Hei JP49!
Sehän kuulostaa hyvältä että voisit saada eläkkeen ja sen lisäksi voisit tehdä jaksamisesi mukaan hommia. Sekin on hyvä että taloutesi on kunnossa. Tukeeko vaimosi sinua kun sairastat? Läheisten tuki on korvaamatonta. Yritä löysätä vähän niin ettet koko ajan ajattelisi mitä on tekemättä. Jos voisit vaikka ottaa vähän rennommin. En tosin tiedä onko se yrittäjänä mahdollista mutta jos saisit sen eläkkeen jo pian.
Kirjoittele jatkossakin , luen mielelläni mitä sinulle kuuluu.

Hei JP49

Olen lukenut kirjpoituksiasi. Tovon että saat eläkkeen jos vähän helpottaisi elämääsi.
Muutenkin asioita järjestykseen.Jatkuva huoli asioista on tosi rankkaa.

Paljon voimia sinulle🙂👍

Heippa arka

Mien sinä jakselet? Kävin eilen psykiatrian hoitajan juttusilla. Saa edes hetken
helpotukssssin jatkuvaan ahdistukseen. Tuo hoitaja tosi kiva ihminen voi jutella
kaikesta. Tässä opettelen tätä koneen käyttöa .Jouduin ostaan uuden entinen sanoi
sopimuksen irti. Koko ajan ahdistus väijyy taustalla.Kaksi edellistä päivää tosi
vaikeita. Ensi viikolla pitäisi töihin. Tuntuu tosi pelottavalta ajatuskin.

Terve "arka", On se mukava aina kun jonkun kanssa voi vaihdella ajatuksia, jotenkin ainakin minä koen ettei ole tarpeeksi juttukaveria ja aina kun vaikka täällä voi näin höpistä niin se tuntuu kuitenkin enemmän henkilökohtaiselta kontaktilta ja auttaa oloa. Saatoin ehkä antaa liian positiivista kuvaa tuosta omasta taloudesta, sen takia se eläke tai joku kuntoutusraha olisi tosi tärkeä, saisi edes vuodeksi niin tietäisi että pärjää jotenkin. Kuten mainitsin siitä yrittämisestä, ei siitä pääse pois ja minulla lankeaa aika moiset maksut lainoista mitä olen takaamassa ja se vain pakottaa jatkamaan jollakin tavalla. Tosin tällä viikolla selvisi 2 isompaa asiaa mitkä on roikkuneet epävarmoina ja heti helpotti vaikka päätökset oli aika rajuja, kun on työntekijöitä niin siinä on aina niin monen ihmisen tilanne vastuullani ja ne on nyt päällimmäisenä mielessä, kaikille ei ole töitä tulevaisuudessa kun Suomen tilanne on aika vaikea, sitä ei vielä oikein kunnolla ole hyväksytty sitä tosiseikkaa että Suomi ajautuu aika kovaan lamaan, minulla on jonkinlainen käsitys pienyrittäjien tilanteesta ja ihan varmasti siellä on pahin edessä. Kylläpä se karkasi taas juttu, kyllä se vaimo on ymmärtänyt ja hyväksynyt tilanteen ja on valmis isoihinkin muutoksiin omassa taloudessa jos on pakko myydä jotain että selvitään taloudellisesti, se ehkä vähän itseä oudoksuttaa kun hän ei halua lähteä käymään sen minun terapeutin luonna edes vähän juttelemassa, kuitenkin vaimo ihmettelee minun puheita välillä ja on se varmaan tämä paraneminen semmoinen kokonaisvaltainen juttu, tarkoitan ihan perusarvoja ja luulen että olen alkanut jo vähän ymmärtämään miten pitäisi alkaa elämään jotta sen rauhan saisi. meillä on semmoinen vielä lisämausteena, poika aikuinen mies, selvisi 2-3 vuotta sitten että hän käyttänyt monta vuotta huumeita ja nyt on yritetty saada poika pelastettua, aika hyvältä näyttä sen suhteen nyt, mutta ei sitä tiedä luottaa liikaa. Itse olen ehkä paennut sitten työhön, suunnilleen 7 päivää viikossa 12 tuntia varmaan keskimäärin, tätä jatku siihen asti keväällä kun sitten ajoin bussipysäkille ja heitin puhelimen metsään ja menin lääkäriin. Varmaa se lekuri pelasti hengen silloin, nyt myöhemmin vasta olen älynnyt kuinka paha se tilanne oikein olikaan. Varmaan se vaimo ajattelee kun on nähnyt tuon minun homman läheltä että nyt on minun vuoro olla helpomalla, onhan se minun työ mahdollistanut ihan hyvän elintason. Niin se vielä että emäntä ottaa tuon pojan asian huomattavasti raskaammin kuin minä, tai sitten olen vain niin hyvä panemaan asioita sivuun, se on varmaan joku suojamekanismi. Että tämmöiset jutut, ajattelin vain moikata mutta asiaa on niiin paljon. hyvää viikonloppua ja vastailehan aina, ja jos uskallat/haluat kertoa omista asioista niin minä kyllä voin olla terapeuttina, olen varmasti hyvä neuvomaan kun oma elämä sekaisin, mutta ainakin on vilpitöntä ja rehellistä hommaa neuvot, ja minua saa kyllä neuvoa jos hoksaat jotakin aivan tyhmää. Miten se oli se laulukin, hulluja ei me olla mutta joskus on vaikeaa.🙂👍

