Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 22.07.2015 klo 13:22

Hei.

Tyttö lähti kotiinsa. Tuntuu tosi tyhjältä!😞

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 22.07.2015 klo 19:07

Mua masentaa kovasti. Otin äsken Temestaa ahdistukseen. Tuntuu, etten osaa tehdä mitään. On vain paha olla. Tyttö oli mun luona liki viikon. Lähti tänään. Satutin itseäni äsken. Se antoi jonkin verran helpotusta. Mutta tuntuu, että sitä pitäisi tehdä koko ajan. Haluan repiä itseni hajalle. Kipu tuntuu fyysisenä. Tekisi mieli huutaa...

En tiedä, mikä helpottaisi mun oloa.

Haluan kuolla.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 23.07.2015 klo 09:06

Hei.

Selvisin eilisestä lääkkeillä. Nyt on olo, ettei mikään tunnu. Olen aika turta.

Edelleen olo, että haluaisin repiä itseni riekaleiksi. Tämä paha olo johtunee osittain siitä, että välillä toivoin tytön lähtevän kotiinsa. Että saisin mm. oltua täällä tukinetissä ilman sen seuraamista, misssä tyttö on. En halua hänen käyvän setvimään, mitä kirjoitan ja millä nimimerkillä. Tämä on syyllisyyttä. Toivoin jotakin, mitä en toisaalta olisi halunnut. Aivan kuin minun toiveellani olisi ollut mitään tekemistä sen kanssa, että tulee keskiviikko, jolloin tyttö suunnitellusti menee isälleen. Aivan kuin toiveillani olisi ollut valtaa muuttaa mitään....

Mietin yliannostuksen ottamista. Itsemurha en olisi tekemässä. Olo on vain niin paha. En ainakaan nyt aamusta tee mitään, itseäni ehkä satutan...

Ei täältä kurjuudesta oikein voi mitään toivotella, mutta yritetään kestää!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 23.07.2015 klo 13:51

Hei.

Nyt alkoi taas päivän masennus. Tuntuu, etten saa mitään tehtyä, vaikka tähän asti se on onnistunut. En haluaisi roikkua netissä, kun ei ole mitään uutta ja mielenkiintoista luettavaa. Otin päivälääkkeen ja pari rauhoittavaa. Tekee mieli päästä pois, kuolla.

Käyttäjä arka kirjoittanut 23.07.2015 klo 15:15

Hei Jardin Prive!
Voi yritetän selvitäyhdessä, olet minulle tärkeä. Olet myös tytöllesi tärkeä joten taistellaan. On tosi hyvä että saat lääkkeistä tukea, minäkin tarvitsen niitä ja saan 5.8. Vaikea aina odottaa että saa Oxaminia. Toivotan paljon voimia sinulle!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 23.07.2015 klo 20:32

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Yritetään jaksaa, joo...

Mutta vaikeaa tämä on. Olen nyt illasta saanut ommeltua vähän. Ystävä soitti, ja alkoi ahdistaa. Heidän tilanteensa on vaikea. Huolestuin, mutta mitään en voi tehdä. Muuta kuin syödä Temestaa ja Ketipinoria. Ja yrittää kestää. Olisi tässä omassa olossa tarpeeksi ilman toisten huolia... Mutta toivon heille parasta.

Miksi tämä elämä on joskus (lue: lähes aina) niin vaikeaa!?😐

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 24.07.2015 klo 08:11

Hei!

Heräsin ennen puolta kahdeksaa. Ilman kelloa. Ehkä tänään ehtii tekemään jotain... Vielä on aika OK olo. Mutta kyllä se varmaan muuttuu tässä päivän mittaan.

Istun tässä vain paikoillani. En osaa kirjoittaa nyt enempää, joten toivotan paivääsi vomia!😍

Käyttäjä minävaan00 kirjoittanut 24.07.2015 klo 22:21

Hei Jardin Prive ☺️❤️☺️

Miten sinun tämä päivä (perjantai) meni? toivottavasti olosi olisi ollut parempi kuin muina iltoina.
vieläkö kovasti ikävöit tyttöä? tiedän tunteen hyvin ja miten se syö. Sitä pitäisi jotenkin saada itselleen jotain muuta mukavaa tekemistä/mietittävää, mutta ei se aina ole niin helppoa, tiedän senkin.

toivon sinulle voimia ja jaksamista, olet ajatuksissani ☺️❤️☺️

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 25.07.2015 klo 09:09

Hei, Minävaan00!☺️❤️☺️

Kiitos, kun kirjoitit!😍

Eilinen meni helpommin kuin usea viime päivä. Ompelin lähes koko päivän. Välillä kävin koneella ja syömässä, jolloin silloinkin istuin koneella... Ilta-ahdistusta ei tullut. Tosin olin unohtanut ottaa päivälääkkeet, ja huomasin sen sitten olostani ennen iltaseitsemää. Otin ne sitten...

