Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!
Hei Jardin Prive!
Jaan pahan olosi ja halun vahingoittaa itseään. Minullakin tämä masennus ja ahdistus jatkunut kauan. Ei uskalla ajatella tulevaisuutta vaan pieni hetki kerrallaan täytyy jatkaa. Pirkko Jalovaara lähetti minulle Rukousystävä-lehden. Sen olen lukenut moneen kertaan. Hänkinhän jäi leskeksi ja kirjoittaa paljon yksinäisyydestä. Sitä ongelmaa minulla ei tosin ole, vaan mieheni ja tyttäreni on kanssani. Miksi minulla sitten on koko ajan niin paha olla. Torstaina on psykiatri. Pyydän häneltä lisää Oxaminia. Jos kahdesti viikossa sais otaa niin sais vähän levätä. Nyt olen öisin nukkunut joitakin tunteja, tosin kuudelta heräsin tänäänkin. Tytär on kotona koko viikonlopun, tuntuu pahalta ettei ole varaa antaa hänelle enemmän rahaa että ois päässyt eräisiin kemuihin. No ehkä on hyvä levätä.
Hei, Minävaan00 ja Arka!☺️❤️
Nukuin puolillepäivin, kun katsoin illalla elokuvan. Näin taas tosi levottomia unia. Ampumista, kuolemaa, pelkoa... En ymmärrä, mikä tämän nyt aiheuttaa. Jotkut lääkkeet tekee tuota, mutta nyt ei ole aloitettu mitään uutta. Alitajunta pörrää, mutta en tiedä, miksi. Ei tässä mitään erityistä ole tapahtunutkaan.
Niin, väsymyksestä... Kai sitä pitäisi antaa itselleen lupa olla väsynyt, mutta kun vaadin itseltäni niin paljon. Ihan kaikessa. Kunpa saisin tänään edes vähän ommeltua!
Hyvää sunnuntain jatkoa! Jännitättekö vaalitulosta? Minä jonkin verran...
Hei.
Sain ommeltua pikkuisen tilaustyötä. Ajattelen, että mun pitäisi saman tien jatkaa sen tekemistä. Mutta ei mun pidä! Se on nyt aloitettu. Ja jatkan sitä kun jaksan. Se valmistuu aikanaan. Nyt tuntuu, että jaksaisin vielä tehdä makaroonilaatikon. Eli jatkan sillä...
Nyt tuntuu helpottuneelta.🙂
Vaikea olla, en tiedä jos sairaalaan. Saa nähdä.
Hei Jardin Prive,
ajattelet juuri oikein että ei sun piä jatkaa sitä työtä samantien,jatkan kun siltä tuntuu ja jaksat. Pienin askelin.
Voimia päivääsi 🌻🙂🌻
Hei, Arka ja Minävaan00!
Olen ollut päivän ystävän seurassa. Ihan mukavaa, mutta nyt olen tosi uupunut. En jaksa ajatellakaan, että ompelisin. Laitan ruoan, syön ja istun koneella... koko loppuillan.
Siedettävää iltaa teille muillekin!
Hei ja huomenta.
Aurinko paistaa. Lähden kohta käsityöpiiriin.
Täällä kotona on hirveästi pölyä ja roskaa lattialla. Pitäisi imuroida. Luultavasti tänään en jaksa. Josko saisin käsityöpiirin jälkeen ommeltua - mikä on epätodennäköistä - tai luettua...
Nyt auringonpaiste tuntuu hyvältä. Eilen mietin yliannostuksen ottamista.
Hyvää päivänjatkoa teille kaikille!🌻🙂🌻
Hei Jardin Prive,
meilläkin on roskaa ja pölyä kamalasti lattioilla kun en oo jaksanut siivota kunnolla moneen viikkoon. Mutta oon koittanut ajatella sen nyt niin että se ei ole hengen vaarallista vaikka joskus onkin kausi että siivoominen jää vähälle.
Oon miettinyt itse kanssa nyt tuommosta käsityö ryhmää,ois mahdollisuus alkaa käymään semmosessa,mietin vaan jaksanko aina mennä sinne.. saanko lähdettyä. Tällä hetkellä kaikki lähtemine tuntuu niin vaikealle. Ja sitä mietin että väsyttääkö se siellä käyminen vaan lisää kun jännitän niin paljon vieraassa ympäristössä/vieraiden ihmisten kanssa.
