Taistelua päivästä toiseen

Taistelua päivästä toiseen

Käyttäjä arka aloittanut aikaan 07.12.2011 klo 16:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä arka kirjoittanut 07.12.2011 klo 16:43

Heippa
Älä ikinä vertaa itseäsi muihin.
Äläkä ikinä häpeä itseäsi.
Vaan arvostat itseäsi sellaisena kuin sinä olet ja keskityt nyt itsesi hoitamaan kuntoon
eli masennuksen ja väsymyksen.
Et ole elämässä epäonnistunut vaan nyt sinulla on elämässä vähän ongelmia
mutta hiljakseen hoidetaan asiat kuntoon.
Pyri liikkumaan ulkona luonnossa ja tee kaikkea pieniä asioita mistä
sinä tulet onnelliseksi ja mistä sinulle tulee huvä olo.
Kuuntele musiikkia musikilla on voimaa.
Onko sinulla ketään ystäviä / kaveria jolle voisit kertoa iloja ja suruja ???
Se helpottas kyllä elämää.
Kun olet sairauslomalla ja tulosi on tippunut niin oletko selvittänyt esim toimeentulotuen ???
Seurakunnasta saa monesti esim ruokaavustusta ja rahallistakin avustusta
Nekin kannattaa selvittää ???
Kirjoita miten olet jaksanut niin minä vastaan sinulle ja yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista loppuvuotta sinulle

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 28.08.2013 klo 12:03

Soitin seurakuntaan. Menen huomenna diakonissan puheille. Rukoillaan yhdessä.
Tuntuu etten jaksa tätä elämää. Kuuntelen hegellista cd levyä. Melkein itu pääsee.
Jos loppuelämä tämmöista en tiedä miten jaksan voimat vähissä.

Käyttäjä Begemot kirjoittanut 28.08.2013 klo 12:07

Hei arka,

Oletko lukenut tuota Kotkansydän-sivustoa? Itseäni ahdisti viime viikolla tosi paljon, ja täältä löysin jonkun maininnan tuosta sivustosta. Sen jälkeen on itselläni alkanut ahdistus vähentyä todella paljon. Olen siis kyllä masennus- ja ahdistuskroonikko, että saa nähdä, miten pysyvä apu näistä uusista tuulista nyt on. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että avain minun sisäiseen lukkooni saattaa olla tuo hyväksyminen, josta sivustolla paljon puhutaan.

Jos et ole lukenut, niin itse kahlaan juuri läpi tuota Pois tuskasta -nettikirjaa: http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/OutPain.html#alku

Tsemppiä! 🙂🌻

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 29.08.2013 klo 13:18

Hei Begemot ja arka

Kiitos Begemot vinkistä. Luin eilen tuota kotkasydän sivustoa. Mielenkintoista
teksti. Jos jotain apua saisi siitä🙂.

Sinulle arka rukoilen puolestasi. Kävin tänään seurakunnan diakonissa puheilla
juteltiin ja rukoiltiin. Ihanaa kun sai puhua jollekin asioista. Seurakunnassa
alkaa syyskuussa semmoinen kuin Syke-ilta. Joka toinen perjantai. Puheita
rukouksia ym. Ajattelin jos alkaisi käymään siellä. Tänään ollut taas vähän
parempi päivä. Olen vain laiskotellut. Ikkunat pitäisi väleistä pestä. Ei jaksa.

Hyvää päivänjatkoa molemmille🙂🌻

Käyttäjä MarianneM kirjoittanut 30.08.2013 klo 07:52

Hei kaikki taistelijat 🙂 Luin myös tuota Kotkansydän-sivustoa, kiitos Begemot! Minulla on nykyään jatkuvasti melko kirkas mieli, en olisi uskonut, mutta sain avun ssri-lääkkeestä..On asioita ja ongelmia joita minun pitää käsitellä, mutta se tuntuu nyt mahdolliselta, kun ahdistus ja tunne-elämän myllerrys ei ole musertavaa.
Arka, toivon sinulle voimia ja jaksamista myös.esim lähteä joihinkin tilaisuuksiin kodin ulkopuolelle, muistan myös rukouksissani!

