Hei.
Olen touhunnut tämän päivän kotia siivoamalla ja pyykkiä pesemällä. Olen myös pakannut loput tavarat reissua varten. Nyt tuntuu, että tulee stoppi. En jaksaisi lähteä minnekään. En halua olla täällä, en miehen luona, en käsityökurssilla... en sairaalassa. Haluaisin ottaa vain yliannostuksen ja mennä nukkumaan.
Tunnen itseni yksinäiseksi. Nyt tuntuu tosi vaikealta. En tiedä, mitä tekisin, että olo helpottaisi.
Joudun matkustamaan täpötäydessä junassa. Eilen katsoin paikkatilanteen. Kaikki istumapaikat, lukuunottamatta toista pyörätuolipaikkaa, oli varattu. Ja menee pitkälle iltaan ennen kuin olen miehen luona. Väsyttää jo nyt. Ja pelottaakin. Ja ensi yönä ei ehdi nukkua tarpeeksi, kun on aamusta lähdettävä käymään kaupoilla.
Aion ostaa grillattavaksi lohta ja herkkusieniä ja maissia. Ja juotavaksi pullon viiniä. Juhlin nyt juhannusta, ja syön muilla aterioilla edelleen Nutrilettia. Käsityökurssin aikana syön normiruokaa, paitsi iltapalaksi, jota ei ole tarjolla, otan pussin Nutrilettia. Painon putoaminen varmaan hidastuu täksi aikaa, mutta en ole asian suhteen harmissani. Vielä.
...
Otin pari Temestaa. Josko ne auttaisivat tähän oloon...?
Mieli tuntuu nyt masentuneelta.
Mietin sitä, että mun MS-tauti-lääkkeen ohjeissa varoitellaan useampaan otteeseen siitä, että sitä ei suositella masentuneelle tai itsetuhoiselle. Voi pahentaa oireita. Onko tämä mun vointi sitten osittain seurausta siitä? Lääkettä en kyllä tuon takia vaihda. On pitänyt niin täysin MS-taudin pahenemisvaiheet poissa! Olisi isomman masennuksen aihe, jos pahenemisvaiheita tulisi. Mietityttää kuitenkin.
Ehkä se on tämä sääkin. Harmaata, pimeää ja märkää. Ei tunnut yhtään juhannukselta. Ei edes kesältä!
Niin, ja voihan tämä vähällä ruoalla ja energialla oleminenkin vaikuttaa psyykeen. Siitäkään en luovu! Haluan päästä normaalipainoon. Ja mahdollisimman pian. Nyt vielä mennään Nutrilettilla. Jossain vaiheessa siirryn sitten normiruokaan. Tässä vaiheessa on ihanan helppoa se, ettei tarvitse laskea kaloreita tai pisteitä. Syö vain viisi pussillista "soppaa" päivässä ja se on sitten siinä...
Mutta ei tämä masennus kivaa ole. Toivottavasti helpottaa ennen ensi viikolla alkavaa kurssia!
Älkää unohtako minua, vaikkei minusta vähään aikaan kuulukaan mitään. Kaipaan teitä!
Ja vielä: Mahdollisimman hyvää juhannusta meille kaikille!😍