Tääl on pimeää

Tääl on pimeää

Käyttäjä Jardin Prive aloittanut aikaan 11.05.2014 klo 21:26 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 11.05.2014 klo 21:26

Mun elämässä on synkkä kausi. Taas kerran ja ollut jo pitkään. Vahingoitan itseäni. Mietin kuolemaa. Haluaisin pois. Ihan oikeasti kuolla vain pois. Masennus on aika kova, enkä sen usko muuksi muuttuvan. Haluaisin huutaa. Ja pyytää apua. – Mutta korrekti kun olen, niin pysyn hiljaa. Pitäisikö hakeutua sairaalaan?!

Käyttäjä apilanlehti kirjoittanut 13.04.2015 klo 22:38

on pimeää on
mut hei...me ollaan ite vastuussa elämästämme
ei muut ihmiset,ei omaiset,ei ystävät,ei ammattiauttajat
nyt on niin,et itse pitää ottaa vastuu
eli: etsi niitä aioita-pieniäkin-joita voit tehdä kuule...
lähde ulos,kävele,katso ympäröivää luontoa,kävele,mene vertaistukeen,mene läheisten luo-näe aurinko-sinun on nuo silmäsi,sinun on tuo elämäsi kokonaan-ei kukaan-ei kukaan muu-tuu sitä korjaamaan
huom...kokemusta on
ja minä kun paranin 🙂

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 14.04.2015 klo 09:46

Hei, Apilanlehti.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että jokainen on itse vastuussa elämästään, eivät muut. Mutta olen sitä mieltä, että kun ihminen on "riittävän" sairas psyykkisesti, ei olemistaan pysty muuttamaan pelkällä päätöksellä. Toki se, että esim. havainnoi pieniä hyviä asioita, voi vaikuttaa mielialaan loppujen lopuksi paljonkin.Mutta eihän ihminen murtuneesta jalastakaan pysty päättämään, että nyt se paranee, vaan elimistö itse toimii. Ajattelen, että jollain lailla sama on mielenkin kanssa. Siitä tässäkin ketjussa on joskus keskusteltu. Mutta ei käydä kinaamaan tästä...

Hyvää päivän jatkoa sinulle ja muillekin!🌻🙂🌻

Käyttäjä arka kirjoittanut 14.04.2015 klo 10:13

Hei Jardin Prive!
Olen samaa mieltä kanssasi että ei ole niin yksinkertaista alkaa vaan voida paremmin kun vain päättää tehdä niin, kyllä kai jokainen niin tekisi jos voisi. Kyllä minä itse omasta mielestäni otan vastuun omasta elämästäni ja olen yrittänyt muuttaa ajatteluani että voisin paremmin mutta en ole vielä siinä onnistunut. Uskon että sinäkin teet parhaasi oman elämäsi suhteen. Miten olet muuten voinut? Oletko ommellut tai käynyt käsityökerhossa. Minulla on terveyskeskuslääkäri torstaina, pitää kuulemma selvittää miksi tulehdusarvo on 60 vaikkei mitään oireita olekaan. Salaa toivon että minulla olisi leukemia. Perjantaina on sitten hammaslääkäri. Yöllä valvoin. Voi kun jaksaisin elää. Kirjoita pian mitä sinulle kuuluu.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 14.04.2015 klo 15:24

Hei, Arka!😍

Olin käsityöpiirissä. Oli kiva nähdä ihmisiä ja neuloa siellä vähän aikaa. Mukava kun on tuollaisia paikoja...

Söin äsken lounaaksi puuron. Illalla tytön kanssa kalakeittoa. Olin ajatellut koulivani tänään kukantaimia. Vielähän sitä ehtii... Jotenkin väsynyt olo... Eilen selvisin yhdellä Temestalla. Saa nähdä, miten tänään käy...

Mä oon taas allapäin. Viilsinkin. Ehkä se on osittain tämän väsymyksen syytä. Näin aamusta levottomia unia ja heräilin useaaan otteeseen. Melkein itkettää. Ehkä tytön tultua saan aikaiseksi jotain. Kukkien laittoa tai lukemista. Tai jotain. En vielä tiedä. Mulla on huomenna terapia, mikä on hyvä juttu.

