Taistelua päivästä toiseen

Taistelua päivästä toiseen

Käyttäjä arka aloittanut aikaan 07.12.2011 klo 16:43 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä arka kirjoittanut 07.12.2011 klo 16:43

Heippa
Älä ikinä vertaa itseäsi muihin.
Äläkä ikinä häpeä itseäsi.
Vaan arvostat itseäsi sellaisena kuin sinä olet ja keskityt nyt itsesi hoitamaan kuntoon
eli masennuksen ja väsymyksen.
Et ole elämässä epäonnistunut vaan nyt sinulla on elämässä vähän ongelmia
mutta hiljakseen hoidetaan asiat kuntoon.
Pyri liikkumaan ulkona luonnossa ja tee kaikkea pieniä asioita mistä
sinä tulet onnelliseksi ja mistä sinulle tulee huvä olo.
Kuuntele musiikkia musikilla on voimaa.
Onko sinulla ketään ystäviä / kaveria jolle voisit kertoa iloja ja suruja ???
Se helpottas kyllä elämää.
Kun olet sairauslomalla ja tulosi on tippunut niin oletko selvittänyt esim toimeentulotuen ???
Seurakunnasta saa monesti esim ruokaavustusta ja rahallistakin avustusta
Nekin kannattaa selvittää ???
Kirjoita miten olet jaksanut niin minä vastaan sinulle ja yritän auttaa ja neuvoa.
Kaunista loppuvuotta sinulle

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 30.12.2012 klo 18:21

Tänään huono päivä. Aamulla herääminen tosi vaikeaa. Olisin halunnut
jäädä peiton alle piiloon. Ei ole jaksanut tehdä mitään masentaa ,ahdistaa.
Olo on oudon sumuinen ja itkettää. Olisi pitänyt pyykkiä pestä. Ei jaksa.
Päivä on mennyt sohvalla maatessa. Tupakkaa kulunut taas liikaakin. Se si
siitä päätöksestä vähentää polttamista. Mietin taas. Tämmöistäkö on mun
loppuelämä.☹️

Käyttäjä repukka kirjoittanut 30.12.2012 klo 21:35

Pystytkö oikeasti käymään töissä, vaikka olet huonossa kunnossa? Olisiko syytä jäädä sairauslomalle? Minä kävin monta vuotta masentuneena ja ahdistuneena töissä ja se oli ihan kamalaa. Lopulta, kun oma paha olo alkoi näkyä jo työnteossa minun oli myönnettävä itselleni, etten ole työkuntoinen ja suostuin jäämään pitkälle s-lomalle, kun työterveyslääkäri sitä ehdotti.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 31.12.2012 klo 13:14

Huomenna pitäisi töihin. tuli sairastapaus töissä. En tiedä miten päivästä
selviän. Pelottaa ja ahdistaa. Jotenkin tuntuu että olen aivan hukassa ajatusten
kanssa. Ei viitsisi sairaslomaa hakea. Sitä vain Sinnittelee viimeiseen asti.
😟

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 31.12.2012 klo 21:10

Hei

Alkaa tosiaan iskeä uskon puute. Voiko tosiaan elämä muuttua
parempaan. Joo. Pilleri naamariin ja ainakin kuvitella että
apua. On ainaki hetken hyvä olla.

Hyvää uutta vuotta meille kaikille.🌻🙂🌻

Käyttäjä laura20 kirjoittanut 01.01.2013 klo 12:14

Arka, tiedän täysin, mitä käyt läpi. Itsekin toimin henkilökohtaisena avustajana. Olen sinua tosin varmasti nuorempi, mutta samat ajatukset täälläkin pyörii. Olin juuri ennen töihin menoa lopettanut vuoden sairasloman; tuntui, että on pakko sen vuoden tekemättömyyden jälkeen säännätä eteenpäin suorittamaan. Ensimmäiset pari kuukautta jaksoinkin hyvin, tein työtä täydellä sydämellä ja nautin aikaansaamisistani. Mutta nyt, masennuksen ja ahdistuksen ottaessa enemmän otetta minusta, hyvä kun jaksan avustettavalle edes puhua mitään. Ärsyttää jopa suunnattomasti, kun hän alkaa puhumaan ja pitäisi vastata, minä en jaksa! Yritän työpäivät sinnitellä ja ponnistella, rankkaahan se on, mutta sitä olen tehnyt koko ikäni: suorittanut. En saa työstäni mitään, vaikka alkuunkin siitä nautinkin. Ne tunteet ovat jonnekin kadonneet. Suoraan sanottuna jopa vihaan tällä hetkellä mennä töihin, mutta menen silti ja yritän pitää hymyn koko päivän kasvoillani.