Kyllä mulla on ikävä tyttöä. Ei kuitenkaan niin kovasti kuin alussa. Hän on mielessäni aina välillä. Tekisi mieli soittaa, mutta en halua sotkea hänen oloaan. Tämä on minun ongelmani.

Nyt on jotenkin masentunut olo. Ei pahasti, mutta kuitenkin. Jatkan varmaan ompelun parissa kunhan selviän aamukahvista.

Hyvää päivän jatkoa kaikille!😍

Käyttäjä arka kirjoittanut 25.07.2015 klo 17:34

Hei Jardin Prive!
Kiva että jaksat tehdä käsitöitä. Ja kirjoitella tänne, tarkistan aina mitä sulle kuuluu. Ihanaa kun sulla on se tyttö, on syy mikä saa jaksamaan. Ninkuin minullakin lapset. On ollut vaikeaa.

Käyttäjä saloka kirjoittanut 26.07.2015 klo 08:24

Mulla on sukkakutimet täällä mukana. Olen tehny aina ku jaksan. Teen lyhyt vartisii ja oon molemmissa sukissa kantapäissä. Hitaasti etenee. Mulla olis täällä niin paljon tekemistä, mut en jaksa muuta kun maata tai nukkua.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 26.07.2015 klo 15:15

Hei, Arka ja Saloka!☺️❤️☺️

Mukava, kun olette kirjoittaneet!😍 Tuntuu hyvältä!

Minäkin teen käsitöitä. Sain juuri yhden pussukan valmiiksi...

Mies tuli eilen. Käytiin vähän kaupoilla. Ostin vain ruokaa. Monia juttuja pitäisi hankkia, mutta yritän nyt selvitä vielä ilman. Ostan sitten jossain vaiheessa.

Kurja ilma.

Voimia päiväänne!😍

Käyttäjä arka kirjoittanut 26.07.2015 klo 16:38

Hei Jardin Prive!
Kiva kun miehesi siellä! Mulla vaikeaa,pidetään yhteyttä!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 27.07.2015 klo 09:13

Hei, Arka!☺️❤️☺️

Vaikka mies on täällä, olen silti ommellut. Hän on katsonut formulaa ja muuta, joten olen ihan hyvällä omallatunnolla istunut ompelukoneen ääressä. Ja suunnittelin jo tälle päivällä ensimmäisen työn.

Tyttöä en näe vähään aikaan. On reissussa, ja sitten en tiedä, millaisia suunnitelmia hänellä on ennen koulun alkua. Täytyy vain kestää ikävää ja soitella joskus.

Täällä on kova tuuli. Sadetta on luvattu mahdollisesti puoliltapäivin. Pitäisi käydä apteekissa. Ja sovittiin eilen miehen kanssa, että käydään kävelyllä. Tiskin laitoin juuri likoamaan.

Eilen illalla söin risottoa. Paisoin siihen pari herkkusientä lisukkeeksi. Ja tietenkin vihanneksia. Oli hyvää! Aion nyt silloin tällöin syödä Nutrilettin sijaan ihan oikeaa ruokaa. Nyt tuota risottoa jäi paljon, joten syön sitä varmaan tämän viikon. Pitää ostaa sieniä lisää.

Olo on nyt aika hyvä. En ole yksin kotona. Mutta haluaisin silti vahingoittaa itseäni. Ja toisaalta haluaisin sairaalaan.

Yritetään kuitenkin jaksaa...

Käyttäjä saloka kirjoittanut 27.07.2015 klo 12:32

Toi vahingoittamishalu on kamala tunne. Täällä ei o ku roskapussi millä pystyy jotain tekee.

Hyvä et oot syöny. Mäkin oon. Olen tämän aikana heittäny va pavut ja tofun roskiin. Perunat syöny kuorineen
Maha ollu ihan hyvällä paitti nyt kun on eilen ja tänään kipee.

Jaksele