Hei Sarrukka!

Onko sulla muuta kuin se Ketipinor. Entäs jos lääkkeen vaihto auttaisi. Mulla tulee kausittain tuo masennus. Samoin veren sokeritasapaino vaikuttaa olotilaan. Oli paastosokeri 6,8. Eli heikentynyttä sokerinsietoa/esidiabetesta.Pítää vissiin mennä sokerirasituskokeeseen.
Onko sulla pitkäänkin ollut tuota ahdistusta/masennusta. Olin joskus analyyttis-kognitiivisessa taideterapiassa. En oikein osaa sanoa, auttoiko. Sukulainen sai sähköshokkihoitoa, mikä hänelle auttoi. Oli hänellä paha masennus. Voimia Sarrukka.

Taas yksi huono aamu. Olisi tehnyt mieli jäädä peiton alle. On niin
tyhjä olo. Selittämätön masennus ja ahdistus päällä koko ajan. Mikään
ei huvita eikä kiinnosta. kaikkeen pakolliseentekemiseen pitää pakotaa itsensä.
Koko ajan miettii onko pakko. Jos tänään sujuisi edes suihkuun, En
ole saanut aikaiseksi sitäkään koko viikolla. Yritin käydä vähän kävelemässä
sekään mitään auttanut. En tiedä miten jaksan taas päivän.😞

Hei Liisa Ihmemaa

Mulla ketipinorin lisäksi lyricaa kahta vahvuutta, aurorixia , propralia.
Uutena lääkkeenä xanoria. Ennen oli opamoxia tarvittaessa.
Minulla kanssa huono sokerisietokyky. Veresokerit olleet samaa luokkaa
kuin sulla. Pitäisi taas pyytää lähete verikokeeseen. Vain jäänyt
kun mulla on neulakammo. Pitäisi ryhdistäytyä ja hommata lähete
labraan.

Hei Liisa Ihmemaa

Nyt lukemisen ymmärrysvaikeuksia. Jaksa keskittyä. Olen sairastanut
tätä virallisesti n.30 vuotta. Reilu 23aloitettiin lääkkeet. Tarkemmin
ajatellen jo lapsena samoja ongelmia. Silloin vain puhettakaan että
kävis jossain psykiatrilla. Sitähä olisi ollut hullu😞. Tämä vain tuntuu
että vanhemmiten pahentunu. Nyt vähän parempi olo. Jos ei tätä
hermostunutta olotilaa oteta huomioon. Nyt yritän ruokaa laittaa.
Perunamuusia ja kalaleikkeitä. En olekaan koko viikolla syönyt "kunnon"
ruokaa.😉

Hei Sarrukka!

Jos tuntuu, että nuo lääkkeet eivät auta, niin kannattaisiko muutaa tuota lääkekombinaatiota. Mulla alkoi vaikeudet jo 7 vuotiaana. Ahdisti mennä kouluun. Olin myös koulukiusattu. Asiaa ei yhtään parantanut sadisti opettaja, joka pakotti syömään. Minä tuhersin itkua ja oksensin lautaselle. Se oksennuslautanen piti sitten nöyryytyksenä viedä keittolaan ja pyytää anteeksi!
Olin jatkuvasti pois koulusta. Sitten sain nestemäistä Diapamia. Muistan vieläkin, että se maistui karkeille. Vuonna -72 oli aika harvinaista syöttää 7 vuotiaalle Diapamia.
Keskimääräistä herkempänä, mulla on aina ollut vaikeaa. Tuo Mirtatzapin auttaa ja toisaalta poistaa pakkoajatuksiakin. Ja on mulla sitten tarvittaessa se Ketipinor. Mutta mulle se ei oikein sovi, kuten ei Seronilkaan. Joskus on ollu Opamox, mutta nykyään niitä ei taideta enää määrätä, vaan joka vaivaan työnnetään Ketipinoreita.
Kannattaa sokerit mitata, vaikka kotona.

Hei Liisa IHmemaa

Tarkoitus olisi kysyä lääkkeistä kun psykiatrilla käyn seuraavan kerran.
Siihen asti tyytyä mitä työterveyslääkäri kirjoitta. Olin myös koulukiusattu.
Joskus miettini paljonko vaikuttanu nykyiseen elämään.

Meillä kanssa ekaja toka luokalla tuota ruoan pakkosyöntiä. Ensin piti
olla lautanen tyhjä sitten vasta välitunnille. Puuroja oli usein ja se
maksamakkara😝. Vei kauan aikaa ennenkuin aloin niitä taas syömään.
Minä kun en sit vielä ollut opettajan suosiossa mutenkaan. Se tuli ilmi
harvinaisen selvästi. 3-6 luokassa meillä ok opettaja. Piti monessa asiassa
mun puolta. Kiusaaminen kuitenkin jatkui. Samoin yläasteella ja muissa
opiskelupaikoissa. Pitää kerätä rohkeutta ja käydä veresokeri mittauttaan.😟

Tuota miten kotona voi mitata verensokerin. Mulla ei ole tarvittavia
välineitä. Saako niitä jostain😐

Hei Sarrukka!
Voit ostaa mm.Instrumentariumista aloituspakkauksen. Sen saa alle 20e. Myös netin kautta saa aloituspakkausia, joissa on kaikki tarvittava mukana. (Apteekkituotteet.fi) Löytyy myös muista nettiapteekeista. Jos on aihetta, sen voi saada myös terveyskeskuksesta ilmaiseksi.
Näytteenotto tapahtuu kynällä, eikä koske.

