Eilen otin lievän yliannostuksen. Yksi tuttu kuuli sen äänestä, mutta valehtelin ottaneeni aivan normaalit lääkkeet. Nyt tekisi mieli tehdä samoin. Tyttö on täällä. En saa tehtyä oikein mitään. Turhauttaa ja masentaa.

Äitienpäivä. Tyttö on vielä täällä. Olo on vähän tuskainen. Tekisi mieli ottaa yliannostus, mutta ei niin kauan kuin tyttö on luonani.

Tuntuu, että itse on selvittävä. En mene sairaalaan.

Hei Jardin Prive,minusta siinä vaiheessa,kun alkaa miettiä,pitäisikö hakeutua sairaalaan,kannattaa sinne mennä.Silloin on riittävän masentunut ja sairas,jos edes miettii sinne menemistä.

Me ollaan tavallaan niin totuttu tähän jatkuvaan pahaan oloon,että siihen jotenkin turtuu.Jos joku terve ihminen yhtäkkiä joutuisi meidän tilalle,olis varmasti aikamoinen järkytys ja hakeutuisi välittömästi hoitoon.

Jo se,että otat ja mietit,että otat niitä ylinannoksia,on hälytysmerkki.

Sinusta välitetään.Olet tyttärellesi tärkeä.Olet täällä meille muille kirjoittajille tärkeä.

Ota yhteyttä sinne sairaalaan,tai mene sinne suoraan,en tiedä niitä käytäntöjä.
😍

Hei, Elämänilohukassa!😍

Kiitos kun kirjoitit! Jäin miettimään, mitä kirjoitit... Tuntuu tosiaaan niin pikku jutulta ottaa niitä pieniä yliannostuksia. Ei haluaisi häiritä lääkäriä tai osastoa sillä. En edes tiedä, mihin niillä pyrin. Ehkä se on jonkinlaisen psyykkisen helpotuksen hakua.

Tyttö on mulla huomiseen. Mietin sitten mitä teen...

Hyvää viikon alkua teillle kaikille!

Hei Jardin Prive ☺️❤️☺️

Todella kurjaa että olosi edelleen on huono. Mä kanssa olisin sitä mieltä että menisit sairaalaan, saisit siellä apua. Ja juuri tuo yliannosten ottaminen todella kielii siitä että sulla on todella pahaolla ja tarvitset apua. Itse tiedän kun voin huonosti miten sitä haluaa yliannoksilla oloon helpotusta, mutta kun se tuo vaan sen hetken helpotuksen. Mä toivon että menisit sairaalaan, siksi että saisit apua ja sun olo paranisi.

Tiedän miltä tuntuu kun hoitajan kanssa keskustelut päättyy, itse oon joutunu kolme kertaa vaihtamaan hoitajaa ja joka kerralla se on ollut vaikeeta. Vuosi sitten kesällä jouduin vaihtamaan hoitajaa ja se oli mulle todella vaikea paikka.. meni pitkään että sitten hyväksyin sen. Miksi sun keskustelujen pitäisi loppua? Ei kai ne kokonaan lopu? siis ettet kävisi enään kenenkään luona? vaadi ihmeessä jos ne niin meinas niin että sun pitää saada käydä jonkun luona juttelemassa.

olet tärkeä ☺️❤️☺️

Hei, Minävaan00!😍

Kyllä mun keskustelut on vaarassa loppua kokonaan. Oon käynyt keskustelemassa yli kaksi vuotta. Siellä on johdon puolelta tarve laittaa porukka kiertämään, uusia sisään, vanhoja ulos.

En mene ainakaan tänään sairaalaan. Nyt kun tyttö oli viikonlopun mulla, haluan tietää, miltä musta tuntuu olla kotona yksin. Menen nyt päivällä ystävälle muuttoavuksi. Pääsen juttelemaan olostani hänen kanssaan. Sitten kuulostelen vointiani.

Niin kuin viimeksi kirjoitin, tuntuu ihan pikkujutulta ottaa pieni, harmiton yliannostus. Tosin ajatus siitä, paljonko ottaisin, vaihtelee. Ymmärrän osittain, että jo tämä on merkki siitä, etten voi hyvin. Ja että sairaala olisi järkevä vaihtoehto. Ainakin kannattaisi käydä päivystyksessä psykiatrin arvioitavana. Mutta ei vielä.

