Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
Hei JP!
Taistellaan. Voimia sulle!
Hei, Arka, ja kiitos tsemppauksesta!☺️❤️☺️
Ompelin eilen pussukan, jonka kanssa oli miettiminen, miten se tehdään. Ja sitten oli vuorossa siivouskomero. Olen jonkun päivän puhunut, että siivoaisin sen, ja eilen oli se aika. Järjestin tavarat uusiksi, loogissti. Kun seuraavan kerran etsin jotain, ei mulla ole varmasti aavisustakaan mistää "loogisuudesta"😋 Heitin tavaraa roskiin pari pussillista. Nyt se näyttää ihan hyvältä. Imurikin mahtui sisään, pitkästä aikaa.
Olen siis saanut touhuttua. Samalla viiltelen aina välillä ja otan tyhmiä yliannostuksia. En voi niin hyvin kuin ehkä päällepäin voi näyttää.
Voimia teille kaikille lukijoille! Kirjoitelkaa, jos haluatte!😍
Kiitos kun oot jaksanut kirjoitella. Mä yritän täällä monien ongelmien kanssa pärjätä, vaikka en jaksais enkä muutakaan. Haluaisin nukkua. Nyt kun en saanut nukahtamislääkettä apteekista, ni pelkään niitä unettomia öitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kuinka kauan jaksan, sitä en tiä.
Kivaa että oot jaksanut ommella. Mä sain 2 viikossa neulottuu ossalla sukat, lyhyt vartiset. Niissäkin kantapää meni päin mäntyy.
Hei.
Kävin aamusta mattopyykillä. Sitten menin syömään sukulaisten kanssa ja palasin kotiin. Kävin kaupassa. Pyörän kumi on rikki, joten kaupassa käynnistä tulee vaikeampaa. Onneksi mulla on vedettävä mummokärry, jota tosin en kaupassa käydessä muistanut...
Nyt väsyttää ja masentaa. Tekisi mieli ottaa yliannostus. Viilsin.
Olen herännyt aikaisin. Siinä kai osasyy tähän masennukseen... Mä haluan pois!😞
Heippa! Täällä toinen masentunut... voitin 8 vuotta kestäneen masennuksen neljä vuotta sitten, mutta nyt on palannut takaisin (oon nyt 28v). Silloin voitin sen sillä, että muutin pois vanhempieni luota ja sain ystäviä. Nyt on tullut niin paljon miehiä elämään, jotka on kohdellut mua kun likarättiä ja ystävätkin haluaa vain hyötyä musta, niin siksi varmaan taas masennus vallannut mielen. Itsekin oon taas alkanut viillellä ja nukun vain kaikki päivät. Onneksi on noi koirat joita on pakko nousta hoitamaan. Haluun vaan sanoa, että onnittele itseäsi noista pienistä asioista mitä saat aikaiseksi 🙂 ompeluista ja mattopyykkäilyistä! Se on hieno asia, että saat itsestäsi irti ja voit kokea niistä onnistumisen tunnetta vaikka onkin kyse pienistä arjen töistä, niin masentuneelle ne on isoja askelia! Ite pääsen lääkäriin vasta viikon kuluttua, toivon että selviäisin pelkällä terapialla koska lääkityksen alottaminen tuntuisi jotenkin luovuttamiselta. Yritän itsekin saada huomenna jotain aikaiseksi sen sijaan, että vain makaisin ja nukkuisin koko päivän... annoit inspiraation, että jos sinäkin jaksat ja saat aikaseksi, niin varmasti löydän itsestänikin saman energian jostain 🙂 voimia sulle ja keksipä huomisellekin jotain askaretta ja iloitse siitä, että jaksoit sen suorittaa!
Hei, LadyMary!☺️❤️☺️
Kiva, kun tulit kirjoittamaan! Tule toistekin!🙂
Masennus on viheliäinen tauti. Mä syön tähän tautiini kuutta eri lääkettä, jos laskin nyt oikein ulkomuistista. En selviäisi ilman niitä; Masennuksen kanssa ehkä, mutta ahdistuksen kanssa en hetkeäkään.
Tuntuu varmaan tosi ikävältä, kun masennus on pysynyt poissa pitkään, ja sitten se taas uusii. Miksi olet nyt niin lääkekielteinen? Mitä tarkoittaa luovuttaminen? Voisi ajatella, että lääkkein voisit selättää taudin nopeammin, tietysti yhdistettynä jonkin muotoiseen terapiaan.