Hei,

koulukiusaamisella ja myöhemmällä masennus/paniikkihäiriö/ahdistuneisuudella on todistetusti selvä yhteys.
Tasan ei käy onnen lahjat ja elämä on välillä epäoikeudenmukaista. Jotkut syntyvät kultalusikkasuussa, toiset taas saavat kärsiä. Uskon kuitenkin jonkinlaiseen karman lakiin. Ainakin se olisi jotenkin hieman oikeudenmukaisempaa. Voihan sitä vaikka lohduttautua sillä, jos alussa on vaikeaa niin loppu olisi sitten helpompaa. Ei se koko elämä kehdosta hautaan voi olla kuin tervan juontia. Pitää yrittää aina pitää edes pieni toivon kipinä yllä, vaikka kuinka ketuttais. Arpa kohtalon on aina arvaamaton, kaikki huomenna voi olla toisin,,,

Hei Liisa Ihmemaa

Kiitos tiedosta🙂. En varmaan olisi hoksannut että noita mittareita on
saatavissa, Koulukiusaamisesta. Täällä paikallinen psyk.hoitaja ja
lääkäri tyrmäs asian kun kerroin koulukiusaamisesta. Ei kuulemma
vaikuta nykyiseen olotilaani. Et silleen.🙄. Itse olen täysin eri mieltä.
Mutta eikun yrittää löytää elämästä jotain positiivista. 🙂Päivä
kerrallaan mennään😉

Voisiko olla apua, jos oppisimme näkemään pienten asioiden merkityksen ilon tuojina?

Tunnen oikein hyvin ahdistuksen, joka nousee vähistä tuloista, joiden kanssa saa koko ajan jännittää ja pelätä, mihin ne riittävät. Ja entäpä, jos tulee jokin yllättävä menoerä, miten sitten suu pannaan?

Totta kuitenkin on myös, että niin kauan kun on taistelua, niin kauan on myös elämää. Sinulla nimerkki "arka" on vielä perhe ympätilläsi. Nauti sen suomasta vertaistuesta joka päivä, sillä esimerkiksi minä olen jäänyt täysin yksin psykoosini kanssa. Ei ole ketään, kenlle saoa edes "huomenta" tai "hyvää yötä". Yksinäisyys ja eritäytyneisyys ovat kirkous, jonka kestäminen on tunnista toiseen taistelua. Jokaiselle minuutille on pyrittävä keskimään ajan kulua. Hajoamisen tunne on koko ajan niskan päällä. Luovuttamisen tarve seruaa jokaista yritystä nousta ylös.

Sinulla "arka" on vielä toivoa, koska sinulla on perhe ja melko varmasti myös ystäväiä. Tee heidän seurastaan nautinnollista ja omaa elämääsi tukevaa. Äläkä luovu yhdestä ainoasta ihmissuhteesta, sillä ne ovat elämäsi tukirankaa.

Tänän ollut vähän parempi påivå. Tosin aamulla otin rauhoittavan.
Sekin vaikuttaa. Synkät ajatukset väijyy koko ajan taustalla. Käyvät
kimppuun taas jossain vaiheessa. Käytiin kaverin kanssa lähikaupungissa
ostoksilla. Kirppareita kierrettiin ja muita kauppoja. Löysin itselleni
puseron ja kukalle ruukun,´. Olihan tuo vähä virkistystä kun pääsi
vähäksi aikaa pois kotoa. Nyt yrittänyt sanaristikoita täyttää. Vain
taho jaksaa keskittyä. Makoillut sohva´lla ja kuunnellut radioa.

Hei

Ikävä kuulla että olet noin huonossa kunnossa😞 Oikein paljon
voimia sinulle ja lämmin halaus🙂🌻

Eilinen ilta oli kamala. Kauhea ahdistus ja pelko päällä. Itkua riitti.
Kaikki tuntui niin toivottomalta. Mietin ja mietin . on kuitenkin asioita
jotka olisi pakko hyväksyä. Niitä en voi enää muuttaa vaikka kuinka
haluaisin. Töissä mennään rauhoittavien voimalla. Joskus tuntuu ettei
Nekään auta. Elämä tämän toivottomuuden keskellä on raskasta-.
Ei minkäänlaista valonpilkahdusta näkyvissä. Eräs ihminen oli jättänyt
rukouspyynnön puolestani seurakunnan työntekijöille. Olen itsekin
miettinyt noita uskonasioita aika paljon. En saa entistä elämää sillä
takaisin vaikka niin toivoisin. Mutta jos saisi edes jonkinlaisen sisäisen
rauhan.

Viikon kun vielä jaksaisi töissä alkaisi viikon loma. Saisi vain
olla ja murehtia kotona. Töissä yrittäny olla iloinen ja hyväntuulinen.
Käy raskaaksi pitemmän päälle. Tekisi mieli huutaa ja raivota. Niin
Paljon patoutunutta pahaa oloa sisällä. Ei ketään jolle voisi puhua.