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 30.08.2013 klo 09:04

Kotkansydän-sivusto on myös minulle tuttu, luin sitä paljonkin joskus vuosia sitten ja apuahan siitä saa. Niinkuin monesta muustakin keinosta, aika kait paras keino ja se että muistaisin etten saa olla sellaisten ihmisten lähellä jotka eivät ole hyväksi. Helppo sanoa mutta paha tehdä, kun joskus se huono seura on siinä kotona, joka latistaa tai ahdistaa. Tai joku perheenjäsen alkaa käyttäytymään sillätavalla että ahdistuu siitä, esim. alkoholi, huumeet, väkivalta, käytös muuttuu, sairastuu, jotain poikkeavaa tapahtuu joka pelottaa, joka on vaarallista.
Terapeutti neuvoi tästä ajatusten vääristymisestä, tajusin itsekin että kun on ahdistunut niin ajatukset vääristyy, ne ei enää ole totuudenmukaisia vaan omassa päässä niitä liioittelen.
Opettelen nyt että sanon itselleni, että onkohan tämä nyt vääristymä vai oikeasti totta? Ja huomaan että on skarpattava ajatuksia, oltava tiukka itselle etten anna ajatusten lennellä ihan mihin sattuu, en enää anna ajatusten viedä vääriin unelmiin tai muuhun joka ei ole totta. Miksi ajatella jotain mennyttä mokaa koko päivän tai edes hetkeäkään, kun sille ei enää mitään voi. Teen sen minkä tänään voin ja muu saa olla.
Minulla on asiat hyvin, on ruokaa jääkaapissa, katto pään päällä ja voin kävellä ja liikkua muutenkin, joten ei pitäisi olla mitään valittamista.....

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 01.09.2013 klo 11:11

Hei arka. Mukavaa että olet saanut apua🙂. Oletko lukenut tuota kotkansydän
sivustoa? Olin eilen markkinoilla. Väkeä oli paljon. Kaunis sää suosi. Olin
illalla aivan puhki. Väsytti. Yö meni huonosti. Aamu alkanut kohtuullisesti.
Huominen töihinpaluu jännittää😟

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 01.09.2013 klo 19:00

Heippa

Päivä mennyt ihan mukavasti. Nyt taas ahdistaa.Mikään ei huvita. Yrittänyt
lukea kirjaa mutta ei sekään huvita. On niin tyhjä olo. Väsyttää mutta
tuskin uni tulisi kuitenkaan. Vettä sataa niin syksyinen ilma. Tupakkaa
kuluu taas liiaksikin. Voi kun pystyisi lopettamaan. Miten taas huomenna
töissä pystyy olemaan polttamatta. Sekin stressaa.

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 02.09.2013 klo 09:09

Hei. Elämäntavan muutos on se mitä ehdotan ihan lämpimästi muillekin kuin itselleni, sillä itse ainakin jouduin siihen tilanteeseen jo kauan sitten että oli valittava jatkanko tupakankatkuista elämää vai haluanko muutakin.
Yksi pahimpia elämäni pilaajia oli tupakka. ikävä kyllä se ei ole mikään ilon ja nautinnon aihe juuri kellekään, en oikein usko jos joku sanoo että nauttii ja se antaa iloa elämään🙂)
Tupakka ja viina pois, väärät ruokailutottumukset pois, sohvalla makoilu pois, siitä se lähtee. uskokaa pois niin pienestä se voi olla kiinni.
Ei kukaan voi väkisin ketään auttaa jos ei itse ala itseään auttamaan ja pelastamaan.
Sanotaanhan että ei kannettu vesi kaivossa pysy, joten varmaan nämä minunkaan neuvot ei mihinkään johda, ei ole koskaan johtaneetkaan, ei muualla kuin omassa elämässäni.
Onhan niitä vaikeita aikoja edelleen, on ahdistusta ja masennusta, mutta nämä on tosi lieviä, verrattuna siihen tupakin huuruisen pään oloon kun vielä poltin, melkeinpä ketjussa. Joka puolentunnin kuluttua piti saada tupakkia, ja itsehän niitä väänsin topasta kun ei valmiita raskinut ostaa kun ei ollut rahaa. Hirveä tilanne se oli ja haisi tosi pahalle kaikki.
Ja uskaltaako kukaan oikeasti miettiä mikä on se perimmäinen syy ahdistukseen? Ahdistus ja masennus ovat kehon yritystä herättää ihminen että ollaan menossa väärään suuntaan, pitäisi tehdä jotain toisin. Ikävä kyllä, itse pitäisi tehdä asioita toisin, vähän kerrallaan, pikkusen ensin, vaikka lähteä kävelylle sen tupakan polttamisen sijaan.....

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 02.09.2013 klo 17:09

Hei Salainen ja arka

Miten salainen pääsit eroon tupakasta? Oliko sulla lääkkeitä siihen.? Itse
yrittänyt siinä onnistumatta. On aivan totta että voisi itseään auttaa.
Mieliala sellainen että kaikesta melkein ajattelee negatiivisesti. Yrittänyt
muuttaa ajatuksen suuntaa. Mutta pieninkin vastoinkäyminen niin olen
taas lähtöpisteessä. Olen varmaan toivoton tapaus😞.

