Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 18.08.2015 klo 15:48

Oon innostunut palstaviljelystä. Eihän mulla sitä palstaa vielä ole, mutta josko saisin ensi kesäksi. Olen lainaillut ja varaillut kirjastosta puutarhakirjoja. Oon ihan töpinöissä. Toivottavasti harrastuksesta ei tule työtä ja liian rankkaa. En tiedä puutarhanhoidosta mitään. Kaikki on ihan uutta. Puhuin eilen äitini kanssa puhelimessa. Vanhemmillani oli puutarhapalsta aikanaan (isänihän on kuollut jo vuosia sitten). Mietittiin mitä laitaisin kasvamaan.

Eilen oli käsityökursseille ilmoittautuminen. Pääsin sille kurssille, mille erityisesti halusin. Yhdellehän olin ilmoittautunut keväällä jo ennakkoon. Ja sitten valitsin vielä yhden ompelukurssin, ja toiselle olen jonossa. Olen tämänkin suhteen ihan töpinöissä...

Söin välipalan äsken, ja vatsa on sen verran täysi, etten lähde vielä päiväkävelyllä. Yritän kävellä reippaasti. Ei kuitenkaan niin, että hiki tulee, mutta vähän voi hengästyä ylämäessä. Yritän saada tämän kävelyn itselleni hyväksi tavaksi.

Nyt tuntuu, että alkaaa jo masentamaan. Päivä on siis niin pitkällä. Tekee mieli satuttaa itseäni. Lähden kuitenkin sille kävelylle... ehkä?

Käyttäjä arka kirjoittanut 19.08.2015 klo 07:38

Hei Jardin Prive!
Hienoa että sinulla uusia innostuksen aiheita ja pieniä iloja. Me oltiin miehen kanssa eilen miehen tädin ja hänen miehensä luona. Tädillä viinaputki päällä ja itsemurha-ajatuksia. Juteltiin pitkään ja sanoin hänelle omista sairauksistani ja taistelusta. Totesin etten voi oikein olla ylpeä itsestäni ja hän totesi siihen että sittenhän meitä on tässä kaksi. Naurettiinkin vähän. Vien hänelle tänään Rukousystävä-lehtiä lainaksi. Anoppikin soitti ja kyseli sisarensa vointia. Eilen kävin myös mummuni luona eikä päästy lenkille kun hissi oli rikki. Juotiin sitten kahvia ja seurusteltiin. Itsemurha-ajatuksia oli koko ajan. Illalla oli vähän helpompaa kun mies antoi oxaminin ja se yksikin auttoi jonkin verran. pakko-ajatukset oli vähän aikaa pois ja juteltiin tytön kanssa ja syötiin Lidlin pizzaa. Luin sen jälkeen Reijo Mäen dekkaria ja silloinkaan ei ollut vielä paljoa pakkoajatuksia. Vasta kun alettiin katsoa criminal mindsiä tuli pakkoajatuksiaja en voinut keskittyä. Yö meni pätkissä nukkuen. Kirjoittelehan miten sinulla menee. Yritä olla viiltämättä.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 19.08.2015 klo 09:03

Hei, Arka!

Hienoa, kun välität sukulaisistasi ja käyt "mummusi" luona. Harmillista, kun ette päässeet mummun kanssa kävelylle, mutta varmaan jutustelu kahvin yhteydessä on ihan antoisaa myöskin.

Mitäpä sitten...?

Mulla on ystävän tyttären synttärit huomenna. Ompelen tytölle pienen pehmoeläimen. Ei ole varaa ostaa mitään. Kankaan saan suoraan omasta hyllystäni. Ja kaavankin jo löysin ja skannasin isommaksi.

Tuo painon junnaminen harmittaa. Kuten "painonhallinta" -ketjussani olen kirjoittanut, minä en hallitse painoani, vaan paino hallitsee minua. Niin se vain valitettavsti on.