Mullakin tulee lääkekielteisyyden hetkiä, mutta tiedän, etten selviä ilman lääkkeitä. Enkä edes haaveile "terveestä" elämäsätä. Tämä on minulle pysyvä olotila, papereissa lukee toistuva masennus...
Kiitos tsemppauksesta. Itsestä ei tunnu siltä, että olisin eilen saanut juuri mitään aikaiseksi. Vähän siltä tuntuu vieläkin. Kaksi kertaa olen käynyt viikon sisällä mattopyykillä, ja nyt kaikki matot on pesty. Ennen mattojen lattialle laittoa, lattiat pitää pestä oikein kunnolla. Enkä muutenkaan halua mattoja vielä lattialle. Se on jotenkin semmoinen syysjuttu, kun ne tulee levälleen.
Pudotan painoa, kahteen viikkoon ei ole tippunut yhtään...☹️
Pyörän takakumi on rikki. Kaupassa käynnistä tulee hankalampaa. Mutta onneksi mulla "mummokärry" vedettävänä. En olekaan sitä vielä käyttänyt, kirpparilta ostin keväällä/kesällä. Nyt se tulee tarpeeseen.
Kirjoitellaan!😍
tuttu eilen puhelimessa sano et, ku hänellä oli silloin kerran masennus, se oli niin lamaannuttavaa. Ja hänen masennus ja masennus. Hän ei tajuu millaista on kun on masentunut tai muuten mt potilas. Ei tämä ole mikään flunssa, joka paranee viikon levolla. Mua ketuttaa niin paljon, ku ympärillä ihmiset ei vaan tajuu. Kauhiasti he antavan vinkkejä ja ohjeita, mut ei ne tajuu ettei se auta. Mä yritän ja yritän, mutta kun ulkona aurinko on musta ja ilma itkee, ni ei se sisälläkään niin ruusuista ole. Kumpa tietäisin jonku poppakonstin, että saisin voimia ees pyörittää arkea. Olen taas nukkunu todella huonosti koko yön. Siinä ei ole mitään järkee ollu. Yritän nyt sitten "tulitikut" silmillä jaksaa kohta lähtee lääkärille ja sieltä tulla kotiin ja kattoo mitä jaksan tehä. Aamupala ei maittanut yhtään. Teetä join litran. Saa nähä koska maittaa ruoka. Voi olla että tä lounaskin missataan. Mä niin inhoon itteäni. Mä inhoon sitäkin, kun en tiä mitä apua tarviin. Tiedän että mun asiat on sekaisin, mut... Toivottavasti olen klo 14 viisaampi. Jos ees jaksan sinne asti.
Anteeksi piti purkaa taas sisintäni.
Hei, Saloka!☺️❤️☺️
Tuntuu hyvältä, kun tulit kirjoittamaan kuulumisia!😍 Olen (lähes) aina valmis kuuntelemaan toisten huolia. Ja nyt tuntui oikeastaan ihan hyvältä, kun kerroit mitä sinulle oikeasti kuuluu!
Kysyn sitten sinun omassa ketjussa lääkärissä käynnin tuloksesta. Saat sen toki tännekin kirjoittaa.
Mä kävin terapiassa ja kaupoilla. Ruokaa pitäisi tänään laittaa urakalla. Laitan ne nimittäin pakkaseen, niin on jotain syötävää sitten kun tilipäivä lähestyy ja tili on nollilla.
Voimia teille kaikille!😍
Huomaa, että ilta on tulossa. Mua alkaa masentaa enemmän. Tuntuu, että haluaisin tappaa itseni. Repiä itseni ihan rikki. Ja sitten sitä ruokaa on pakko laitttaa tulemaan. Kalat on jo eilispäiväisiä...
Mä en nyt itse enää jaksa.
Laitoin herätyksen seitsemään, nousinkin silloin ylös. Tuntuu, että ehtii tehdä enemmän...
Sain eilen yhden tilauksen mukana kaksi ruotsinkielistä käsityölehteä. Kielestä en tosiaan ymmärrä yhtään mitään. Mutta kuvista sitten jonkun verran. Niissä oli pari juttua, jotka houkuttavat tekemään. Pitänee katsella kankaita sillä silmällä...