Hei Sarrukka ja JP 49!
Kiittos että kirjoititte ja jaoitte asioita kanssani. Kiva, Sarrukka, kun sait juttelemisesta apua ahdistukseesi ja nyt sinulla on uusi konekin että pääset tänne tukinettiin minunkin iloksi. Odotan aina kuulumisia sinulta. Yritä ottaa rennosti sen työn kanssa, varmaan pärjäät hyvin kun menet sinne. JP49, otan osaa huoleesi pojastasi. Minullakin on huolia aikuisista pojistani, sairastavat molemmat skitsofreniaa ja mietin usein kuinka pärjäävät. Toivottavasti poikasi pysyy erossa huumeista, rukoilenkin sitä. Toivottavasti saat pian helpotusta tilanteeseesi eläkkeen muodossa, sinulla on varmaan tällä hetkellä liikaa töitä ja huolia muidenkin ihmisten toimeentulosta kun sinulla on kerran työntekijöitä. On hyvä että silloin keväällä hait itsell esi apua. Toivottavasti saat vaimosi mukaan sinne terapiaan kun sitä itse toivot.
Yritetään jaksaa kaikki kolme!

Terve taas, tulin pyörähtämään työmaalla ja katsomaan onko sitä mitä tapahtunut täällä rintamalla. kiitoksia vastausksita ja kommenteista, on se varmaan meillä kaikilla kuitenkin joku tuolla sisällä mikä ei anna lupaa antaa periksi, vaikka se välillä on tuskaa. Saisi jotenkin järjestymään jonkun reissun johonkin, minä haluaisin saada olla yksin vähän aikaa mutta ei se vain tunnu järjestyvän. Ainoa tilanne täällä töissä illalla ja viikonloppuna kun ei ole ketään. kaikki hulina tai melkein tietoisuus että joku on toisessa huoneessa aiheuttaa semmoisen ahdistuksen että tuntuu että sitä ei pääse pakoon oikein mitenkään. Varmaan se on kotona kuitenkin jotenkin se ilmapiiri huono, vaikka ei se emäntä ja poika sitä tunne samanlain kuin minä. Olen aika hyvä kyllä näyttelemään joka tilanteessa normaalia vaikka sisällä on tulipalo päässä. Mutta on ihan hyvä päivä ja aika mones jo peräkkäin. Ja tsemppiä sinne töihin, ei ainakaan kannata ottaa paineita siitä mitä muut ajattelee, jos vain osaa olla niin, olen itse kyllä ajatellut niin että puhukoon muut mitä haluaa ja ne jotka puhuvat ei ole sen arvoisia että niiden takia kannattaa ottaa lisähuolia. meillä on nyt nämä palikat jokaisella käytössä ja näillä on mentävä. Jonkinlainen itsekkäisyys voisi olla aika hyvä opetella, en tiedä, ehkä se voisi olla jonkinlainen suojakilpi vaikeisiin tilanteisiin. Mutta nyt alan töihin, palataan.😉

