Taistelua päivästä toiseen

Taistelua päivästä toiseen

Käyttäjä arka aloittanut aikaan 07.12.2011 klo 16:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä arka kirjoittanut 07.12.2011 klo 16:43

Heippa
Älä ikinä vertaa itseäsi muihin.
Äläkä ikinä häpeä itseäsi.
Vaan arvostat itseäsi sellaisena kuin sinä olet ja keskityt nyt itsesi hoitamaan kuntoon
eli masennuksen ja väsymyksen.
Et ole elämässä epäonnistunut vaan nyt sinulla on elämässä vähän ongelmia
mutta hiljakseen hoidetaan asiat kuntoon.
Pyri liikkumaan ulkona luonnossa ja tee kaikkea pieniä asioita mistä
sinä tulet onnelliseksi ja mistä sinulle tulee huvä olo.
Kuuntele musiikkia musikilla on voimaa.
Onko sinulla ketään ystäviä / kaveria jolle voisit kertoa iloja ja suruja ???
Se helpottas kyllä elämää.
Kun olet sairauslomalla ja tulosi on tippunut niin oletko selvittänyt esim toimeentulotuen ???
Seurakunnasta saa monesti esim ruokaavustusta ja rahallistakin avustusta
Nekin kannattaa selvittää ???
Kirjoita miten olet jaksanut niin minä vastaan sinulle ja yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista loppuvuotta sinulle

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 26.08.2014 klo 17:01

En jaksa.Ahdistaa niin kovasti. tässä itkenyt. Mieli on levoton kävelen huoneesta
toiseen. En pysty keskittymään mihinkään. Töissä kamala päivä. Odotin vain
että pääsen pois. On kait pakko yritää sairaslomaa. en jaksa. Olen niin ulkopuolinen
tuossa porukassa. työkavereilla tuntui olevan hauskaa. Minä nieleskelin itkua.
Kävin kuntoutus palaverissa. kotikuntoutusta jatkettiin helmikuun loppuun.
Edes jotain hyvää elämässä. Nyt odotan rauhoittavan vaikutusta.

Käyttäjä Sylvia kirjoittanut 26.08.2014 klo 17:25

Toivottavasti tosiaan olet saanut apua! Lääkityksesi kuulostaa todella kummalliselta! Vaadi, että saat kunnon lääkkeet! Tietty pitää ohjeita noudattaa!!! Mutta säännöllinen lääkitys ahdistuneisuuteen. Onhan sinulla syitä elää! Nyt vain pitää saada apua tuohon kierteeseen! Onko sinulla mitään terapiasuhdetta? Jos on elämästä kiinni, niin sitten vaikka viimeiset roposet siihen laittaa. Varsinkin, kun sinulla perhettä. Tiedustele, onko sinulla jotain mahdollisuutta saada tukea terapiamaksuihin. Tuntuu, että tuota vyyhteä ja blokkia pitäisi saada jotenkin purettua. Osastohoito on tietty yksi ratkaisu akuutissa tilassa. Mutta pitemmän päälle olisi varmasti hyvä saaada jonkinlaista keskusteluapua.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 27.08.2014 klo 19:53

Arka,

Mietin mitä sinulle kuuluu?

Toivottavasti olet kunnossa tai jossain avun piirissä. Kun on tottunut sinusta kuulemaan niin alkaa miettimään, että onko kaikki ihan ok?

Toivottavasti kuulemme sinusta pian☺️❤️

Käyttäjä arka kirjoittanut 28.08.2014 klo 11:46

Hei Sylvia, Sarrukka Illis Katrastrofiina ja AK!
Kiitos kun olette kirjoittaneet! Sarrukka, ikävä kuulla että sinulla on ollut niin vaikeaa. Tuo edestakaisin kävely on minullekin tuttua kun tupakkaa ei voi ihan ketsussa polttaa niin sitten kävelen välillä. Voinnistani voin sen verran kaikille sanoa että ahdistus on ollut kovaa ja pakkoajatuksia on oolut paljon. Varasin maanantaina aikaa psykietrilta mutta kun en saanut sitä heti varasin tiistaina ajan terveyskeskukesta Siellä lääkäri soitti toiselle lääkärille joka lupasi kiirehtiä psykiatrin aikaa ja antoi luvan määrätä opamoxia ja sitten sainketipinoria illaksi ahdistukseen ja unta turvaaman. Aiemmin ketipinor ei ole oikein minua auttanut mutta nyt sain unen päästä kiinni kello 12 päivällä janukuin kello kahdeksaan, Yön vielä sain nukuttua perrä. Nyt aamulla ahdisti niin että otin kaksi Oxaminia ja kaksi ketipinoria. Mies onvähän korottanut ääntään minulle, niin käy aina kun hän on huoles tunut. Voi kun en aiheuttasi liikaa huololta hänelle. Tosin en usko itä hän näyttää useinkin hyväntuuliselta.
Kävimme maanantaina sossussa,näemme sitten paljonko rahaa saamme kun päätös tulee.
Rukoilitteko etten joudu sairaalaan ja että psykiatri määräii riittävästi opamoxia !
Kiitos vielä kun kirjoitetti, auttoi minua.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 28.08.2014 klo 13:55

hyvä että sait apua, miten muuten sullaahdistus näkyy? anteeksi että kysyn.

