Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 01.09.2015 klo 17:50

Hei, Minävaan00!☺️❤️☺️

Kiitos, kun kirjoitit. Luin sinun kirjoituksesi juuri ketjustasi. Elämä on... niin mitä...😑❓ En osaa nyt vastata viesteihisi. Olo on niin tuskainen. Mun on paha olla. Eikä kukaan/mikään auta.

Olin päivän liikenteessä. Nyt tuntuu, että olen ihan väsähtänyt. Mulla oli tarkoitus tehdä tänään kalakeitto, mutta taitaa siirtyä huomiseen. Toivoisin saavani vähän siivottua täällä. En tiedä mistä aloittaisin. Tekee mieli itkeä ja parkua. Hakata itseni mustelmille. Haluan kuolla ja luovuttaa. Soitin tytölle. Oli huonolla tuulella. Ehkä reagoin sitten siihenkin... Mä olen paska äiti. Paska ihminen. Pelkkä paska. Ja nyt sitten vuotaa kyyneleet...😭

Mä en enää jaksa tätä! Mä haluaisin sairaalaan, mutta ei mua oteta sinne. Mä en pysty elämään. Ei musta ole siihen. Tää kaikki on vain teatteria. Marionetti, jonka langat on katkenneet.😭

Paska lihava akka, joka ei saa itseään laihtumaan. Ruma. Mä inhoan ja vihaa itseäni.😭

Mä haluan vain pois!

Käyttäjä saloka kirjoittanut 01.09.2015 klo 19:23

paha olla ku mollaat itteäsi. kädetön olo kuei voi auttaa 😭

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 02.09.2015 klo 09:00

Hei, saloka. Kiitos, kun vastasit, vaikka mitään tähän oloon ei voi oikein sanoa...☺️❤️☺️

Olo on nyt vähän parempi kuin eilen illalla, mutta haukun edelleen itseäni koko ajan. Yritän jotain saada tehtyä, mutta kaikki tuntuu tökkivän. Tusinan verran asioita, jotka pitäis/haluaisin tehdä, mutta aloitusta pitemmälle mikään ei etene.

Tunnen itseni ihan turhaksi.😞

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 02.09.2015 klo 13:38

Kävin kävelyllä ja siivosin wc:n. Nyt on parvekkeen liinat pesussa. Ruokaa pitäisi laittaa pari isoa kattilallista. Ja siivota ja järjestää koko tämä huusholli. En vain saa nyt aloitettua mistään. Tai oikeastaan aloitettuhan on, mutta jatkettua. Tunnen itseni ihan saamattomaksi. Mikään ei suju. Olen huono ja kehno.

Turhaudun niin täysin. Paino ei tipu, vaan nousee. En saa tehtyä mitään. Olen ... niin, mitä? Kaikkea negatiivista. Ja asennekin vielä ihan keturallaan. Ja sitten vielä valitan koko ajan...☹️

Käyttäjä minävaan00 kirjoittanut 02.09.2015 klo 14:56

Jardin Prive 😍

mullakin olisi tekemistä, kun vaan nyt saisi aloitettua. joskus pelkään aloittaa tekemään mitään kun joskus sitten sitä seuraa mieletön väsymys. joskus helpompi on vain antaa kaiken olla.

mulle ruuan teko on todella vaikeaa. en vaan saa juuri koskaan sitä tehtyä. mies tekee, tai sitten syödään kaupan valmisruokaa. joskus tein joka ikinen päivä ruokaa. Kai mä jollain tavalla oon luovuttanu että kunhan mätänen täällä elämässä.. antaa kaiken olla.. mitä järkeä missään edes on kun kuitenkin kuollaan pois..

no joo, eipä tämä mun viesti nyt kovin positiivinen ja kannustava anteeksi ollut 😞
toivon kuitenkin sinulle parempaa päivää ja tee se minkä jaksat, olet ajatuksissani ☺️❤️☺️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 02.09.2015 klo 20:21

Hei, Minävaan00!☺️❤️☺️

Tuntuu hyvältä kun olet ainakin jossain määrin kohtalotoveri. Sain keitettyä kalakeiton. Sukulainen tulee huomenna avuksi paikkoja järjestämään. Toivottavasti siitä syntyy jotain.

Oon joutunut tänään ottamaan useamman rauhoittavan. Olo on ollut vaikea.

Koen vaikeaksi elää...