Mieli on nyt aamusta aika valoisa. Mietin palstaviljelyyn liittyviä juttuja, hankintoja ja mitä teen ja miten toimisin. Eikä mulla ole vielä palstaa, eikä välttämättä ensi kesänäkään. Mutta jotenkin asennoidun kuitenkin niin, että keväällä tulen saamaan sen oman palstan. Olen pohtinut, mitä laitan kasvamaan. Pakastinkin pitäisi hankkia. Olen ajatellut sellaista noin 100 litran säiliöpakastinta. Mulla on nyt jääkaappi-pakastin, ja tarvitsisin jo tällä hetkellä lisää tilaa. Sitten tarvitaan talikko ja lapio... ja...

No, ei tämä mieli nyt sitten niin valoisa olekaan. Tuntuu, että haluaisin valua tästä tuolilta lattialle. Haluaisin satuttaa itseäni. Viillellä. Ilme on vakavoitunut.

Lattiat pitäisi pestä jossain vaiheessa. Siinä on aika iso - tarkoitan siis: TOSI ISO - työ. Tiedän, että lattiat on likaiset. Ne on pesty jotenkuten loppukeväästä, ja vähän paikkopesty kesän mittaan. Se olisi tehtävä ennen mattojen lattialle laitoa.

Nyt vain tuntuu siltä, etten halua tehdä mitään. Suunnittelin kävelylle lähtöä. Taitaa sekin jäädä. Olen paska ihminen. Inhoan itseäni!

Käyttäjä arka kirjoittanut 19.08.2015 klo 18:29

Voi sinua Jardin Prive mitä sanoit, et ole paska ihminen vaan minulle ja varmaan monelle muulle tärkeä ihminen ja kanssakulkija. Tyttö lähti ystävänsä synttäreille, saa kyydin, ja minä laitan lämpimät voileivät ja tiskaan. Saan yhden Oxaminin. Mieheni katsoo vuokraleffaa. Sovittiinmiehen tädin kanssa että nähdään useammin ja me pestään siellä ikkunoitakin. Voi kun Jeesus helpottaisi noita pakkoajatuksia. Mukavalta tuntuu kun sulla tuo palstaviljelysidea. Kirjasto on ihana paikka kun saa lainata kaikenlaisia oppaita.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 20.08.2015 klo 21:53

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Kävin tänäänkin kirjastossa. Palautin joitain kirjoja ja hain nipun varaamiani. Käsitöitä ja puutarhanhoitoa. Olen vieläkin ihan täpinöissä, kun ajattelen palstaviljelyä. Saankohan oman palstan ensi kesäksi? Toivottavasti. Minulla olisi niin paljon annettavaa omalle maapläntilleni!😀

Tilasin tänään pakastimen. Mun oma jääkaapin yhteydessä oleva pakastin on ihan täynnä, ja olen miettinyt oman pakastimen hankkimista. Nyt sen sitten tilasin ja maksoin. Tulee luultavasti ensi viikon alussa. Mulla on ollut ajatuksena tehdä pakkaseen ruokaa. Olisi mukava, että kun tekee itse ruokaa, niin sitä ei tarvitsisi syödä viikkoa putkeen, vaan osan voisi pakastaa ja toisaalta ottaa jotain vaihteluksi pakkasesta.

Varsinkin kun olen ajatellut tuota mahdollista palstaa... Olisi kiva saada osa sadosta talteen pakkaseen. En minä hurjiin satomääriin usko ensimmäisenä vuonna, mutta jotain kumminkin...

Haluaisin kasvattaa jotain kaalia, salaattia, kesäkurpitsaa, laventelia, ehkä avomaankurkkua ja tomaatia... ja vaikka jotain papuja. Ja sitten pitäisi hankkia talikko ja lapio, hevosenlantaa ja multaa, mahdollisesti pari reunuslaatikkoa, puutarhahanskat, siemeniä ja taimia. Ja niin tietysti: haluan kasvamaan raparperia useamman. Ja ehkä vielä jonkun punaisen viinimarjapensaan. Kaikkea kivaa! Tulee vielä kalliiksi!😉 Mutta olisi se kiva se oma maa...