Voimia päiväänne!🌻🙂🌻

Käyttäjä arka kirjoittanut 15.04.2015 klo 04:47

Hei Jardin Prive!
Olet jaksanut hyvin tehdä kaikenlaista kun kävit siellä käsityöpiirissäkin ja sulla on kukantaimet kasvamassa. Mitä kukkia ne on? Kiva kun tyttösi on luonasi ja saatte yhdessä syödä kalakeittoa. Minä laitan tänään jauheliha-makkarakeittoa ruuaksi. Tämä kuukausi on tiukkaa rahojen kanssa, mitään ylimääräisiä herkkujakaan ei ole oikein varaa ostaa. Sellaista se on kun toimeentulotuella elää. No kiitollinen kyllä olen toimeentulotuesta, kyllä sillä ollaan aina jotenkin selvitty. Saa nähdä kuinka kauan vielä pitää käydä hammaslääkärissä. Olen käynyt siellä jo pitkään ja perjantaina on seuraava aika.

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 15.04.2015 klo 10:55

Hei, Arka!

Luin ketjustasi, että pakkoajatuksesi ovat lievittyneet. Tosi hyvä!

Mä nukuin taas liki 12 tuntia. Katsoin aamulla tytölle aamupalan ja menin takaisin nukkumaan. Haluaisin selvitä lyhyemmällä unella, mutta kun ei onnistu... Toisaalta eilenkin oli niin vaikea päivä, ettei ehkä enempää hereillä jaksaisikaan.

Toivon, että jaksaisin terapian jälkeen istuttaa kukkia ruukkuihin. Se on ollut ajatuksissa jo jonkun päivän. Mulla on kasvamassa mm. paria köynnöskukkaa, paria eri asteria, jotain unikkoa, kesäharsoa... Kukkia on enemmän kuin parvekkeelle mahtuu. Ehkä sitten lahjoittelen niitä pois.

Hyvää päivän jatkoa teille kaikille!😍

Käyttäjä arka kirjoittanut 16.04.2015 klo 03:29

Hei Jardin Prive!
Intoa istutushommiin! Minä en jaksa pihaa laittaa mitenkään, etupuolelle olen amppelikukan yrittänyt ostaa, viime kesänä oli tosi surkea sellainen, pelkkä lobelia yksin, ei ollut rahaa muuhun. Minulla tänään terveyskeksuslääkäri ja sen jälkeen ruokakauppaan. Olen vähän kateellinen sinulle kun sinulla hyvät unet. minä valvon yöt enkä saa päivälläkään nukuttua. Toivottavasti tämä unettomuus menisi ohi. Tänään ei tarvi ruokaa laittaa. eilistä keittoa on vielä jääkaapissa. Hyvää loppuviikkoa, kirjoittele!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 16.04.2015 klo 11:02

Hei, Arka!☺️❤️

Nukuin liki 12 tuntia, mutta nyt on huono olla. En tiedä, onko tämä ahdistusta, väsymystä vai mitä. Otin tuossa rauhoittavan ja viilsin. Saa nähdä, saanko tänään tehtyä mitään. Outo olo...

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 16.04.2015 klo 14:43

Olo on edelleen vähän outo. Olen syönyt ja juonut kahvit ihan normaalisti. Ottanut lääkkeet ajallaan... En tiedä, miksi tämä on nyt tällaista...😐

Sain tartuttua multaa ja ruukkuihin. Luultavasti osa taimista ei selviä ruukun vaihdosta. En osannut olla riittävän varovainen aluksi... Mutta sain kuitenkin jotain tehtyä. Mullat on vielä keittiössä. Siivoan paikat myöhemmin.

Käyttäjä arka kirjoittanut 16.04.2015 klo 16:43

Hei Jardin Prive!
Halaus ja voimia sulle!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 17.04.2015 klo 10:13

Hei ja kiitos, Arka!☺️❤️

Heräsin normaalia aiemmin, kun huoltomies tuli käymään. Nyt kuitenkin aika ok olo. Laitoin pyykin pyörimään, myöhemmin pitää lähteä käymään kaupassa. En jaksaisi...

