Hei!

Ikäviltä kuullostavat tunnelmasi, jotka sinänsä itse voin varsin pitkälti jakaa. Mutta sinulla on perhe!!! Ihmisiä, jotka välittävät ja heille suunnitelmasi toteuttaminen olisi varmasti taakkana loppuelämän. Toivottavasti löydät edes pientä iloa ja jaksamista! Huonossa kunnossa ei kykene tekemään kaikkea, mitä haluaisi. Tee yksi asia kerrallaan ja ole siihen tyytyväinen. Ja mukavien asioiden tekeminen on parasta vastalääkettä ikäville ajatuskuluille. Onko jotain harrastusta, mistä tykkäät? Joka tapauksessa toivon voimia ja uskoa siihen, että selviät. Hyvää joulua ja toivottavasti parempaa uutta vuotta!

On tämä masennus kyllä kammottava sairaus ja kun sen päälle kärsii vielä ahdistuksesta, niin on varsinainen soppa kasassa. Ei-masentuneiden käytös näyttää ihan käsittättömältä: miten ihmiset jaksavat touhuta, rupatella ja suunnitella. Itse en tahdo saada itseäni tällä hetkellä ylös sängystä. Nousen välillä käyttämään koirat lenkillä, syön ja vilkaisen, josko joku olisi kirjoittanut johonkin keskusteluun jotain. Sitten takaisin peiton alle. Siellä ahdistus onneksi hellittää hetkeksi, vaikken nukkumaan pystykään.

Arka, älä missään nimessä mene epätoivoissasi ottamaan mitään rauhoittavien yliannosta, niistä et saa kuin maksasi piloille..! En osaa neuvoa sinua, kuinka saisit olosi paremmaksi, kun en itsekään osaa elää tätä elämää. Itse jaksan seuraavaan hetkeen siten, että mietin mahdollisimman vähän tulevaisuutta ja elän niin pitkälle tässä hetkessä kuin se näinä aikoina on mahdollista.

Hei arka

toivon ettet tee mitään peruuttamatonta. Sinulla on rakastavia ihmisiä
ympärillä.He todella valittävät sinusta. Onko sinulla mitään harrastusta
tai jotain mielekästä tekemistä.? Itsekin masennuksen ja ahdistuksen
kanssa kamppailen. Ymmärrän ettei elämää taho aina jaksaa. Mutta
yritetään uskoa että tästä selvitään vielä. Voimia sinulle ja tämmöinen
nettihalaus☺️❤️.

Hei..pidätkö yhtä huonossa arvossa muitakin jotka tekevät henk.koht avustajan töitä? Todella ikävää jos näin on... työ on tärkeää ja jokaiselle työlle tarvitaan tekijä. VAikuttaa siltä että olet todella syvällä itsesäälin kierteessä, toivottavasti pääset pois sieltä. Parempaa tulevaa vuotta!🙂

arka kirjoitti 26.12.2012 18:4
Miten voisi lakata ajattelemasta asioita joihin ei enää voi vaikuttaa? Miten pystyisi keskittymään johonkin muuhun?

Mutta moniin asioihin voi vaikuttaa. Minä ainakin usein sorrun voivottelemaan, miten monet asiat on elämässä huonosti. Monet ovat sellaisia asioita, joihin voisin kyllä vaikuttaa. Sitäpaitsi on paljon asioita, isojakin, jotka ovat hyvin ja joista vain unohdan olla kiitollinen.

Masennuksessa on inhottavaa juuri se, että usein elämäntilannetta haluaisi muuttaa, mutta masennuksen vuoksi siihen ei ole voimia eikä uskoakaan minkään muuttumisesta. Lähipiirini ei tiedä masennuksestani ja kyllä he varmaan ihmettelevät, miksen tee jotain opintoja, jotta saisin mielekkäämmän työpaikan. Sitä ei vaan saa itsestään mitään irti.

En tiedä onko tämä elämä elämisen arvoista. Moneen yöhön en ole nukkunut
kunnolla. Aamut tosi vaikeita . Haluaisi vain jäädä sänkyyn. Ahdistus valtaa
mielen ja selittämätön pelko. Kun tosiaan voisi ajatuksiaan muuttaa.
Aina vain ne huonot ajatukset pyörii mielessä.
Lääkkeitä vaihdettu usein. Mikään oikein tunnu auttavan. Alkaa epätoivo
iskeä. Missään ei ole hyvä olla.😞. Usko tässä sitten siihen parempaan
tulevaisuuteen😭.

