme aina ne menneet, nykyiset ja tulevat viat ja virheet itsessämme ja haluamme tuhota itsemme IM. Olen huomannut, että heti kun saa jotenkin itsetuntoa ja arvostusta kasvamaan terveellä tavalla niin alkaa IM unohtumaan.

☺️❤️

Käyttäjä saloka kirjoittanut 09.09.2014 klo 09:28

En tiä onko toi sateinen ilma vai mikä, mut tänään on vaikeampi päivä, mitä eilen. Tuntuu että junnaan liukuportaissa, pääsemättä ikinä ylös asti.

Toivon sulle voimia ja jaksuja

Käyttäjä arka kirjoittanut 09.09.2014 klo 10:04

Hei Salainen55!
Kiitos että kävit kirjoittamassa. Pelkotilat ovat kyllä aivan kauheita. Minäkin olen yrittänyt jättää murheeni Jumalalle mutta en ole oikein kyennyt rentoutumaan. Kuitent kin uskon siihen että Jeesus pitää meistä huolen. Viime yönä sain nukuttua aika hyvin, en herännyt kuin pari kertaa. Päivät on raskaita, ahdistelee mutta olen yrittänyt jaksaa päivän kerrallaan. Jotenkin tuntuu että pakkoajatuksia olisi vähän vähemmän, rukous on auttanut. Kirjoittele taas Salainen !

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 09.09.2014 klo 12:28

Kiitos kijoituksista Autiotalon Kuunvalo ja salainen55. Saan lohtua että joku
lukenut kirjoituksiani. Pelkotilat kamalia. Tuo susikammo meinasin ensin
kehtaanko edes mainita sitä. Mulle se kuitenkin totista totta. Jäänyt varmaan
lapsuudesta traumoja. Susi tappoi lampaita lapsuudenmaisemissa.

Arka. Miten voit? Hain sairaslomaa. Diagnoosina vaikeaasteinen paniikkihäiriö.
Elän kuin sumussa. Eilinen työpäivä oli katastrofi. Olo niin outo . Tein töitä kuin
robotti. Varmaan unohtui monta asiaa tekemättä. Töissä pomo kyseli olenko kunnossa
Tuumasin vain et olen. Viimein sama ihminen sanoi minulle että mun vointi
pahentunut edellisestä työviikosta. Jouduin myöntään et näin taitaa olla. Eli
vähän niin kuin toimittivat hakeen saikkua. Hävettää myöntää tämä mielenterveys.
ongelma. Mulle paha paikka. Mut en ole valinnut sairautta se valitsi minut.En tiedä
miten saisin autettua itseäni . Olen niin voimaton tämän sairauden edessä ja väsynyt.
Nyt tuli sekalainen kirjoitus,. Ajatus ei oikein pelaa.

Käyttäjä arka kirjoittanut 09.09.2014 klo 15:12

Hei Sarrukka!
Hyvä että sait sairauslomaa. Tuleeko sinulle usein paniikkikohtauksia? Onko niihin mitään lääkitystä? Miten aiot saada ajan kulumaan kun olet sairauslomalla? Minä lainaan paljon kirjoja kirjastosta, muistaakseni sinäkin käyt siellä. Ja onhan tuo televivio, TV7 katson paljon. Rukoilen puolestasi nyt ja tänä iltana. Kirjoita taas pian mitä sinulle kuuluu.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 09.09.2014 klo 17:53

Hei arka
Aika usein niitä tulee. Mulla ei tietääkseni varsinaista lääkitystä niihin.Olo on
voimaton. Ahdistaa. Ei oikein jaksa tehdä mitään. Mikään kiinnosta.Olisi pitänyt
käydä suihkussa ei jaksa.Mietin voiko mua kukaan auttaa. Tämmöistäkö on
loppuelämä.Pitää yrittää tvtä katsoa jos jotait mukavaa katsottavaa. Oispa
joku jolla käydä kylässä. Unohtuisi nämä ikävät ajatukset hetkeksi. Kiitos
että rukoilet puolestani. Nyt jaksa kirjoittaa enempää

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 09.09.2014 klo 18:02

Hei Arka,

Vietin tänään sisäpäivää ja pengoin vanhoja valokuvia ja sellaista muistojen laatikkoa, jossa on kaikkea elämäni varrelta.