Käyttäjä arka kirjoittanut 28.08.2014 klo 14:25

Hei Saloka!
Olen levoton enkä pysty olemaan aloillani. Tupakkaa palaa ketjussa. Kotitöitä teen ja käyn suihkussa, Pyörin ja hyörin.

Käyttäjä Sylvia kirjoittanut 28.08.2014 klo 16:06

Arka, hyvä että olet apua saanut /saamassa! Yritä nyt jaksaa! Oma tilanteeni pitkälti sama - ja kaikki sosiaalinen tukiverkosto puuttuu.

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 28.08.2014 klo 20:53

Arka🙂🌻

Onneksi olet kunnossa. Hyvä, että olet ollut lääkäriyhteydessä ja saanut lääkkeitä. Toivottavasti saat jatkossa tehokkaampaa apua. Toivon, että olosi helpottuu ja pystyt nukkumaan paremmin. Palaan tänne paremmalla ajalla. Halusin ilmaista, että olen ollut sinusta hieman huolissaan ja nyt helpottunut, että olet yhä "linjoilla"☺️❤️

Palaamisiin!

Käyttäjä arka kirjoittanut 29.08.2014 klo 10:17

Hei Sylvia ja Autiontalon Kuunvalo!
Kiitos kun kirjoititte! Oloni on ollut huono ja hammasta purren olen yrittänyt jaksaa. Minulla on lääkäriaika tulossa psyk.polille, terveysasemalta soittivat sinne ja kiirehtivät. En nyt jaksa kirjoittaa pitkään mutta olkaa hyvät ja kirjoittakaa jatkossakin tänne, saan siitä voimia.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 30.08.2014 klo 20:57

Hei arka
Hyvä että sait lääkärin ajan. Toivon että saat apua ahdistukseesi ja itsemurha
ajatuksiin ym. Vieläkö olet käynyt uimassa? Mulla kotikuntoutusta jatkettiin
tammikuun loppuun. Palaveri asian tiimoilta sossussa alkuviikosta. Mieli on
maassa ja ahdistaa. Eilen tuli ajatus mitä täällä teen. Sama vaikka tappaisi itsensä.
Töissä alkavat väsyä minuun. Hermoilen ja käytös sen mukaista. Ymmärrän
kyllä etten ole mikään helppo työkaveri. Olen täysin eri ihminen kuin muutama vuosi
sitten. Psykiatrin aika tulee jossain vaiheessa. En kuulemma ole akuutti tapaus.
En nähtävästi osaa kertoa asioita oikein sairaanhoitajalle. Totuus on että elämässä
ei enää ole mitään hyvää. En jaksa iloita mistään. Mitä väliä on olenko olemassa vai en.

Käyttäjä arka kirjoittanut 31.08.2014 klo 18:16

Hei Sarrukka!
On sillä väliä oletko olemassa vai et, minäkin aina kovasti odotan kuulumisiasi. Oli varmaan hyvä että kotikuntoutusta jatkettiin. Kun nyt saisit vielä sen ajan psykiatrille. Tuntuuko sinusta että tarvitsisit lisää lääkkeitä? Minä toivoisin että voisin ottaa enemmän Oxaminia niin saisin levätä. Tässä olen raahautunut päivästä toiseen. Ketipinoria sain taas mutta se ei tunnu auttavan, tai olen minä nukkunut paremmin. En ole jaksanut käydä uimassa, oletko sinä käynyt kuntosalilla. Voimia sinulle ja muista kirjoittaa mitä sinulle kuuluu.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 31.08.2014 klo 20:25

Hei arka
Odotan psykiatrin aikaa sekavin miettein. Onko apua. Toivoisin ainakin lääkemuutoksia.
Ketipinor ei auta minua nukahtamaan vaikka otan lisäksi puolikkaan opamoxin.
Jotenkin tuntuu että muutenkaan lääkitys oikein kohdallaan. Viimeksi kun kävin
psykiatrilla ei suostunut lääkemuutoksiin. Voimat alkaa olla vähissä ja kiinnostus
elämään.Sitä tosiaan vain raahautuu päivästä toiseen. En ole käynyt kuntosalilla.
Yksin en saa aikaiseksi lähteä. Kävimme kävelyllä viimesi kun kuntoutusohjaaja kävi
Televisiota katson. Huomenna pitäisi siivota. Saa nähdä viitsinkö. Kaikki tuntuun niin
turhalta. Miten sinä saat päivät kulumaan? Rukoilen voimia sinulle. Kirjoittele. Mukava
tietää mitä sinulle kuuluu ja miten voit.