Kohta pitää valmistautua nukkumaan. Taidan jättää parvekkeen oven yöksi raolleen. Viilenee tämä asunto jonkin verran.

Hyvää huomista päivää!😍

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 21.08.2015 klo 16:03

Nyt on kiukkuinen olo!😠 Oon odottanut yhtä tilausta. Tänään sitten oli postin mukana tullut lappu, että se on noudettavissa. Kiva, ajattelin. Lähdin hakemaan. Selvisi: se on saatavissa vasta maanantaina. Postinkantaja ei ollut saanut lähetystä mahtumaan postiluukusta. Miksi ei soittanut ovikelloa, tai soittanut toista kertaa kovempaa, jos ei olisi kuulutu?! Olin nimittäin kotona ystävän kanssa, kun postinjakaja on käynyt. Ehkä oltiin keittiössä ja mulla oli mikro päällä, mutta olisi se ovikellonsoitto pitänyt kuulla. Voi, hemmetti!

Tällaisessa tilanteessa mä haluaisin käydä tuhlaamaan rahaa. Mä en lohduta itseäni syömällä vaan hankkimalla jotain kivaa - itselleni...

Ruokajonosta sain kohtalaisesti tavaraa. Kannattaa siis mennä toistekin. Sieltä saa ruokaa vain jos asuu tällä alueella.

Mun pitäisi tänään tehdä vielä vihanneskeitto. Ja kananmunia pitäisi ostaa, jota saisin tehtyä pinaattipannarin. Sain sieltä ruokajonosta maidon ja panaattia.

Masentaa. Mietin, jaksanko lähteä käymää kävelyllä. Helpottaisiko se oloa?😑❓

Auttakaa mua!

Käyttäjä arka kirjoittanut 21.08.2015 klo 16:15

Hei JP!
Ihania nuo sinun kasvimaa-ajatuksesi. Siinä on jotain mitä odottaa. Jotenkin vaikuttaa että nyt sinulla on parempi olla mikä on hienoa. Minä sain kirjastosta monta hyvää hengellistä kirjaa, Portaat taivaaseen ja toisen joka kertoi Jeesukselle antautumisesta ja sitten Joyce Meyeri Älä mistään huolehdi. Niitä olen lukenut ja otetaan olutta, nyt on kaksi olutpäivää ja sitten tauko. Tytär menee poikaystävänsä luokse yöksi. Ensi viikolla mennään taas miehen tädin luo katsomaan joko hän on saanut putken poikki ja pesemään ikkunoita. Tänään tuli piostissa vapaaehtoistiedote jossa oli tietoaa syksyn ensimmäisestä vapaaehtoiskokoontumisesta. On aika kaukana, en taida mennä. Kaikkea hyvää sinulle rakas JP!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 21.08.2015 klo 19:16

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Mua huolestuttaa tuossa kasvimaa-jutussa kaksi asiaa. Ensinnäkin, saanko palstan ensi kesäksi? Pitäisikö hakea muualtakin, mutta tuonne pääsee hetkessä kävellenkin? Ja toiseksi, jaksanko huolehtia palstasta, etten uuvuta itseäni täysin tai että viljelen sitä ainakin niin paljon, että saan pitää palstan. Nyt mä olen ollut palsta-jonossa viisi päivää. Se on tuntunut pitkältä ajalta. Ja luultavasti menee helmi-maaliskuulle ennen kuin on edes mahdollista saada palsta. Pysyykö mielenkiintoni yllä niin pitkään?😐

Oon jotenkin huonolla tuulella ja masentunut. Varmaan osittain tuo postijuttu ja toisaalta väsymys. Onhan jo reilusti ilta. Tuntuu, että haluaisin tehdä jonkin nettitilauksen. Se saisi mut paremmalle mielelle. Pitää selailla sivuja. Saa nähdä, miten käy...