Mä löysin tänne tukinettiin kun etsin itsemurhasta juttua netistä. Joskus oli joku vertaistukisaitti, mutta se lopetti. Ja sitä ei vissiin moderoitu riittävästi, sillä siellä oli paljon asiaan kuulumatonta viestiä ja melkein jopa toisten mielipiteiden dissaamista. Hyvä, että täällä on moderointi.

Mulla myös itsemurha-ajatuksia usein, viimeksi pari päivää sitten, kun äitini tuli joulupäivänä kylään ja alkoi arvostella kotiani. Nyt tuntuu ikävältä olla täällä, sillä hän "saastutti" puheillaan kotini, ja nyt en voi täälläkään olla rauhassa niiltä pakkoajatuksilta, jotka toistuvat ja toistuvat, aina uudestaan ja uudestaan. Päähäni tulee ne arvostelut mitä äitini on aikojen saatossa sanonut, ja nyt vielä kun hän arvosteli minulle rakkaan kotinikin. Ahdisti yksi yö niin että tuska oli lähes käsinkosketeltavaa, ja itkinkin jonkun aikaa ja ajattelin itsemurhaa.
En saanut itseäni tänään lähtemään AAL-ryhmään (alkoholistien aikuiset lapset) vaikka olisin sen tarpeessa ollut. Mutta olin kuin liimattu sohvaani, ahdisti jo ajatuskin lähteä ihmisten ilmoille.

Todellakin, viestin otsikko on kuvaava myös minun elämääni kohtaan, taistelua päivästä toiseen. Olen eläkkeellä mutta teen välillä ns. hanttihommia, mutta nyt en pysty ahdistukseni takia tekemään niitäkään, joten en voi saada ylimääräistä rahaakaan.

Mun pitää varmaan kirjoittaa uusi ketju, etten "kaappaisi" tätä ketjua, mutta halusin vain sanoa, ettet ole yksin ajatustesi kanssa. Meitä on muitakin, jotka haluavat täältä pois ja joille elämä on pelkkää taistelua päivästä toiseen.

Sain ajan terveyskeskuslääkärille vasta 18.1 ja tuntuu, etten sieltäkään saa apua, minua ei oteta vakavasti tai tyrkytetään vaan lisää lääkkeitä. Olen myös alkoholisti, joka on ollut raittiina vajaa 14 vuotta, ja olen ollut koukussa myös nukahtamislääkkeeseen, kun ahdistus on tuntunut niin pahalta. Mutta ne eivät sovi mulle, ja mun on pakko yrittää ilman niitä, vaikka tuska olisi kuinka kova. Jos lisään peratsinia (tällä hetkellä 4mg) niin se vain väsyttää niin paljon, ettei olemisesta tule mitään.

Hei

Kyllä sitä toivoisi että asiat olisi toisin. Tosiaan tuntuu että elämä
menee hukkaan. Välillä on parempia päiviä niinkuin tänäänki.Kaikenlaista
puuhastellu eikä yhtään kejuttanut. Huomisesta ei tiedä. Kunhan nyt selviäis
yön yli. Viime yönä painajaiset ei antanu rauhaa. Näin unta että joku yritti mun
asuntoon. Heräsin ja pelkäsin. Vei aikaa ennenkuin ymmärsin että se oli unta.

Haluan toivottaa kaikille hyvää ja parempaa uutta vuotta🙂🎂.

Hei Arka, oletko miettinyt koskaan kokonaan "alanvaihtoa"? Jos nykyinen työ ei tunnu mielekkäältä, tuntuu se vähän "väärältä" sitä avustettavaakin kohtaan jos mielialat heijastelee siihen arkeen. En toki väitä että tekisit työsi jotenkin huonommin sen vuoksi, mutta sanoisin että mielialat ja työn arvostus lienevät aistittavissa... Onhan maailmassa työtä. Esim. myyntialalle haetaan väkeä jatkuvasti, olisiko sellainen poissuljettu ajatus? Entä kouluttautuminen oppisopimuksella (saisi palkkaa kuitenkin 80% normaalipalkasta oppisopimuskoulutuksen aikana..)?