Käyttäjä arka kirjoittanut 03.09.2015 klo 09:57

Hyvä JP!
Minäkin kaipaisin rauhoittavaa, en ole ottanut vielä. Toivon että rauhoittavien määrää nostettaisiin. Hartauskirjaa luen. Katottiin miehen kanssa tallennukset ja juotiin aamukahvit. Olisi koko pitkä päivä edessä. Luettua tulee kai paljon.Ja sitten on tiski. Makaroonilaatikko on valmiina eiliseltä. Hienoa että sait keitetyksi kalakeiton. Voimia ja ilon pilkahduksia päivääsi. Kirjoitttele!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 03.09.2015 klo 10:56

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Mukavaa päivän jatkoa sinulle!😍

Mulla oli terapia. Tuli puheeksi tuon painonnousun lisäksi se, että mulla on vaativa persoonallisuus. Se näkyy niin monessa asiaassa. Kaikessa pitäisi olla täydellinen, kaikkeen pitäisi pystyä, kaikki hoitaa. Ja kun en siihen pysty, olen itselleni vihainen ja halveksin itseäni.

Odotan nyt sukulaista kylään. Yritetään yhdessä järjestää paikkoja ja sitten mennä syömään. Oikeastaan aika mukavaa.

Kirjoittelen sitten illemmalla lisää...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 03.09.2015 klo 15:37

Voi että mä olen nyt väsynyt. Tulin juuri kotiin. Käytiin sukulaisen kanssa syömässä ja vähän kaupoilla. Ostin pyykinkuivaustelineen ja kaksi korivaunua ompelunurkkaukseeni. En tiedä, kai tämä väsymys on ensisijaisesti psyykkistä. Haluaisin upottaa kasvot kylmään veteen. Se on kai mulla hukkumisen symboli. En nyt jaksa mitään. Ja kaupassa pitäisi vielä käydä ostamassa maitoa.

Kyllähän mä olin sukulaisen seurassa 4 ja puoli tuntia. Ja sitä ennen oli jo terapia. Mutta silti. En mä ole viime aikoina väsynyt näin kovasti. Tää on ihan kauheaa. Mä itken tätä uupumusta. 😭 Jotenkin mä oon pettynyt itseeni. Etten jaksa ja selviydy. Onko tämäkin sitä vaativuutta?!

Mä vihaan, inhoan ja häpeän itseäni. Näinkö kovasti mä oon joutunut esittämään tämän päivän?😑❓ Tuntuu, ettei musta ole mihinkään. Ja silti pitäisi tänään vielä soitella tutuille ja sukulaisille muutamia puheluita. En jaksaisi. Haluaisin mielummin kuolla. Nukkua pois. Haluaisin ottaa yliannostuksen, kuten niin usein viime aikoina. Onko sillä väliä, jos se hidastaa entisestään aineenvaihduntaa, jos mun olo on jo nyt näin huono?

Tuntuu, etten jaksa... enää yhtään...😭

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 04.09.2015 klo 09:09

Nuo eilisiltapäivän tekstit ei kuvaa läheskään täysin sitä, miten lopussa silloin olin. Nyt olo on vähän parempi. Heräsin tänään taas kuuden jälkeen, ennen kellon soittoa. Olen istunut siitä lähtien koneella. Nyt ajattelin vähän aikaa järjestellä paikkoja, vaikka se tuntuukin tosi kaoottiselta hommalta.

Viilsin eilen, mutta en ottanut yliannostusta. Eilen oli tärkeämpää yrittää saada paino taas laskusuuntaan, kuin ottaa lääkkeitä liikaa.

Tästä päivästäkin tulee rankka. Mulla on yksi juttu tuossa puoliltapäivin ja iltapäivästä menen vahtimaan yhtä ystävän lasta pariksi tunniksi. En jaksasi kumpaakaan, mutta nyt on pakko selvitä niistä. Voi, kun saisin siivottua täällä! Ajattelin kävellä ainakin osan matkaa lapsen hoidosta kotiin päin. Saisin liikuntaa tällekin päivälle. Ulkona on tullut jo aika viileää. Pitää etsiä käsineet.

Edelleen mulla on olo, että haluaisin luovuttaa. Elämä tuntuu niin vaikealta ja turhalta.

En saa tehtyä mitään. Tai siltä se ainakin tuntuu. Ilmeisesti se on sitten sitä vaativuutta. Mikään ei ole riittävästi.

Melkein itkettää. Olen niin väsynyt.