Voimia päivääsi, Arka, ja teille kaikille muillekin!😍

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 22.08.2015 klo 08:39

Huomenta. Lähden ostoksille tunnin päästä. Tuntuu, että täällä kotona pitäisi alkaa lattioiden pesu. Ja tekisi mieli ommella tilkkupeiton blokkeja. Ja laukkua. Ja... Ja lähteä kävelylle. Ja... En minä tiedä!😟

Vaikka on vasta aamu, mua masentaa ja ahdistaa jo. Tekisi mieli juosta karkuun.

Käyttäjä arka kirjoittanut 22.08.2015 klo 08:42

Hei JP!
Onko se viljelypalsta kaupungin vai kenen? Tuli vaan yhtäkkiä mieleen että kauanko olet ollut eläkkeellä. Minullahan on jo kolmas vuosi menossa. Itsemurha-ajatuksia on ollut koko ajan. Tänään pitäi saada Oxaminia tai olutta ja sitten lukea hengellistä kirjaa. Voitaisko JP joskus sopia että rukoiltas vaikka illalla johonkin tiettyyn sovittuun aikaan. Kirjoita kiinnostaako tämä sinua?

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 22.08.2015 klo 14:57

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Kävin ostoksilla. Nyt pääsin lopulta kotiin. Ostin itseäni varten pullon viiniä. Otan sitten illemmalla, kun katson TV:stä Bondia. Tuli käveltyä muutama kilometri, mutta ajattelin lähteä vielä myöhemmin kävelemään ihan tarkoituksella. Ostin askelmittarin, jonka säädöt pitäisi asettaa. Ensin vain pitää mitata nykyinen askelpituus. En tiedä, pitäisikö mun yrittää vielä tänään pestä lattioita. Katson, miten päivä etenee. Onhan mulla aikaa vielä huomenna ja ensi viikolla. Sille lattioiden pesulle ei ole muuta takarajaa, kuin se, milloin haluan laittaa matot lattialle. Silloin haluan, että on puhdasta.

Ne palstat on kaupungin omistuksessa, mutta paikallinen vieljely-yhdistys vuokraa niitä. Vuokra on muutamia kymppejä vuodessa.

Mä oon ollut eläkkeellä yli kymmenen vuotta. Eli aika pitkään verrattuna sinuun, Arka. Käsitöitä on tullut harrastettua noina vuosina lähes jatkuvasti jossain muodossa. Myös mulla on ollut itsemurha-ajatuksia sairastumisesta lähtien. Välillä voimakkaampina, välillä lievempinä. Ja viime aikoina eli viimeisten kuukausien aikana aika vähän.

Mä oon huono rukoilemaan johonkin kellon aikaan, vaikka tuo ajatuksesi, Arka, on ihan hyvä. Ehkä ajattelen itse niin, että koko olemisemme on rukousta. Välillä siinä on enemmän sanoja, välillä vähemmän. Ja henki rukoilee puolestamme, sanomattomin huokauksin. Mutta lupaan rukoilla puolestasi, Arka!😍

Hyvää päivän jatkoa sinulle, ja kaikille muillekin!😍 Nyt menen laittamaan lautaselle raejuustoa ja pilkkomaan vihanneksia välipalaksi.

Käyttäjä arka kirjoittanut 22.08.2015 klo 18:56

Hei tärkeä Jardin Prive!
Taidat olla oikeassa siinä että koko oleminen on rukousta. Tiedän että ajattelet minua ja se on rukousta puolestani.Olet tärkeä. Hyvä ettei viljelypalstan vuokra ole kovin iso. Kyllä saat pestyä lattiat varmaan jossain vaiheessa ja saat puhtaat matot lattialle. Ollaan tänään otettu vähän olutta ja olen lukenut Portaat taivaaseen kirjaa jossa kerrotaan enkeleistä. Minullakin on kai suojelusenkeli, ja niin on sinullakin. Minä pidän Pirkko Jalovaaraa hengellisesti tärkeänä ja luen tarkkaan mitä hän opettaa ja hän kertooettä enkeleitä on olemasa. Kaipaan hänen ohjelmaansa TV seiskalla, oli sunnuntaina kuudelta. Tuntuihyvältä kun hänelläoli Raamattu kädessä ja siteerasi sitä paljon. Samoin rukouspyynnöt ja esi rukous lohduttivat. Saa nähdä milloin tulee mentyä seurakuntaan. Mieheni sanoo että rakastaa minua . Alkaa nyt katsoa Top Gun elokuvaa. Salaa toivon että tarjoaisi vielä olutta. Mennään maanantaina miehen tädin luo pesemään ikkunoita. Saa nähdä onko hän ollut selvinpäin vai jatkuuko juominen. Tytär on rakkaansa luona ja menevät pelaamaan minigolfia. Kirjoita!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 23.08.2015 klo 10:06