Toisaalta en halua rasittaa sairaanhoitoa omilla ongelmillani, jotka ovat pienet. Toisaalta pelkään, että mut nauretaan pihalle, kun ongelmat on pienet.

Hei Jardin Prive!
Oletko harkinnut sairaalaan menoa.? Toivoisin että pärjäisit kotona mutta tottakai teet niin kuin sinusta parhaalta tuntuu. Oletko sinä muutenkoskaan miettinyt vapaaehtoistyön aloittamista? Minä ajattelin että siinä olisi jotain tekemistä ja minusta on mukavampi puuhata jotain semmoista josta on hyötyä muillekin kuin olla esimerkiksi päivätoiminnassa joka oli minusta aivan kamalaa. Samoin päiväosastolla olo tuntuu jotenkin turhalta kun siellä ei voi tehdä mitään hyödyllistä josta saisi itselleen sellaista tyydytyksen tunnetta että on saanut auttaajotain.

Hei, Arka!😍

Vapaaehtoistoiminta antaa myös itselle, siinä olet oikeiassa, Arka. Ja mukavaa, että olet löytänyt itsellesi ihmisen, jonka viikkoa voit olla virkistämässä. Kuinka usein käyt hänen luonaan?

Olin eilisen päivän ystävän apuna muuttopuuhissa. En ehtinyt miettimään, miltä minusta tuntuu. En ottanut yliannostusta, vaikka niin olin ajatellut. Olin niin väsynyt, kun jäin yksin kotiin ja menin Skypeen miehen kanssa. Suihkussakin piti käydä.

Torstai-iltanan olisi vielä yksi tytön juttu. Jos katsoisin siihen asti kotona...?

Jonkin verran tekee jo mieli ottaa yliannostus. Kun en ymmärrä, miksi sen haluan ottaa! Hei, Minävaan00, oletko edelleen sitä mieltä, että mun pitäisi hakeutua päivystykseeen ja sairaalaan?

Tiedän, että sairaalassa on tosi tylsää. Tarvitsenko nyt seiniä ympärilleni? - Ehkä. Tarvitsisin jonkun saattamaan mut päivystykseen. Ettei se olisi vain mun oma ratkaisu ja päätös, vaan että joku muukin olisi sitä mieltä.

Olo on nyt hankala. En teidä, mitä tehdä! Oikeastaan melkein kaikki tuntuu turhalta. Voi, kun voisin puhua teidän kanssanne ihan oikeasti!!! Tunnen nyt itseni tosi yksinäiseksi, kun en voi puhua ihmisille olostani. En halua huolestuttaa. Ystävälleni puhuin eilen, mutta hän ei reagoinut oikein mitenkään. Nyt sitten huolestutan mahdollisesti teitä. En sitäkään haluaisi...

Kirjoitan sekavasti. Olo on sekava. En tiedä, mitä ajattelen ja mitä haluan.

Voimia päiväänne!☺️❤️☺️

Otin eilen illalla lievähkön yliannostuksen. En pahaa, kun olen jo hereillä. Mulla on aika hoitajalle tänään. Mietin sairaalaan menoa. En, tiedä. En haluaisi, mutta luulen, että jos en mene, yliannostusten ottaminen jatkuu. Nyt jo kaksi yliannostusta vajaaseen viikkoon.

Hei Jardin Prive ☺️❤️☺️

Miten sulla meni keskustelu hoitajan kanssa? oletko vielä kotona vai pääsitkö sairaalaan? siellä on tylsää, mutta se voi myös tuoda voimia elämään ja auttaa kun ei pärjää yksin kotona.
Tuo että otat yliannostuksia kertoo juuri siitä että olosi on niin kurja ettet kestä tätä elämää ilman niitä yliannostuksia. Tiedän koska itse toimin samalla tavalla kun on oikein pahaolla. Ainoastaan niiden avulla jaksaa eteenpäin hetken. Mutta kun ne tuo vaan hetken helpotuksen, ne ei poista sitä tuskaa kuitenkaan kun hetkeksi.

