Hei,

tuntuu onnettomalta ja ketuttaa. Miehen mielestä kaikki masentuneet ovat vain itsekkäitä. Minä katson kuulemma vain omaa napaani. Vertaukseksi otti kehitysmaan, jossa masentuneita ei liiemmälti ole. Kaikki ylimääräinen aika kun menee ruuan etsintään. Pitäiskö muuttaa sitten vaikka Nigeriaan, niin masennus lähtis pois kuleksimasta,,,😟

Se masennus mihinkään katoa vaikka muutaisi honoluluun. Se seuraa
uskollisesti mukana. Masentuneella pyörii vain omat asiat mielessä.
Jaksa keskittyä toisten murheisiin. Ainakaa jos oikein huono päivä.
Ei se minusta ole itsekyyttä. On harmi jos ei miehesi sitä ymmärrä.
Onko sulla millaiset lääkkeet? eikö niistä ole apua, On totta että
alkoholi turruttaa hetkeksi. Mulla vain tahtoi käydä toisin päin. Mitä
enemmän join sitä pahempi olla. Kerran aioin yrittää itsemurhaa
lääkkeillä ja alkoholilla. Onneks kuitenki tulin järkiini ja soitin kaverille.
Tuli ja otti lääkkeet multa. Ei kait itsemurha kannata .Meillä jokaisella
on huonoja päiviä-. Itse en enää jaksa uskoa että elämä tulisi paremmaksi.
Tämän sairauden kanssa on vain yritettävä elää. Tosiaan yritettävä😠.
Toivon että olet saanut riidan sovittua miehesi kanssa🙂👍.

Voimia sinulle🙂🌻

Hei arka!
Toivottavasti oot liitossa ja saat ansiosidonnaista päivärahaa,vaikkei siinäkään mitään
hurraamista ole! Ite otin lopputilin puolitoista vuotta sitten kun en enää saanu rauhot-
tavia miltään lääkäriltä. Kävin sentään töissä kaheksan vuotta ja aina aamulla otin puo-
likkaan opamoxin että pystyin meneen sinne. Kaippa se lekureitten mielestä sit on parem
pi että lorvin kotona loppuikäni, en tiä.
Siis mulla paha sos. tilanteiden pelko. Sen jälkeen työkkäri on järjestäny mulle palkatto-
mia töitä, toisesta sain puolen vuoden palkallisen pestin ja lääkäriltä niitä rauhottavia
kun huusin ja paruin töissä. Vanhuksetkin osaa olla vaativia vaik ovat kokeneet pula-ajat
ym. Vartti odotusta oli niin sietämätöntä et sai kuulla kunniansa.
Toisessa paikkaa taas hoitsut söi kaiken mitä vanhukset jätti ,melkoset annokset,mulle
sanottiin että kahvia saa ottaa joo;minen ollu rahaa saanu 9 vkoon,ei olluevästä, rupes
taas vituttaan niin ekan kerran hain saikkua masennuksen takia.musta on tullu yhä enem-
män ihmisvihaaja!Rahaa, rahaa,rahaa,niin se menee! j

Huomenta Sarrukka!

Kiitos kannustuksesta. Joo, meillä on aina hutikassa mielipide eroavaisuuksia. Selvin päin aika tasasta. Mulla on nyt joku kriisikausi meneillään. Etsin itseäni jne. Pahin aika oli masentava marraskuu. Tosin silloin söin Seronileja, jotka ei mulle sopineet. Tulin vain entistä levottomammaksi. Nyt on Mirtatzapin, joka tuntuisi sopivan. Ketipinorkin mulla on, mutta herään yöllä hirveisiin sydämen tykytyksiin. Vaikka on vain 25mg. Tosin olin ottanut muutaman kaljan. Jotenkin tuo Mirtza tuntuu rauhoittavan ja tasaavan mieltä. Siitä mielenkiintoinen lääke, että mitä pienempi annos sen nukkuttavampi efekti.
Ihanteellista olisi, jos pystyisi ottamaan vain saunakaljat, n 6 tölkkiä. Minä kun aukasen yhden, niin se on sitte menoa. Tosin vain siistissä sisätilassa,,,

Hei Arka,

olen itsekin huomannut, miten tärkeää vertaistuki on. Se, että on muitakin, joita vaivaa tämä rasittava ja riuduttava sairaus. Oletko pitkään käyttänyt noita lääkkeitä. Ajattelin vaan, että täysi pitoisuus saavutetaan noin kuukauden sisällä. En tiedä, onko placeboa tms. mutta tällä hetkellä tuntuu paremmalta, kun heitin Seronilin pois. En ole sitä kahteen viikkoon syönyt. Mirtatzapiini toi avun aika nopeasti. Tosin eihän sitä tiedä taas, milloin tulee alas. Ajattelen, että pelko pois, jos tulee ahdistusta, se on sitten sen ajan murhe. Pitää nyt elää vain tänään ja tässä hetkessä.