Olen miettinyt useasti, että josko lopettaisi työt ja keskittyisi täysillä vain opiskeluun. (Opiskelen tosiaan samalla.) Mutta jotenkin oma suorittajapuoli ei annan periksi, enhän minä voi työtä lopettaa, en voi, pakko jaksaa, vaikkei jaksakaan. Ja sen ajatusketjun päätteeksi tulee itsemurhaa mietittyä. Pääsisi pois tästä kaikesta. Ei sitä halua edes välttämättä kuolla, kunhan vain pääsisi pois tästä elämästä.

En osaa sanoa mitään parantavaa. En tiedä, millä tämän sairauden voittaisi. Toivoisin, että tietäisin, että voisin jotenkin helpottaa teidän muiden masentuneiden olo. Mutta halusin vain sanoa, ettet ole yksin. Täällä on niitä ihmisiä, jotka tietävät, mitä käyt läpi. Jos se edes vähän lohduttaisi, ehkä. Paljon voimia arkeen. ☺️❤️

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 02.01.2013 klo 12:05

Tänään vapaapäivä. Taitaa mennä ihan oleskellessa. Pitäisi siivota
ja järjestellä paikkoja. Ei vain ole mitään mielenkiintoa. On niin ihottavan märkä
ilma. Huvita edes lenkille lähteä. Varmaan tekis hyvää mielialallekin.
Tuntuu että työpäivät vie voimat. Musiikkia kuuntelen se vähän lohduttaa
Kirurgian poli määräsi tutkimuksiin. Saa nähdä mitä löytyy. Minulla
Ollut yläraaja ongelmia. Kuntoutukseen 3 viikon kuluttua. Onneksi viimeinen jakso.
Odottelen testeihin pääsyä psyk. aluepolille. Testaavat toimintakykyä.
Aikanaa lähtee B-lausunto kelalle. Ois kuin lottovoitto kun sais osatyökyvyttömyys
eläkkeen. Tosin mietityttää tuleeko sitä toimeen sitten. Pitää yrittää ajatella
niitä positiivisia ajatuksia. Mulle vain niinkuin varmaan monelle muullekin vaikeaa.
Eletään päivä kerrallaan. Toivotaan että elämä voittaa jossain vaiheessa.
Voimia teille kaikille🙂🎂

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 02.01.2013 klo 15:43

Hei arka

Kannattaa varmaan kokeilla lääkkeitä.Jos saisit sopivat lääkkeet ja
mieliala kohenisi. Tämä päivä mennyt netissä ja kävellessä huoneesta
toiseen. En ole saanut mitään aikaiseksi. Kahvia ja tupakkaa kulunut
vähän liikaaki. Niinkuin ne nyt olotilaa parantaisi. Vähän yritin jumpata
äsken. Sitäkin pitäisi säännöllisesti tehdä. Ei useinkaan ole motivaatiota.

Suunnitelmissa on B-lausunto. En usko että eläkettä saan.Oisihan se
yllätys jos niin kävisi. Tuntuu tällä hetkellä etten jaksa kokpäiä työtä.
Pelottaa helmikuu kun palaan kokopäivä työhön.Näkee sitten miten menee.
Toivotaan että uusi vuosi parempi kuin edellinen.Voimia sinulle☺️❤️

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 02.01.2013 klo 16:30

Mietin miten jaksan taas huomisen töissä, Olen niin väsynyt. Moneen
yöhön en ole nukkunut kunnolla.Painajaiset ahdistaa tai ei muuten
uni tule. Sain kyllä lääkkeet nukahtamista helpottamaan.(ketipinor).
Tuohan ei varsinainen unilääke. Onko kenelläkään kokemusta
kyseisestä lääkkeestä?. Haaveilen kunnon yöunista. Mutta
mahdottomalta näyttää.😞

Käyttäjä arka kirjoittanut 03.01.2013 klo 09:40

Hei Sarrukka!
Rukoilin että saisit nukuttua.
Voimia sinulle töihin ja lepoa vapaa-aikaan. Tiedän millaista se on kun on vaan raahauduttava töihin vaikka tuntuu ettei voimia ole. Ja kun vapaa-aika menee huoneesta toiseen kävellessä tai sohvalla.
Pitäisi jaksaa soittaa tervesasemalle ja varata se lääkärinaika. On vaan niin monimutkaisia nuo ajanvaraussysteemit, en oikein tiedä mihin numeroon pitäisi soittaa. Ennen olin hoidossa mielialahäiriöpoliklinikalla mutta kirjoittivat minut ulos vastoin tahtoani. Se oli huono kokemus. Tuntui etteivät välitä.
Nyt on ensimmäisen lomapäiväni aamu. Heräsin yöllä kolmelta, sitten viideltä ja sitten seitsemältä nousin ylös (aina välillä menen sohvalle makaamaan). Muut nukkuvat vielä. Olen ollut täällä netissä, käynyt laittamassa esirukouspyyntöjä palstoille että saisin joko parantua tai kuolla pois.
Koko päivä aikaa enkä osaa keskittyä mihinkään. Tupakkaa kuluu.