Toivon sulle paljon voimia ja kyllä sä selviät, ota apu vastaan rohkeasti, sä ansaitset apua, olet tärkeä ja olet minunkin ajatuksissa ☺️❤️☺️ joskus vaan elämässä tarvitsee muiden apua. tiedän miten välillä on vaikeaa kun ei itse osaa tehdä päätöksiä mikä olisi parasta, ja toivoo että joku muu pitäisi huolen kun itse ei jaksa. Aikuisena on siitä ikävä olla että joutuu kantamaan vastuun itsestään ja mulle se on välillä vaikeaa.. tietää mitä mun pitäisi oikeasti tehdä, mikä auttaisi. Kerro rehellisesti hoitajalle ja päivystyksessä miltä susta tuntuu ja kerro ettet tiedä mitä sun pitäisi tehdä, mikä olisi oikea ratkasu, sano että toivoisit toisten apua nyt tällä hetkellä. Ota apu vastaan ja mä toivon että sä saat apua, on liian raskasta päivästä toiseen tarpoa pimeydessä näkemättä valoa.

mä haluisin kirjottaa jotain järkevää mutta musta tuntuu etten nyt osaa, en saa ajatuksia kirjotettua selvästi, yritän, mutta tuntuu etten nyt saa niitä niin kuin haluaisin. mutta muista se, sä olet tärkeä ja sulla on lupa saada apua ja sun pitää saada apua, aina ei vaan selviä ja pärjää yksin, ei me olla itse valittu tätä sairautta, älä anna sen nujertaa sua, nyt tällä hetkellä on vaikeaa, mutta se ei tarkoita että aina on.
olet ajatuksissani ☺️❤️☺️

Hei.

Otin taas eilen yliannostuksen. Mulla on illalla ohjelmaa, mutta olen päättänyt, että menen päivystykseen sen jälkeen. Tosin tuo päätös alkaa vähitellen murenemaan.

Olin ajatellut antaa ammattilaisten tehdä päätös hoidontarpeestani. Nyt tuntuu, etten näine ongelmineni kehtaa mennä päivystykseen. Liian pienet huolet. Mutta jos en mene, otan yliannostuksen tänäänkin. Se houkuttaa nyt.

En tiedä, mitä tehdä.

Hei, Minävaanoo!☺️❤️☺️

Kiitos viestistäsi! Ehdin kirjoittaa omani ennen kuin tekstit päivittyivät.

On vaikea luottaa että saa apua. Tuntuu, että viimeisillä kerroilla, kun olen hakeutunut päivystykseen ja toivonut pääseväni sairaalaan, olen joutunut tekemään hartiavoimin töitä, että toiveeeni on toteutunut. Pystyisinköhän nyt vain kertomaan kaiken, ja jättämään päätöksenteon toisille?

Mutta en siis tosiaan tiedä viellä, menenkö päivystykseen tänään...

Iloa päivääsi!😍

Voimia JP. Tiedän kuinka vaikeeta on, kun on paha olla. Mä taistelen tätä vastaan koko ajan,mutta mulla ei ole rohkeutta mennä päivystykseen. Enkä oikeastaan voikaan. Maanantaina tyttö tulee kotiin, enkä tiä kuinka kauan on. Jään tytön kanssa ihan yksin. Pelkään etten jaksa sitä aikaa. Onneks saan päivällä olla hiukan aikaa yksin.

Hei Jardin Prive ☺️❤️☺️

pysy vaan siinä päätöksessä että menet illalla päivystykseen ja kerro siellä kaikki olostasi, anna heidän päättää miten sua voisi parhaiten nyt auttaa. kaikki järjästyy kyllä ☺️❤️☺️

toivon sulla paljon voimia ja että saat tänään vihdoin apua oloosi, olet ajatuksissani ☺️❤️☺️

Hei, Saloka ja Minävaan00!☺️❤️☺️

Olo on taas ristiriitainen päivystykseen menon suhteen. Luulen, että jos mut otetaan sisään osastolle, mua pidetään siellä enintään viikonlopun yli. Jos sitten menisi kauemmin, tyttö voi olla isällään. Tuntuu silti, että sotken muiden ihmisten elämän.

Tällä hetkellä haluaisin ottaa illalla yliannostuksen mieluummin kuin mennä päivystykseen. Yritän kuitenkin mennä sinne.

Nyt tuntuu, että yliannostusten ottamienn on vain pikku juttu, kun olen ottanut niitä kolme viikon sisällä. Taitaa todellisuuudentaju jo heittää... Haluaisin ottaa yliannostuksen ennen kuin menen päivystykseen. Mutta yritän jättää sen tekemättä.

Voi kun joku voisi mennä paivystykseen kanssani! Yksin on kuitenkin selvittävä.

Tilasin eilen ja tänään käsityökankaita netistä. Laskin, että olen poissa sairaalasta kun ne tulevat postiin.

Kiitos, että tsemppaatte minua!😍