Hei arka

Mukava kuulla sinustakin. Olenkin miettinyt mitä sinulle kuuluu. Kävin
kävelemässä pikku lenkin. Jalat ois vieneet pitemmällekin lenkille mutta
pää ei antanu periksi. Alkoi ahdistaa ja häiritsevät ajatukset alkoi pyöriä
mielessä. Nyt ajattelin kokeilla tuota rentoutuskasettia jälleen kerran.
On vain tämä olo ettei taho mitkään rentoutumiset auttaa. Veljet kävi
kylässä. Mukava kun vanhempi velikin oli lähtenyt mukaan. Yleensä
ole mukana. Voi kun voisin helpottaa jotenkin oloasi😟. Toivotan
sinulle paljon voimia ja jaksamista🙂👍

Jotain sentään saanut aikaiseksi tänään. Vaihdoin verhot ikkunoihin. Siihenkin
piti pakottaa itsensä. Nyt taas mieli maassa ja ahdistaa. Ei jaksa tehdä yhtään
mitään. Makoillut vain sohvalla ja mietiskellyt. Ensi viikolla pitäisi taas töihin.
En tiedä miten taas selviän. Pelottaa ja ahdistaa jo valmiiksi. On tämä
kun pitää viikkoja ja päiviä etukäteen hermoilla asioita. Tää ei ole kivaa.
Tupakkaa ja kahvia menee vähän liiankin kanssa.eikun kahvin keittoon😝

Innostuin näitä ajatuksiani tänne kirjoittelemaan. Vaikka raittiutta
4 vuotta kestänyt. Nykyään on pelottavan usein tullut mieleen ajatus
muutamasta kaljasta. Vielä olen saanut itseni hillittyä. Ajatellut
niitä arvaamattomia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. En ole
mitään raittiuslupausta tehnyt en tee. Pelottaa jos tosiaan taas
sorrun juomaan. Se ei asioita paranna tiedän. 😟

Hei Sarrukka

Yhteisvaikutukset riippuvat lääkkeistä. Ite olen näin alkuvaiheessa huomannut, että väsyttää enempi. Se on tuon kaljan kanssa mulla ongelma. Nyt on jo neljäs päivä menossa. Että mulla se harvoin jää yhteen päivään. Se on hyvä, että on sen verran vähän rahaa käytössä. Jossain tulee raja. Kun vain osais ottaa ne muutamat saunakaljat.
Hyvin sulla on ollu itsekuria 4 vuotta. Onnittelut siitä.🙂🎂 On pitkä aika. Mulla jo kaksi viikkoa tekee tiukkaa. Kesä on sitte taas lipittelyä parvekkeella ja veneellä. Pitää yrittää ottaa itseään niskasta kiinni ja asettaa tavoitteita.

Hei Liisa Ihmmemaa

Toivotan sinulle onnea tavoitteen saavuttamisessa🙂👍. Se on vaikeaa
sen tiedän. Siinä ei auta toisten sanomiset. Itsestä lähdettävä. Minulla
varmaan vaikutti kun kaaduin kännipäissäni pyörällä. Loukkaannuin
melko pahasti. Leukamurtuma. Olen myös ollut jalka kipsissä ym ym.
Alkoholi usein syyllisenä. Tuo viimeinen tapaus pisti miettiinasioitaa.
Olen tämmöinen tapaturma altis ihminen selvinpäinkin mitä sit kännissä.
Minä kun en malta pysyä kotona ryypäämässä. Pitää lähteä kylälle
sekoileen. Alkaa poskia kuumottaa kun miettii mitä kaikkea kännis
tullut tehtyä. Onneksi en kaikkea muista. Mitä perästä kuullut ihmisiltä.
Toivon vain että en sorru uudestaan. Siinä menisi työpaikka ja elämä
vielä huonompaan malliin. Aivan tarpeeksi kun taistelee näiden mielenterveys
ongelmien kanssa. Joskus tuntuu etten jaksa enää. Tekis mieli luovuttaa
ja tehdä itsemurha. Vaikka ei minusta taitaisi olla siihenkään.