Käyttäjä topcat kirjoittanut 03.01.2013 klo 09:50

Sain kyllä lääkkeet nukahtamista helpottamaan.(ketipinor).
Tuohan ei varsinainen unilääke. Onko kenelläkään kokemusta
kyseisestä lääkkeestä?

Hei,

Minä olen käyttänyt Ketipinoria (200-400 mg) uniongelmiin jo pari vuotta, ja se on ainoa lääke joka on auttanut. Ns. 'oikeat' unilääkkeet eivät tehoa, koska ongelmana on liian aktiivinen mieli. Ketipinor siis rauhoittaa mieltä ja poistaa obsessiiviset ajatukset, jotka estävät nukahtamisen.

Jos et ole vielä saanut Ketipinorista apua, keskustele lääkärin kanssa annostuksesta. Itse ainakin tarvitsen melko suuren annoksen, mutta apu on korvaamaton!

Tsemppiä sinulle!

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 03.01.2013 klo 20:09

Hei arka ja topcat

Kiitos vastauksistanne. Toivon sydämestäni että sinä arka saat apua.🙂🌻
Kokeile johonkin numeroon varmaan osaavat neuvoa mihin soittaa.
Kiitos myös sinulle topcat. Pitää neuvotella lääkärin kanssa. Tosin en
tiedä milloin psykiatrille pääsen. Täällä terveyskeskuksessa eivät varmaan
lääkemuutoksia tee. Mulla syksyllä nostettiin annostusta. Nähtävästi ei
vieläkään sopiva. Ennen tykkäsin työstäni. Odotin jo viimeisinä lomapäivinä
että pääsis töihin. Nyt tilanne täysin toinen. Työnteko pakkopullaa ei jaksa.
Harvassa ne päivät jolloin virtaa riittää. Mielenterveysongelmien kanssa
painiminen vie voimat.

Kaikkea hyvää teille 🌻🙂🌻. Voimia jokapäiväiseen elämäänne🙂🌻

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 03.01.2013 klo 20:25

Tänään oli pitkästä aikaa hyvä päivä töissä. Ei tarvinnut ottaa opamoxia.
Oli sellainen rauhallinen olo. Vaikka oli pientä sählinkiä selvitin asiat.
Voi kun tämmöisiä päiviä olisi useammin. Huominen pelottaa. Sattui
työpariksi ihminen joka on ns. vahva persoona. Täytyy toivoa että kaikki
hyvin. Minä vain mietin niitä huonoja asiota. Teen asioista vaikeampia kuin
ne sitten todellisuudessa on. Siinä yö menee taas hermoillessa. Sitte on
onneksi viikonloppu vapaata:🙂🌻

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 06.01.2013 klo 13:10

Hei arka

Mukava kuulla sinusta🙂. Ehdin jo huolestua onko sattunut jotain😞.
Elämässä on paljon hyviä asioita jonka vuoksi elää. Toivon että itse
kukin löytää jotain positiivisia asiota joka pitää kiinni elämässä.
Itsemurha huono ratkaisu. Itse kerran lääkkeillä ja alkoholilla yrittäny.
Onneks aloin katua ja soitin silloiselle poikaystävälle että tulla auttaan.
Tuli ja otti multa lääkkeet poi. En onneks ehtinyt ottaa riittävästi lääkkeitä.
Nukuin vain illan ja yön aamulla paha olla. Morkkis iski ja kaduin.

Aamulla tosi vaikea taas päästä sängystä ylös. Istuin kauan sängyn laidalla ja
mietin, Ahdistus tuli päälle kuin hyökyaalto. Mietin onko pakko aloittaa uusi p
päivä. Olen pakottanut itseni tekeen jotain. Kävin kävelyllä. Nyt pesen pyykkiä
ja laatikko kypsyy uunissa. Olo on koko ajan ahdistunut ja tuskainen olo😟

Hyvää päivänjatkoa sinulle yritä jaksaa🌻🙂🌻.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 07.01.2013 klo 11:55

Voimia sinulle yritä jaksaa🙂👍. Elämä on toivotonta taistelua mutta
jokin tarkoitus tälläkin on. Oppisi löytään edes jotain positiivista
mistä saisi voimaa jaksaa😟

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 08.01.2013 klo 19:15

Sama täällä . Tupakkaa kuluu. Niinkuin se nyt jotai auttaisi. Nytkin
ahdistunut olo. Pelottaa taas nukkumaan meno. Ei tämä valittamalla
parane mutta jos kirjoittaminen vähän oloa helpottaisi.
Ois ihanaa kun sais aamulla herätä ilman ahdistusta. Innolla odottaa
mitä päivällä annettava. Tämä vain pelkkää haavetta tällä hetkellä
😟