Liikutuin, kun löysin edesmenneen Vaarini minulle kirjoittaman mietelauseen, kun olen ollut lapsi. Kirjoitin siitä ketjuuni jo, mutta halusin jakaa sen tänne myös, kun minusta se on kaunis ja todenperäinen ajatus.

"Kaikki muuttuu ja katoaa kerran, Herran armo ei milloinkaan."

Minusta se on lohduttava ajatus.

Vaarini oli uskovainen ja lapsena joskus ihmettelin hänen hartaita puheitaan, mutta nyt aikuisena saan niistä lohtua ja minulla on hänen muitakin kirjoituksiaan tallessa. Kaikissa nimipäivä ja syntymäpäiväkorteissaan hän aina kirjoittaa minulle "Taivaan Isän siunausta ja varjelusta" ja maalasi minulle lahjaksi sellaisen taulun, jossa on suojelusenkeli ja lapset, tämä perinteinen aihe. Hän oli minulle rakas läheinen.

🙂🌻

Käyttäjä arka kirjoittanut 09.09.2014 klo 21:57

Hei Sarrukka ja AK!
Jatkan rukoilua puolestasi Sarrukka ettei sulle tulis niitä paniikkeja, Ja nyt kun on tulossa yö toivotan sinulle oikein kauniita ja virkistäviä yöunia.AK: kiitos tosta mietelauseesta, teki hyvää minulle. Vaarisi oli varmaan kultainen ihminen.
Minun ahdistus on vähän lievempää. Käytiin saunassa pitkästä aikaa.

Käyttäjä arka kirjoittanut 10.09.2014 klo 03:51

Hei!
Valvon nyt yöllä kello on neljä. En tiedä miksi uni ei tule. Pelottaa huominen päivä, miten jaksan. Haluaisin kirjoittaa enemmän mutta en oikein keksi mitään. Jos luet tämän kirjoita minulle ole hyvä.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 10.09.2014 klo 11:00

Hei Ak
Ihanaa että saat lohtua vaarisi kirjoituksista ym. Olen itsekin ihaillut kyseistä
taulua. Ajatellut sellaisen ostaa jos kirpparilta joskus löydän.
Hyvää päivänjatkoa sinulle🙂🌻

Hei arka
Ei mitään muutosta tilanteeseen. Yö meni tosi huonosti. 7 aikaan olin kahvin keitossa
En tiedä miten saisin itseni työkuntoon. Elän kuin sumussa.Huomenna tulee
tulee kotikuntouttaja. Suunnitteilla leipoa jotakin kun jaksaisi. Kävin kaupassa.
Paikallisessa kahvilassa juomaan kahvit ja lukemassa päivän lehden. Muutamaa
tuttua puhuttelin. Mukava kuulla että voit vähän paremmin. Muistanko oikein että
kävit lääkärissä.? Miten meni saitko uusia lääkkeitä? Rukoilen sinulle ´voimia. Rukoile
sinäkin puolestani.

Käyttäjä arka kirjoittanut 10.09.2014 klo 16:38

Hei Sarrukka!
Lääkäriaika on vasta 25. päivä. Oxaminia toivoisin lisää. Mukava kun se kotikuntouttaja tulee luoksesi, leipokaa jotain herkullista. Ymmärsinkö oikein että olet sairauslomalla. Lepää ja yritä keksiä jotain sellaista josta nautit. Minä heräsin yöllä valvomaan ja otin sitten kaksi Oxaminia. Auttoivat kyllä. Päivällä en ole ottanut .Kävimme kaupassa ja nyt pitää laittaa ruoka.Kirjoita pian!

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 10.09.2014 klo 20:17

Hei arka
Olen tämän viikon sairauslomalla- Pitää yrittää vain tuo aloitekyvyttömyys haittaa.
Huomenna pitää käydä apteekissa. Varmaan käyn lukemassa päivän lehden kahvilassa-
Nyt tvtä katsonut. Päivällä tein rentoutusharjoituksen. Taisin nukahtaa hetkeksi
ainakin cd levy pyörinyt loppuun kun havahduin .

Käyttäjä arka kirjoittanut 11.09.2014 klo 10:39

Hei Sarrukka!
Koeta rentoutua. Minä olen vaikeasti tuskainen, otin yhden oxaminin. Pitäis saaha kaksi. Kirjoittele!