Mua väsyttää tänään paljon. Mietin miksei kaikki vaan voi taas olla mun päässä hyvin,miten kauan tätä jatkuu,tuleeko se ilo mikä oli viikkoja viikkoja sitten niin koskaan enään takasin? Mitä jos ei tulekkaan?
Mitä jos tää elämä ei enään ikinä tunnukkaan miltään?
aurinkoista päivää 🌻🙂🌻
Hei, Minävaan00!☺️❤️
Mä kävin käsityöryhmässä. Joka kerta on vaikea lähteä. Jaksanko olla ihmisten kanssa, jaksanko herätä...? Olen taas sinänsä tyytyväinen, että lähdin. Mutta tunnen nyt jonkinlaista syyllisyyttä, kun tuntuu, että puhuin siellä koko ajan vain omista asioistani. Tunnen toimineeni tökerösti! Tosin kai sitä puhetta riittää, ja puhuivat muutkin aina välillä...
En varmaan jaksa tänään ommella. Enkä enemmin siivota. Mutta WC:n voisin siivota. Se olisi ehkä riittävän pieni projekti. Jos sen tekisin seuraavaksi, niin olisi jotain hoidettu. Yritän niin.
Mulla on kukan taimia kasvamassa keittiön ikkunalla. Kastelin ne juuri. Useampi kannullinen vettä meni. On aina kiva seurata taimien kasvua.
Nyt alkaa taivas mennä pilveen. Vähän harmittaa, mutta on täällä sisällä jo aika lämmin. Mulla on parvekkeen ikkuna ja ovi auki, että vähän viilenee.
Jotenkin masentaa taas. Sen huomaa, kun tulee kotiin ja rauhoittuu omaan oloonsa. Väsyn myös vähästä. Se on se pari tuntia päivässä, minkä jaksaa. Eilen oli ystävä kylässä. Jaksoin kuitenkin lähteä käymään hänen kanssaan vielä kaupoilla, vaikka väsytti jo. Nyt tuntuu, etten jaksaisi tänään enää mitään. Erityisesti näyttää väsyttävän kotoa pois oleminen. Hoidan nyt kuitenkin sen WC:n...
Voimia päiväänne!🌻🙂🌻
Hyvä että saat kuitenkin mentyä sinne käsityöryhmään ja jaksat päivässä vähän jotain tehdä. Tekee sen minkä jaksaa.
Mulla on sama että varsinkin kotoa pois olo väsyttää,kävin äsken terapiassa ja matka sinne meni huonosti.. ja ahdisti ja pelotti olla poissa kotoa yksin. Musta tuntuu et lääkkeen lisäys on vaan pahentanu mun oloa,ahistaa ja pelottaa ilman syytä. Saan ihme pelkotiloja.. ja tuntuu ettei kestä mieli kasassa,kamala kaaos päässä,ajatukset pomppii miten sattuu enkä pysty keskittymään mihinkään. Koko ajan väsyttää. Lääkäri aika on torstaina.
Kamala huono omatunto kun en jaksa tytön kanssa paljoa mitään touhuta. Onneksi hänellä on kuitenkin isä joka jaksaa. Toivon että vielä joku päivä mäkin taas jaksan.
Hei, Minävaan00!
Ahdistus ja pelot on inhottava asia. Kyllä ne lääkkeet voi varmasti vaikeuttaa oloa. Toivottavasti tilanne ratkeaa.
Sain eilen pestyä WC:n. Voi että, kun posliinit kiilsi!
Aurinko paistaa. Sellaista ohutta pilviharsoa taivas täynnä. Mä varmaan laitan ensimmäisen ruukun taimia parvekkeelle. Osa taimista on kasvanut pituutta niin, että eivät enää turveruukuissa pysy pystyssä. Pitää istuttaa ne saviruukkuihin. Toivottavasti köynnöskukat alkavat sitten parvekkeella kasvaa kehikoissa ylöspäin. En muista viime vuodesta, pitääkö niitä aluksi tukea jotenkin.
Voimia päiväänne!
Hei Jardin Prive,
mukava että jaksat laittaa taimia. Mä monena keväänä aina mietin että olis mukava laittaa mut jotenkin en vaan saa aikaseksi. Joskus laitoin mutta en osaa hoitaa niitä ja loppuu sitten mielenkiinto kesken yleensä kuitenkin,niin kun mulla monessa asiassa.
Minkälaisia taimia laitoit/laitat?