Käyttäjä arka kirjoittanut 01.09.2014 klo 13:51

Hei Sarrukka!
Kiitos kun rukoilet voimia minulle! Päiviä on vaikea saada kulumaan, kotitöissäkin menee niin vähän aikaa. Se tässä onkin vaikeinta kun puuttuu mielekästä tekemistä. Minulla on paljon pakkoajatuksia jotka tuottavat paljon tuskaa. Ahdistunut olen koko päivän. Se helpottaa kun huomaan että olet kirjoittanut. Toivottavasti psykiatrisi tekee jotain lääkemuutoksia ja saat niistä apua. Minullakin on aika psykiatrille vetämässä, sitä on kiirehdittykin terveyskeskuksesta. Saa nähdä milloin pääsen. Haluaisi Oxamineja kahdesti viikossa 50mg. On vähän helpompi olla kun tietää että tulossa on Oxamin. Mieheni imuroi parhaillaan. Täytyy yrittää pitää koti siistinä että tytärkin voi tuoda kavereitaan tänne. Rukoilen puolestasi Sarrukka ja toivon että alat voida paremmin. Yritetäänkö tässä jaksaa päivä kerrallaan. Minä muuten luen jo toiseen kertaan kirjaa "rakas lapseni". Siinä kerrotaan surusta ja tuskasta minkä lapsen menettäminen aiheuttaa. Hekin joutuvat selviytymään tunnista toiseen. Lisäksi luen kahdentoista viikon hartauskirjaa. Siinä sanottiin että jotkut Jeesus kutsuu pois töistä jotta oppisi turvautumaan yksin häneen. Niin minullekin on käynyt ainakin tilapäisesti. Voihan olla että joskus olen vielä töissä. Ketipinoria olen ottanut suuria annoksia. Ei ole oikein vaikuttanut tuohon ahdistukseen mutta nukuttua olen saanut paremmin. Oletko sinä saanut nukuttua hyvin? Olettko töissä vai vapaalla? Kirjoittele taas tänne heti kun voit!

Käyttäjä Autiotalon Kuunvalo kirjoittanut 01.09.2014 klo 19:23

Arka🙂🌻

Tuli mieleen tuosta, kun sanoit lukevasi kirjaa lapsensa menettäneistä. Luin vuosia sitten kirjan, jonka oli kirjoittanut Petri Gerdtin isä Armas Gerdt (Petrin matka Myyrmanniin on kirjan nimi) Oli liikuttavaa lukea isän tuskasta ja elämästä sen jälkeen kun hän menetti poikansa Myyrmannin kauppakeskuksen räjähdyksessä ja tiesi vielä poikansa aiheuttaneen niin kamalan teon, jossa kuoli niin moni muukin ihminen.

Ihmiset joutuvat kerrassaan kauheisiin tilanteisiin, ja silti selviävät.

Useissa tapauksissa rukoileminen liittyy näihin selviytymisiin. Tiedän, että sairaalassa viruessani ja koko sairasaikani läheiseni rukoilivat puolestani joka ikinen päivä. Minusta se on liikuttavaa. Oma tahto on tärkeä. Rukous on lisä-apu. Kaiken on lähdettävä itsestä. Mutta apua saa, kun sitä pyytää. Niin kauan on toivoa kuin on elämää.

Päivä vain ja hetki kerrallansa..ei kait meidän tarvitsekaan enempää🙂👍

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 01.09.2014 klo 20:26

Hei arka
Olen vapaalla.Olen miettinyt jos hakisi sairaslomaa ensiviikolle. Jos nyt sitä
saisin. Nukkuminen heikkoa. Viime yönä valvoin 2 asti. Ahdistaa, Hermostunut
olo.Elämä niin tyhjää. Mikään kiinnosta. Tänään pakotin itseni vähän siivoamaan.
En edes muista milloin viimeksi siivonnut. Huomenna olisi hammaslääkäri heti
aamusta. Sekin pelottaa. Keskiviikkona tulee kotikuntouttaja. Mukava jos saat vähän
lohtua lukemisesta. Toivottavasti sinulle tulee pian lääkärin aika. Saisit lääkkeitä.
Pakkoajatukset ei mukavia. Minullakin niitä on. Pyörii mielessä asiat koko ajan
Pitäisi vain oppia hyväksymään asiat sellaisena kuin ne on. Kaippa minunkin-
elämässä jotain hyvääkin. En vain Ymmärrä sitä. Voimia sinulle. Kirjoittele kun
ehdit.