Masentaa. Haluaisin ostaa uudet pussilakanat ja orvokkeja parvekkeelle, multaakin tarvitsisin. Mutta rahatilanne ei ole hyvä. Tekisi mieli lähteä kaupoille, mutta tuntuu, etten jaksa. Että ihminen voi olla näin uupunut!

Normaalisti nousisin vasta näihin aikoihin. Nyt ollut hereillä jo reilun tunnin. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan.

Mulla on tehtävänä yksi tilausompelutyö. En ole sitä vielä edes aloittanut. Olin ajatellut, että aloittaisin sen tänä viikonlopppuna. Kun saisi valmiiksi, saisi vähän rahaa. Tuntuu, etten nyt sitäkään jaksa. Josko myöhemmin tänään tai huomenna. Tai joskus. Onneksi sillä ei sinänsä ole kiire, mutta kaipa tilaaja sen itselleen haluaisi...

Eipä nyt tällä erää enempää. Voimia päiväänne!😍

Käyttäjä arka kirjoittanut 18.04.2015 klo 08:33

Hei Jardin Prive!
Mukavaa kun olet saanut sen tilausompelutyön, lisärahaa tarvitaan aina. Hyvää viikonloppua sinulle!

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 18.04.2015 klo 10:44

Hei, Arka, ja kiitos kun kirjoitit!☺️❤️

Nukuin reiluun kymmeneen. Näin ihan kammottavia unia. Nyt on alakuloinen olo.

Kaupassa pitäisi käydä. Menen pyörällä. Matkaa on puolisen kilometriä. Kuukausi on puolessa ja rahat taas melkein lopussa.

Hyvät viikonloput teille!🌻🙂🌻

Käyttäjä Jardin Prive kirjoittanut 18.04.2015 klo 18:12

Hei.

Kävin kaupassa. Ompeleminen ei onnistu. Istun vain tässä koneella ja selailen blogeja ja uutisia. Turhauttaa tällainen! Olen pettynyt itseeni.

Onko tässä vain opeteltava siihen, ettei pysty kaikkeen siihen, mitä haluaisi/pitäisi? Että yksi asia päivässä on riittävästi. Se ei tunnu hyvältä. Mutta jos en kerta kaikkiaan enempään pysty?!

Käyttäjä minävaan00 kirjoittanut 19.04.2015 klo 00:16

Heippa.

Mä oon yrittänyt alkaa ajattelee jaksamis asiaa niin että tekee juuri sen minkä jaksaa ja se on aivan sama onko se yksi asia vai sata asiaa,tärkein on että kuuntelee omaa jaksamistaan ja ei ota siitä huonoa omaatuntoa vaikka välillä ei jaksaisi yhtään mitään. Kaikki on usein elämässä vain väliaikaista,tulee vielä päivä että säkin jaksat enemmän,se tulee kun tulee,mutta se ihan varmasti tulee. Anna itelles lupa olla väsynyt, mutta koitakuitenkin vähän yrittää tehdä että pysyt kiinni elämässä. Mutta jos joskus et jaksa mitään niin älä jää murehtimaan sitä.

kannan itse kamalaa häpeää siitä kun joskus en jaksa ja musta tuntuu että se häpeä vaan lisää sitä omaa pahaaoloa. Saa tuntemaan ittensä vielä huonommaksi. On niin vaikea antaa itelleen lupa joskus vaan olla väsynyt. Ja sitte sitä yrittää ja yrittää vaikka tuntee että pitäs levätä,ja sitten kun tarpeeks kauan yrittää liikaa niin väsähtää siihen.

Niin kuin tuossa yhdessä vaiheessa kirjotit niin lääkkeet tosiaan voi myös väsyttää. Mä huomaan omista lääkkeistä että väsyttää ja aina jos annoksia nostetaan ni alussa väsyttää enemmän.

voimia päiviisi 🌻🙂🌻