Tänään olen alkanu olemaan niin väsynyt tähän olotilaan että otin lääkettä,sais ees hetken helpotuksen tähän oloon. Kieltämättä viime päivinä ajatus ottaa lääkkeitä liikaa on käynyt joka päivä mielessä mutta oon sinnitelly sitä vastaan. Nyt en enää tiedä jaksanko.
Ja sitten kun olin ne jo kerennyt tunkemaan suuhun niin sain tietää vielä yhden tosi ikävän lisä murheen meijän perheen elämään,se on semmonen mikä suistaa mut aina raiteiltaan vielä lisää.. miksi usein käy niin että kun elämässä on muutenkin vaikeaa niin tulee lisää murhetta ja huolta. Joskus mietin pääni sisällä onko tää joku testi,kuka kestää minkäkin verran elämässä tuskaa. Ja kun uusi murhe on niin kuormittava ja en itse siihen voi mitenkään vaikuttaa,en vaikka enemmän kun mitään muuta haluisin pystyä sen poistamaan.
Musta on ollut mukavaa kun olet kirjotellut mun kanssa ☺️❤️
Hei, Minävaan00 ja kaikki te muut!☺️❤️
Mulla on kasvamassa pari köynnöskukaa, joista vain toisen laitan omalle parvekkeelleni. Toisen köynnöksen ja loput itselleni valitsemastani lahjoitan pois. Siten on esim kahta asteria, joista toinen ei ole noussut mullan pinnalle, josko nouseekaan, ja aitoelämänlankaa ja yhtä unikkoa... Ja kai jotain muutakin. Saa nähdä tuleeko noista tavallisista kukista tälle kesälle kukkivia. Aion ostaa kaupasta ainakin orvokkeja ja varmaan jotain muuta ihan valmiikis kukkivina. Saan siten kukkia jo tähän kesän alkuun.
Kävin katsomassa yhden käsityöfirman sivuja. Nyt mua houkuttaisi ostaa heiltä pakkaus kankaita. Tiedän jo mitä niillä tekisin. Peiton tietenkin. Pitää vielä miettiä...
Tiskit vyöryy altaista. Tänään on pakko ainakin aloittaa tiskaaminen. Ensin on kerättävä astiat altaiden ulkopuolelle, ja sitten aloitetta tiski.
On niin yksilö- ja tilannekohtaista, minkä verran sitä milloinkin kestää ahdistusta ja taakkoja. Joskus tarvitaan enää niin vähän, ettei enää selviä eteenpäin. Toivottavasti selviät ilman yliannostuksen ottamista. Ja minä myös.
Tunnen nyt itseni huonoksi. Tyttöni on saanut olla kanssani ja koneella vähemmän kuin normaalisti erinäisistä syistä johtuen. Tunnen siitä syyllisyyttä. Eilen kun hän kertoi, että on oikeastaan ollut tällä viikolla turhaaa olla luonani, minua alkoi ahdistaa kovasti ja jouduin ottamaan useamman rauhoittavan. Vaikka en ole tällä viikolla voinut toimia toisin, syytin silti itseäni tilanteesta. Ja edelleen se tuntuu pahalta, ja saa minut ajattelemaan itsemurhaa.
Ehkä tästä taas selvitään...
Myös minusta on kiva kirjoitella kanssasi, Minävaan00!☺️❤️☺️
Voimia päiväänne!🌻🙂🌻
Hei Jardin Prive ☺️❤️
Lääkäri laski mulla sitä masennuslääkkeen annosta,pahentunu olo tulee siitä. Nyt sitten kokeilen sitä abilify neuroleptiä,samaa mitä lääkäri on ehdottanut jo pitkään mutta en oo uskaltanut kokeilla uutta lääkettä.
minkä nimisiä lääkkeitä sä syöt?
Jaksamisia paljon ☺️❤️
Hei, Minävaan00!
Hyvä jos sun olosi helpottaa, kun masennuslääkettä lasketaan. Kuinka nopeasti se vaikuttaa oloon?
Mulla menee mm. Ketipinoria, Ixeliä ja Mirtazapiinia. Ja rauhoittavana Temestaa.
Voi hemmetti, kun olen väsynyt. Ystävä oli eilen kylässä pitkään. Kohtuu aikainen herätys. Päivä menossa. Ja nyt sitten oon rauhoittunut kotiin. Pitää vielä ainakin tiskata ja istuttaa taimia parvekkeelle.
Voisipa jo mennä nukkumaan!
Voimia teille itse kullekin ja hyvää viikonloppua!🌻🙂🌻