Kiva arka että menet päivätoimintaryhmään. Saat vähän muuta ajateltavaa
kuin pakkoajatukset. Kiva myös kuulla että saat sossusta rahaa lääkkeisiin.
Jospa sinulla alkaisi mieliala edes vähän paraneen. Olin töissä. Päivä meni
ihan mukavasti. Juttelin erään työkaverin kanssa mun sairaslomasta.
Hän myös huomannut saman kuin minä. Se yksi eukko koko ajan mun
kimpussa. Seuraa miten teen työni. Odottaa että tekisin virheitä. Sanoin
tälle työkaverille etten enää jaksanut. Kuin myös että sitten kun suutun
saattaa tulla tekstiä. Pinna palaa. Mutta tosi kiva että on välillä parempia
päiviä. Tämä kiusaaja toisessa toimipisteessä Muutaman päivän. Saan
tehdä rauhassa työni. Pientä ahdistusta tälläkin hetkellä. Tämän kanssa
pärjää jos ei pahene. Niin meinasin sit aamulla myöhästyä töistä. Kello
oli kyllä soittamassa mutta olin painanut napin alas ja uni jatkui. Just
kerkesin töihin. Viime yö meni taas tosi huonosti. Mutta nyt kahvin keittoon🙂

Käyttäjä salainen55 kirjoittanut 03.09.2013 klo 18:54

Vastaan miten pääsin eroon tupakasta: Olin jo vuosia yrittänyt lopettaa, onnistumatta, muutaman tunnin kykenin olemaan ilman pelkällä tahdonvoimalla. Läheiset pilkkasi ja sanoivat ettei minulla ole tahdonvoimaa eikä itsekuria. (samoin oli viinaan suhteen.)
Sitten tapasin ihmisen joka kertoi AA-ohjelmasta ja sitä käytetään myös tupakan-vierotuksessa, ohjelmaa voi lukea netistä tai parempi mennä vertaistukiryhmään niin on tukea toisista. Minä menin AA-ryhmään ja aloitin uuden elämän.
Tiedän tasna tarkkaan ettei addikti-ihmisellä ole helppo lopettaa tupakan polttoa, siihen on ihan fyysienen ja henkinen riippuvaisuus, vieroitusoireet ovat kamalat. Mutta sitten kun tekee sitä ohjelmaa niin eipä ollutkaan, vaan se oli kumman helppoa. Ihan outoa. Koska olin ennen yrittänyt ja yrittänyt onnistumatta.
Tupakasta irti kursseja on varmaan aika monella paikkakunnalla nykysin.
Jonkinlaisen rauhan elämään ja ehkä armoa itselle, hyväksyä ettei kaikki kykene olemaan töissä, ja elää voi ilman töitäkin jos ei kykene töihin,ei itseään lopettaa kannata sen takia. Tsemppiä kaikille.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 03.09.2013 klo 19:20

Niin tuli taas nukuttua huonosti. Raskas päivä töissä kun väsytti. Olisi
pitänyt tiskata ja imuroida mutta ei jaksanut. Olen vain makoillut ja
lueskellut. Välillä netissä surffaillut. Ostin monivitamiini poretabletteja
kokeilla jos olisi apua.

Käyttäjä olga4 kirjoittanut 05.09.2013 klo 09:16

Arka, suunnitelmasi päiväsi päättämisestä ovat äärimmäisen epäreiluja sinulle ja läheisillesi. En tiedä oletko hakenut ulkopuolista apua, jos et, nyt on sen aika. Isosti ja paljon voimia sinulle. Aurinko paistaa vielä, usko pois.

Käyttäjä MarianneM kirjoittanut 05.09.2013 klo 12:47

Arka, saanko kysyä että miksi et kävisi siellä päiväryhmässä, kun aikasi käy pitkäksi ja tekemättömyys ahdistaa?

Käyttäjä olga4 kirjoittanut 05.09.2013 klo 13:54

Arka,
hienoa, että lähdet liikkeelle! Tiedän, että on vaikea edetä, mutta aivan varmasti siitä on apua eteenpäin! Askel kerrallaan!!! Paljon tsemppiä!

Käyttäjä liisaihmemaa kirjoittanut 05.09.2013 klo 15:53

arka kirjoitti 5.9.2013 13:35

Hei!
Ostin bussilipun että alan käymään siellä päiväryhmässä. Olo on tuskainen, on vaikea keskittyä mihinkään.

Hei, Arka
silloin kun on tosi vaikea olla, on vaikeaa tehdä mitään. Minulla on tällä hetkellä paha olla omassa parisuhteessani. Tuntuu, ettei missään ole rauhaa ja kaikki ärsyttää.
Tuntuu, että mitä varten elän. Ennen olin pirteä, mutta en enää.
Liekö syynä hormonit.
Tiedän, miltä tuntuu, kun miettii itsemurhaa. Ajattelen, miltä läheisistäni tuntuisi. Toisaalta sellainen ajatus lisää tuskaa vielä enemmän,
on pakko vaan sinnitellä.
Jumala on minut hylännyt, ainakin siltä tuntuu. Eläimissä on voimia, mutta ei ole niitäkään vara pitää. Ja vastuu on niistäkin. Voimia sinne.