Tein eilen illalla kalapihvejä ja pastakastiketta. Molempia niin, että pakastan käytännösssä kaiken. Voin sitten ottaa Nutrilettin seuraksi syötävää helposti omasta pakastimesta. On vain aika urakka pakastaa tuo kaikki määrä. Pakkasen laitoin jo kovemmalle teholle.
Tekisi mieli ottaa yliannostus. Ei siinä mitään hienoa ole. Mutta kuitenkin. Tuntuu nyt elämä jotenkin tyhjältä ja kurjalta. Masentaa. Teen asioita, mutten oikeastaan nauti mistään. Tuntuu, että kaikki on ihan pimeää. ja minä myös.
kiitos ku sain kirjoittaa.
Mulla ei sellai tappo fiilistä ole, mut haluaisin vahingoittaa itteäni niin paljon. Hakata päätä seinään, jättää syömättä tai juomatta ja jne. Sellaista itsekuritusta. Siitä kun onnistuu, ni tulee hyvä olo. Jos epäonnistuu, tulee miljoona kertaa pahempi olo.
Yritän elää järjellistä elämää, tosin tällä hetkellä kulutan aikaa enemmän sohvalla. Saapa äiti ja isä nähä ettei musta ole muuhun. delegoin toisille töitä että saan haluamani. En vaan uskalla tällä hetkellä lähtee mihinkään.
JOs jotain positiivista haluat kuulla. Olen viime yönnä nukkunu ekan kerran ilman lääkettä, tosin temestalla. Mut kumminkin. Mä oon ni iloinen, mut silti pelokas.
Lääkäri kysy eilen, kun olin ossalla sanonut etten tunne itteäni masentuneeksi. En mä sellai tunnekkaan. Ennemmin uupuneeksi ja väsyneeksi. mut sit ku alkaa niitä masennusoireita lukee, ni ne sopii aika hyvin.
Hei, Saloka!☺️❤️☺️
Kiitos, kun kirjoitit!
Olin tuttavan luona kylässä. Taisi olla aika rankka reissu. Nyt tekee mieli vahingoittaa itseäni oikein kunnolla. Toisaalta iltakin on tulossa ja se minun "tavallinen" masennukseni sitä kautta. En saa tehtyä mitään. Istun vain tässä. Melkein itkettää... Päivällä ennen kylään lähtöä ompelin vähän aikaa. Olin ajatellut jatkavani sitä, mutta en nyt kuitenkaan taida jaksaa. Enkä haluta.
Tunnen itseni ihan turhaksi. Ei mulla ole syytä elää. Ei mulla ole merkitystä.
Tahdon pois.
Hei JP!
Rakas ystävä on sulla merkitystä. Melkein joka päivä katson kuulumisiasi.
Hei, Arka!☺️❤️☺️
Kiitos, kun olet kiinnostunut kuulumisistani!😍 Käyn minäkin päivittäin lukemassa sinun ketjusi.
Täällä on nyt sateinen ilma. Mun pitäisi käydä tänään kaupungissa. Otin eilen Laxoberonia, joten en tiedä, paljonko se juoksututtaa vessassa. Eli missä vaiheessa voin lähteä liikkeelle.
Tekee mieli ompelemaan. Ehkä ompelen pussukan. Ne on niin kivoja. En tosin tiedä, mitä niillä kaikilla teen!😉 Nyt istun vielä aamukahvilla tässä koneella. En pidä kiiretttä. Ompelemaan en kuitenkaan voi käydä ennen puolta yhdeksää tai yhdeksää. Ajattelen naapureita, etteivät heräisi ompelukoneen rätätykseen...
Mun pitää kohta pistää MS-piikki...
----
Pidin hetken taukoa tämän kirjoittamisesta ja pistin sillä välin. Sattui vähän. Aina sitä pelkää.
Hei JP!
Harmi kun tuo MS-lääke pitää pistää eikä voi suun kautta ottaa. No onneksi ei joka päivä tarvi, oliko se kerran viikossa vai miten. Mies ja tyttö kävi sossussa ja mieskävi vielä kaupassa. Kiva kun ei ite tarvinnut mennä kauppaan, minä meilläyleensä kaupassa käyn. Sekin oli ihanaa kun sain tänään kirjee erittäin rakkaalta kirjeenvaihtokaveriltani. Sitten on kiva kun on olutta. Tytär on kolme päivää poikaystävällään kun menevät festareille. Olet huomaavainen naapurikunet aikaisin ompele. Kiva kun sulla on tuo käsityöharrastus.