Mistä saisimme tyttöystäväni kanssa apua, kun elämämme on ahdistusta, pelkoa tulevaisuudesta, rahallisia huolia, jatkuvia vastoinkäymisiä ja itsetuhoisia ajatuksia?

Mistä saa ammattiapua, kun rahaa sellaiseen ei ole? Emme jaksa enää kauaa.

Hei arka!

Tosi kurjaa että sulla niin paha olla että itsemurhaa mietit. Sulla
kuiten perhe tukena. Toivon todella että sat valoa elämääsi. Tykkäätkö
kuunnellä musiikkia. Itse kuuntelen usein jotain hengellistä tai
muuten rauhallista musiikkia. Tuntuu että saan siitä voimaa. Tosiaan
minäkin sanon. Oletko ajatellut jotain muuta työtä? Tosi raskasta
olla töissä jos se ei ole mielekästä. Olen tosi huono kirjoittaan asioita.
Olen tottunut pitään asiat sisälläni mutta tässä jotain kuitenkin.

Voimia sinulle !☺️❤️

Hei arka

Tosi ikävää että sulla paha olla että mietit sitä itsemurhaa.Voisinpa
antaa hyviä neuvoja. Muntta itsellä oltila mikä on ei ajatus pelaa.
Tuntuu että päässä liikaakin ajatuksia.Ei saa otetta mistään. Tykkäätkö
kuunnella musiikkia?. Itse kuuntelen kun oikeinpaha olla. Tykkään
kuunnella hengellistä tai sitten jotain rauhallista musiikkia. Tuntuu että
se helpottaa edes hetkeksi. Minkäläista työtä haluaisit tehdä jos olisi
mahdollisuus vaihtaa alaa? . Olen huono kirjoittaa asioista. tottunut
pitään asiat sisälläni. Niin vähän ns. kavereita joita mun asiat kiinnostaa.
Mutta kunhan jotain kirjoittelin. Vähän oloa helpottaa😟
Voimia sinulle!🌻🙂🌻

Mä olen jouluaatosta lähtien ollut vain kotona. En ole käynyt kuin parvekkeella tupakalla. En ole edes joulupäivän jälkeen käynyt suihkussa. Ja olen valvonut öitä ja nukkunut päivät. Tänään menin nukkumaan klo 12 päivällä ja heräsin klo 19. Olen ollut chatissa. Se saa ajatukseni edes hetkeksi rauhoittumaan. Ja kun luin pakkoajatuksista, niin siellä sanottiinkin, että esim. pelien pelaaminen tai telkkarin katsominen vie ajatukset pois ahdistuksesta. Mutta ei tietenkään ole hyvä, että viettää koko vuorokauden netissä. Koko viime yö meni chatissa. Olen tutustunut siellä muutamiin nickeihin, ja ne jaksavat pitää minut siellä vaikka paljon siellä on myös asiatonta puhetta.
Siellä on myös ilmaiset kamerat, ja välillä siellä on mielenkiintoisia persoonia, joiden jutteluja seuraan. mm. eräs alkoholisoitunut yksinäinen nainen, ja tunnen symptiaa häntä kohtaan, mutta jotenkin oma oloni helpottuu kun jollain muullakin on huonosti asiat. Saa tunteen, ettei ole yksin. Ja olen myös itse ollut kamerassa juttelemassa. Joskus sieltä löytää ihan kivoja keskusteluja.

Niin, en usko että yksi 100kpl Tenoxia tappaa. Itse olen lääkkeillä kokeillut itsemurhaa 23-vuotiaana, mutta parin päivän jälkeen heräsin vain sekavana, ja tilasin itselleni ambulanssin. Menetin tajuntani, ennen kuin tulivat hakemaan vatsahuuhteluun. Tosiaan, siinä pilaa vain maksansa. Ja söin lääkkeitä melko paljon. Niiden kanssa ei kannata leikkiä. Itse en uskaltaisi sillä tavalla enää yrittää.

Hups. Lähetin kaksi samanlaista viestiä. Olen tämmöinen sähjääjä