Minulla aikoinaan varmaan oli se suojakilpi. En näyttänyt pahaa oloani töissä.
Pokka piti ja kuuntelin sujuvasti moitteet. Se kyllä kostautui sitten kotona. Itkin
pahaa oloani. Olen tietyllä tavalla herkkä ihminen. Otan herkästi itseeni. Haluaisin.
elää sovussa kaikkien kanssa. Inhoan riitaa ja yritän sitä välttää kaikin keinoin.
Ei riitä että murehdin omia asioita. Huoli läheisitä myös mielenpäällä. Mietin miten
he pärjää. Joskus tuolla päässä sotkuinen vyyhti asioita. Ne pyörii koko ajan mielessä.
Siinäpä sitten ollaanki . Masennus ym pukkaa päälle. Haluaisin vain edes hetkeksi
unohtaa ikävät asiat. Aivan turhaa yrittää ei onnistu😞

Hei JP49 ja Sarrukka!
Kiitos kun kirjoititte kuulumisianne! Minä sain eläkepäätöksen toukokuun loppuun asti. Sitten pitää toimittaa uusi lääkärintodistus jos sairaus vielä jatkuu. Eläke on pieni, joudumme turvautumaan toimeentulotukeen. Onneksi siellä on autettu. Päiviä on vaikea saada kulumaan kun tekemistä ei ole. Olen jättänyt Punaiselle Ristille yhteystietoni koska olen kiinnostunut toimimaan ystävänä. Sieltäkään ei ole otettu hteyttä. Ihmetyttää että eivätkö he tarvitse vapaaehtoisia.
Pakkoajatuksia on vielä aika paljon vaikka ne ovat vähenneet. Siitä kiitän Jeesusta. Kuin myös siitä että unta riittää seitsemään ja ylikin. Ennen heräsin viideltä.
Voimia ja jaksamista teille molemmille!

Hei arka

Onnittelut eläkkeelle pääsyn johdosta.Hyvä että saatte toimeentulotukea. Pelkän
eläkkeen varassa tosi vaikea tulla toimeen. Minullakaan eläke suuri ole. Onneksi
työstä saan vähän palkkaa. Ei tällä rahalla ylimääräisiä ostella. Vuokra vie melkein
puolet ja nuo lääkkeet kalliita. En saa lääkkeisiin erityis korvausta. Ei kuulemma
kriteerit riitä. Olen kuitenkin tyytyväinen että eläkkeen sain. Kävin tutustumassa
mielenterveyskuntoutujien ryhmätoimintaan. Olisi kerran viikossa. Tässä miettinyt
olisiko mun juttu. Siellä touhuavat kaikenlaista. Askartelua,bingoa ym.En vielä
tiedä saisinko kunnalta maksusitoumusta . Täällä nuo harrastus mahdollisuudet
vähäisiä. Onpa kumma ettei punainen risti ottanut yhteyttä. Tuntuisi että heillä
tarvetta ystävyys toiminnassa. Kuitenkin niin paljon yksinäisiä ihmisiä jotka
tykkäisivät on joku joka käy kylässä jonka kanssa jutella ja touhuta kaikenlaista.
. Oisi kaikenlaista hommaa kotona kun viitsisi tehdä. Nyt
yrittänyt tupakkaa vähentää. Vähän niinkuin pakko. Mulla tuo champix kuuri
ostettuna aloituspakkaus. Pelottaa vain millaisia sivuvaikutuksia tulee. Netist
lukenut kauhutarinoita. Mut eihän niitä kaikille tule. On pakko saada tupakanpoltto
lopetettua.Huomenna vielä töitä .Sitten pitempi vapaa.