Käyttäjä arka kirjoittanut 04.09.2015 klo 10:47

Hei JP!
Sehän on hyvä että menet vahtimaan lasta. Lapsista voi imeä elämänvoimaa kun osaavat olla niin hetkessä. Minäkin haluaisin kokeilla lapsen hoitamista. Olisi kiva istua hiekkalaatikolla ja auttaa tekemään hiekkakakkuja. Lastenkirjoja olisi myös ihana lukea. Me mennään tänään tyttöä vastaan koululle kun meillä on vielä tuo auto, mennään sitten yhdessä kauppaan ja tehdään illalla pitsaa. Seurakuntalehdessä oli että seurakunta alkaa pitämään ryhmää mielenterveyskuntoutujille. Ajattelin mennä sinne, on vaan vähän matkaa sinne mikä vaatii jaksamista. Oletko ommellut mitään. Minä kirjoitin aamulla kirjeen rakkaalle kirjeenvaihtokaverilleni.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 04.09.2015 klo 14:09

Hei, Arka!☺️❤️☺️

En kyllä jaksaisi tänään lähteä enää mihinkään...☹️ Oon niin väsynyt. Kävin ruokajonossa. Siihen meni useampi tunti. Mun vointi huononee selkeästi. Tätä se syksy taitaa olla. Ja tätähän minä jo uumoilin elokuun helteiden aikaan. Mulla ei ole oikein elämänhalua. Luultavasti tää on enemmän henkistä väsymystä. Mutta tuntuu tosiaan siltä, etten pysty mihinkään. Ihan niin kuin eilen. Haluaisin vain ottaa lääkkeitä ja mennä nukkumaan.

...

Oon tässä vähän touhunnut ja syönyt lounasta ja juonut kahvia. Alkaa olo hieman helpottamaan. Mutta tiedän kohtuu varmasti, että olen ihan loppu, kun tulen illemmalla kotiin. Ei tämä olo kuitenkaan vielä ole normaali. Tai oikeastaan tämähän alkaa jo olla mulle normaali olotila, tämä hillitön uupumus.

Ja ensi viikolla alkaa yksi käsityökurssi. Se on sinänsä mukavaa, mutta on se varmaan samalla aika rankkaa. Kestää kerralla useamman tunnin.

Kauanko teillä on vielä auto lainassa? Se kyllä helpottaa olemista kummasti. Hyvää päivän jatkoa sinulle!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 04.09.2015 klo 19:21

Ystävän lapsen hoito meni vähän kevyemmin kuin olin pelännyt. Nyt olen kotona syönyt iltaruoan ja juon kahvia. En ole niin väsynyt kuin luulin olevani.

Pelottaa jo vähän, miten tämä syksy alkaa mennä. Olen jo selkeästi masentumaan päin. Eikä tässä ole oikein mitään tehtävissä. Ainakaan minä en sellaisesta tiedä. Syksyn aktiviteetit alkaa, ja minä en jaksa. Onpa yhtälö.

Haluaisin ommella, - en jaksa. Haluaisin siivota, -en jaksa. Haluaisin olla iloinen, -juu ei...

Mihin muakin täällä muka tarvitaan?!😑❓ Tahdon pois...

Käyttäjä arka kirjoittanut 05.09.2015 klo 08:34

Minä tarvitsen sinua rakas JP! Auto on vielä pari viikkoa lainassa, tiistaina käydään IKEAssa ja syödäänkinsiellä jos rahat riittää. Eilen tehtiin pitzaa yhdessä koko perhe. Ja haettiin tyttö koulusta ja mentiin kauppaan. Seurakunnalla on ryhmä mielenterveyskuntoutukille, alkaa torstaina. Aion mennä sinne. Elämänhalua ei ole.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 05.09.2015 klo 08:53

Hei.

Heräsin ilman kelloa puoli seitsemän aikoihin. Siitä lähtien olen istunut koneella. Lakanat laitoin pyykikoneeseen pyörimään, ja muutenkin pesen tänään pyykkiä. Yritän kohta alkaa järjestämään paikkoja. Ja koeten ommellakin.

Olen väsynyt, vaikka on vasta aamu. En tiedä, mistä aloittaa... Tunnen itseni hylkiöksi.

Tuo painon pudottaminen on ainut asia, mitä toivon. Ja nyt se on jämähtänyt. Koen epäonnistuneeni. Olen huono ja luuseri. Vielä pari viikkoa sitten meni ihan hyvin, mutta nyt tämä on - kaikki on - pielessä.

Toivon, että kirjoittaisitte mulle. Mä tarviin nyt apua!😯🗯️