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Minustakin tuntuu hyvältä, kun miehesi sanoo rakastavansa sinua! Onnittelut, sinulla on hyvä mies!🌻🙂🌻

Säiden on luvattu huononevan. Se ei tunnu musta yhtään hyvältä. Pelottaa, miten mun käy. Muistelen, että mun mielialani nousi näiden lämpimien säiden alettua. Ja on pysynyt hyvänä. Mua ei ole tarkoitettu syksyyn, talveen eikä kevääseen. Eikä kyllä viileään ja sateiseen kesäänkään.

Ommeltua en ole saanut useampaan päivään. Pitäisi sitäkin yrittää tehdä.

Tein eilen ruokaa enemmälti: kasviskeittoa, sienillä täytettyjä kesäkurpitsoita ja pinaattipannarin. Mulle pitäisi alkuviikosta tulla uusi pakastin. Sitten saan tehtyä ruokaa pakkaseen. Voin sitten ottaa sieltä, eikä tarvitse joka päivä tehdä ruokaa. Teen varmasti reilusti kasviskeittoa. Makaroonilaatikkoa voisi tehdä. Ja paria erilaista pastakastiketta. Toivon edelleen ensi kesäksi sitä viljelypalstaa. Jos sieltä saisi jotain vihannesta, niin niistäkin voisi tehdä ruokaa pakkaseen. Ja säilöä jotain. Odotan sitä palstaa tosi kovasti!

Vaikka ollaan vasta aamussa ja vaikka on aurinkoista ja lämmintä, mun mieleni on aika alhaalla. Ei tunnu lainkaan hyvältä.☹️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 24.08.2015 klo 09:47

Huomenta!

Luultavasti pakastin ei tule vielä tänään, kun eivät ole soittaneet. Harmi.

... Soittivat juuri. Pakastin tulee tosiaan vasta huomenna...

Näyttää siltä, että tulee nätti päivä. Tekee jo mieli kävelylle, mutta vatsa on vielä aamupalasta täysi. Söin ekaa kertaa pitkästä aikaa Nutrilettin sijaan kaurapuuroa. Ja on tuo kahvin juontikin vielä kesken. Ostarillakin pitää käydä. Mutta ei vielä...

Mulla on huomenna aika terveydenhoitajalle painoasioissa. En oikein tiedä, mitä mun pitäisi ottaa mukaan. Ehkä vaikka viime viikon ruokapäiväkirja. Ja tieto siitä, paljonko olen laihtunut.

Tunnen syyllisyyttä. Tuntuu pahalta. Mulla on ensi viikonlopuksi päiviksi ohjelmaa. Soitin tytölle eilen. Hän olisi ollut tulossa mun luo tuolloin. Tunnen aiheuttaneeni toiselle pettymyksen. En osannut toimia oikein. Tää tunne ja tilanne on mulle vaikea. Reagoin näin varsinkin tytön suhteen. Sovimme kuitenkin, että hän tulee viikonlopuksi, ja käy sitten mun poissa olessa kotonaan. Ei silti helpota tää mun oloni.☹️

Onko kellään ajatusta, mikä voisi helpottaa mun syylisyyttäni? Tai jotain muuta asiaan liittyvää?😯🗯️

Tunnen itseni huonoksi ihmiseksi.

Käyttäjä arka kirjoittanut 25.08.2015 klo 07:40

Hei JP olet rakas