Hei Sarrukka!
Toivottavasti saat maksusitoumuksen sinne ryhmään niin voit kokeilla viihdytkö siellä. Etkohän sinä saa, luulen niin. Vai aiot luopua tupakasta. Lääke varmaan auttaa siinä taistelussa. Meneehän siihen tupakoimiseen aika paljon rahaakin. Meidän perhe aikoo siivota tänään. Kylpyhuoneen lattia pitäisi pestä vaan kun ei ole harjaa. Luutulla yritän hangata. Mies imuroi ja tyytärkin varmaan tekee jotain.

Onnittelut määräaikaisesta eläkepäätöksestä! Tuohan se jotain varmuutta kuitenkin. Menikö ensihakemuksella läpi? Ja jos niin, niin kysyisin, jos vain voit kertoa, millä diagnooseilla näin kävi. Toivon Sinulle jaksamista!

Pitäisi mennä nukkumaan. Iski taas pelkotila päälle. Pimeys ja yksinolo
pelottaa. Mielikuvitus laukkaa liikaakin. Mitä jos sattuu sitä ja tätä. Pitäisi
jaksaa huomenna siivota. Mielenkiintoa mihinkään. Tupakan vähentäminen
kiristää hermoja entisestään. En tiedä onnistuuko lopetus. Joudun varmaan
jättään yövalon palamaan uskalla nukkua muuten. Nyt toivoisin että
olisi joku jonka kanssa jutella. Ei tarvisi olla yksin. 😟

Hyvä minä. Sain vähän siivottua. Sulatin samalla pakastimen. Nyt vain
laiskottelen. Mieliala on mitä on. Ahdistus päällä koko ajan. Huomenna
olisi työterveyslääkärillä käynti. Sekin hermostuttaa. Tämä yksinäisyys
käy hermojen päälle. Mutta tilanne on tämä ei voi mitään

Hei Sarrukka🙂🌻

Halusin vain sanoa sinulle, että kaikkea hyvää, kun luin tätä ketjua. Jos minulla tulee oikein yksinäinen olo niin kuvittelen sänkyni viereen ison enkelin ja "juttelen" sen kanssa🙂 Tai rukoilen ja katson Jeesuksen kuvaa seinälläni ja pyydän apua ongelmiin. En mitenkään halua tuputtaa näitä ajatuksia, mutta halusin vain sanoa mitä teen jos on sellainen olo, mikä välittyi sinun kirjoituksistasi nyt. Halaus ja enkeleitä luoksesi!

Tervehdys, minulla sama homma, pitäisi lääkärin kanssa alkaa suunnittelemaan sitä eläke /kuntoutusrahaa, en kyllä oikein tiedä mitä tapahtuu, itse olin jo varma että ihan läpihuuto juttu, mutta eipä taida olla. Saisi edes 1 vuoden jonkinlaisen turvan rahahommiin, minulla ainakin älytön huoli siitä koko ajan. Uskon ainakin että olen vuoden päästä kuin uusi ukko ja jaksan ja kykyenen tekemään oikeasti töitä, jotenkin tuntuu että koko ajan pitää vakuutella, tai sitten on turha pelko, että ei vaan jaksa. Puhelinta en taas ole uskaltanut aukasta 2 viikkoon, piti käydä ostamassa taas uusi prepaitti ja sillä tohtii sitten läheisille olla yhteyksissä. Konkurssia ollaan tekemässä ja pitäisi uutta toimintaa saada alkuun, kovat takausmaksut tulee sitten tähän päälle. Mutta poika kävi kylässä ja voi erittäin hyvin, taas on usko että pahin ohi hänellä. Mutta koitetaan pyristellä eikä annetta periksi.🙂👍