Hei, Arka!
Hienoa, kun välität sukulaisistasi ja käyt "mummusi" luona. Harmillista, kun ette päässeet mummun kanssa kävelylle, mutta varmaan jutustelu kahvin yhteydessä on ihan antoisaa myöskin.
Mitäpä sitten...?
Mulla on ystävän tyttären synttärit huomenna. Ompelen tytölle pienen pehmoeläimen. Ei ole varaa ostaa mitään. Kankaan saan suoraan omasta hyllystäni. Ja kaavankin jo löysin ja skannasin isommaksi.
Tuo painon junnaminen harmittaa. Kuten "painonhallinta" -ketjussani olen kirjoittanut, minä en hallitse painoani, vaan paino hallitsee minua. Niin se vain valitettavsti on.
Mieli on nyt aamusta aika valoisa. Mietin palstaviljelyyn liittyviä juttuja, hankintoja ja mitä teen ja miten toimisin. Eikä mulla ole vielä palstaa, eikä välttämättä ensi kesänäkään. Mutta jotenkin asennoidun kuitenkin niin, että keväällä tulen saamaan sen oman palstan. Olen pohtinut, mitä laitan kasvamaan. Pakastinkin pitäisi hankkia. Olen ajatellut sellaista noin 100 litran säiliöpakastinta. Mulla on nyt jääkaappi-pakastin, ja tarvitsisin jo tällä hetkellä lisää tilaa. Sitten tarvitaan talikko ja lapio... ja...
No, ei tämä mieli nyt sitten niin valoisa olekaan. Tuntuu, että haluaisin valua tästä tuolilta lattialle. Haluaisin satuttaa itseäni. Viillellä. Ilme on vakavoitunut.
Lattiat pitäisi pestä jossain vaiheessa. Siinä on aika iso - tarkoitan siis: TOSI ISO - työ. Tiedän, että lattiat on likaiset. Ne on pesty jotenkuten loppukeväästä, ja vähän paikkopesty kesän mittaan. Se olisi tehtävä ennen mattojen lattialle laitoa.
Nyt vain tuntuu siltä, etten halua tehdä mitään. Suunnittelin kävelylle lähtöä. Taitaa sekin jäädä. Olen paska ihminen. Inhoan itseäni!