Hyvää päivänjatkoa sinulle🙂

Hei Sarrukka

Näinhän se menee tuon kaljan kanssa. Sehän mulla on tuo kotona tissuttelu. Pitkän tauon jälkeen menee taatusti riitelyksi. Seuraavat päivät ahdistukseen ja sitä seuraavat muuten vaan.
Sulla on työpaikka. Se on erinomainen asia, että jaksat käydä töissä. Miun pitäis varmaan hakee eläkettä. Sekin niin iso prosessi. Työ ei huvita, ei jaksa, ei kykene jne.
Ole ylpeä itsestäsi ja saavutuksistasi. Vaikutat kuitenkin aika vahvalta ja empaattiselta ihmiseltä.
🙂👍

Hei Liisa Ihmemaa

Juu pitäisi olla tyytyväinen että on töitä. Kaikilla sitä mahdollisuutta
ei ole nykypäivänä. Vaikka innostusta töihin olisikin. Mutta jos
työ on yhtä painajaista niinkuin mulla ei hyvä. Ahdistun ja pelkotila
iskee jo ajatuksesta että pitää töihin. Toivon että saisin edes sen
osatyökyvyttömyyseläkkeen. Se prosessi vielä kesken. Päivä kerrallaan
,mennään eteenpäin. Onneksi rauhoittavat pillerit keksitty.

Toivottan voimia sinulle jokaiseen päivääsi🙂👍

Mistään ei saa apua. Saa taistella ja odotella ja sitten vaan pompotellaan paikasta toiseen. Olen niin väsynyt tähän. Ja ymmärrystä ei heru mistään eikä suostuta kuuntelemaan. Itse pitää kaikista asioista ottaa selvää kun lääkärit ei tiedä mitään. Olen niin väsynyt ja nyt kun mulla oli 20mg cipralex rinnakkaislääkkeet loppu eikä rahaa, niin jouduin vajaan viikon syömään jäljellä olevia 15mg, niin masennus alkoi taas hiipiä. Eikä huvita yhtään mikään. Taas itken kun juttelin tervkeskus sairaanhoitajan kanssa joka hänkin sanoi että mene Auroran päivystykseen, älä uhkaile. Enkä mitään uhkaillut, vaan kerroin miten paha olo on ja pitääkö tosiaan tehdä tai yrittää itsemurhaa ennen kuin saa apua. On se kumma tämä nykysysteemi kun ei saa apua mistään ainakaan kunnalliselta taholta. Eikä lääkäri edes tiennyt VALTAVA rahoitteisesta terapiasta vaikka hänen kuuluisi tietää ja laittaa lähete. Pelkää pompottelua ja odottelua. Mitä tarkoitusta munkaan elämällä enää on, pelkkää taistelua päivästä toiseen, ja selviytymistä.
Tekisi mieli vaan nukkua. Välillä on ollut parempia päiviä, mutta en ole edes jaksanut tehdä töitä, vaikka rahaa tarvisin. Ei vaan pysty. Enkä pääse kotoa mihinkään, ellei ole sovittua menoa, ahdistaa ajatuskin mennä tuonne lumeen tarpomaan heikoilla jaloilla. Ja olen niin koukussa nettiin, eikä siihenkään tunnu saavan mistään apua. Minut on laitettu palasiksi, olen kuin palapeli, jonka palat on sekaisin ja tuhannessa eri paikassa ne pitää koota. Yhdestä paikasta ei saa apua, vaan pitää juosta monessa paikassa. Julkinen terveydenhuolto ja ennaltaehkäisy ovat ihan perseestä. Mitään ennaltaehkäisyä ei ole.

"Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille. Ja mielen vapaus,,,"
Luin just viimeisen Alibin ja siinä oli juttua Irwinistä.
Tuli mieleeni, että auttaako rentoutumiskasetit, valaanlaulut ym. En ole koskaan kokeillut.

Rentoutumiskasetteja kokeillut vaihtelevalla menestyksellä. Välillä
tuntuu että auttaa. Useimmiten ei mitään apua. Alkaa tuntuu ettei
tällä elämällä ole mitään merkitystä enää. Ei mitään syytä
miksi elää. Pelkkää kärsimistä vain😞